Mika Kari

Venäjä käy julmaa ja laitonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Suomen ja koko Euroopan unionin kumppaneineen on tehtävä kaikkensa, jotta Ukraina voittaa sodan. Venäjän toimet ovat pitkäkestoisia ja koskevat sen lähialueita, myös Suomea. Tukea on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen.

Venäjä on osoittanut voivansa käyttää sotilaallista voimaa omien tavoitteittensa toteuttamiseen. Meidän on ylläpidettävä ja kehitettävä suunnitelmallisesti omaa ennaltaehkäisevää puolustuskykyämme. Puolustuskykymme perustuu koulutettuun reserviin, yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen. Riittävästä puolustusbudjetin tasosta huolehtiminen on välttämätöntä, erityisesti tässä maailman ajassa.

Suomen kaltaiselle verrattain pienelle maalle laadukas perusopetus ja koulutus ovat investointeja tulevaisuuteen. On erittäin tärkeää, että kouluissa on riittävästi aikuisia tukemassa myös yksilön tarpeista lähtevää oppimista ja koulunkäyntiä.

Huumeiden vastainen työ on tärkeää ja erityisen tärkeää on auttaa henkilöitä pääsemään eroon jo alkaneesta huumekierteestä. Huumeiden käyttämiseen tarkoitettujen neulojen ja ruiskujen joutumista sivullisten vaaraksi pitää välttää kaikin tavoin. Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa siitä, voitaisiinko käyttöhuoneilla tukea näitä tavoitteita ja saada huumeiden käyttäjä ohjattua hoidon piiriin.

Sote- palveluiden kehittämiseksi tarvittava rahoitus on turvattava. Se on soteuudistuksen yksi keskeisin perusta sen varmistamiseksi, että hoitoon ja hoivaan pääsee. Rahoituksen lisäksi myös sote-alueiden toimintaa, erityisesti johtamista ja toimintatapoja tulee kehittä työolojen ja tuottavuuden parantamiseksi.

Yhteiskunnan pitää pystyä katkaisemaan nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen kierre ajoissa ja siihen tarvitaan niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Ilmiön kovaan ytimeen puuttuminen edellyttää lisäresursseja poliisille ja muille viranomaislle. Myös nuorisorangaistusten koventamista tulee selvittää.

Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla kuin leikkaamalla työttömyysturvasta. Panostukset koulutukseen, työvoimapalveluihin ja hyvin hoidettuun elinkeinopolitiikkaan lisäävät tutkitusti ihmisten mahdollisuuksia työllistyä.

Tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä - niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia eri sektoreille. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on merkitystä Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Valtionvelan kasvuun ei tule suhtautua vähättelevästi. Valtion velkaantumista voidaan kuitenkin hillitä ja myös taittaa ilman merkittäviä leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tärkeintä on ylläpitää talouskasvun edellytyksiä ja talouden tasapainoa. Talouspolitiikassa on kyse myös arvovalinnoista. Julkista taloutta on vahvistettava ensisijassa talouskasvun, työllisyyden, tuottavuuden lisäämisellä, kuin leikkaamalla.

Palkkojen verotusta tulisi voida keventää taloustilanteen niin salliessa, mikäli samalla verotuloja voidaan kerätä nykyistä enemmän, esim. veropohjaa laajentamalla.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi köyhdyttää suomalaisia kotitalouksia. Sen takia on kohtuullista, että valtio auttaa kotitalouksia selviämään nousevien energiahintojen paineessa.

Metsähallituksen tuottotavoitteet ja tuloutusvaatimukset tulee asetetaa siten, että ne eivät vaikeuta valtion metsien kokonaiskestävää käyttöä.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, maapallon elinolot vaikeutuvat merkittävästi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yhteiskunnan toimintaedellytyksiin ja talouteen ovat suuret, erityisesti mikäli lämpenemistä ei pysäytetä.

Eduskunta voi säätää lain ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistamiseksi suurissa kaupungeissa. Mikäli laki säädetään, on kuitenkin jokaisen kaupungin oma asia, otetaanko ruuhkamaksu käyttöön.

Kaikki suuret tuloerot eivät selity lahjakkuudella tai ahkeruudella. Myös kertynyttä varallisuutta on verotettava kohtuudella, jotta talouden pyörät pyörivät.

Kilpailullisilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus.

Tällainen mielikuva elää vahvassa, mutta tutkimukset ja käytännön arki kertovat toista. Siksi sosiaaliturvan tulee tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä.

Valtiolla ja kunnilla on lain mukaan vastuu huolehtia siitä, että julkiselle sektorille säädetyt velvoitteet toteutuvat. Tähän tarvitaan myös yhtiöitä, esim. huotovarmuuden kannalta tärkeitä sähköyhtiöitä ja kansallinen lentoyhtiömme Finnair.

Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Monikulttuurisessa yhteiskunnassakin on tietyistä perustavista arvoista vallittava yhteinen jaettu käsitys. ”Maassa maan tavalla” ¨- sanonta, kuvaa tätä tavoitetta mielestäni edelleen varsin hyvin.

Arvopohjana yksilön päätöksenteossa kyllä, mutta uskontoa ja politiikkaa ei pidä liiaksi yhdistää.

Henkilökohtaisissa asenteissa ja lainsäädännössä muutos on jo tapahtunut avoimempaan ja yksilön omia tarpeita huomioivampaan suuntaan.

Yhteiskunnan on turvattava lapselle suotuisat kasvuolosuhteet ja vanhemmille edellytykset lasten hankkimiseen, hoitamiseen ja kasvattamiseen. Yhteisessä elinympäristössämme myös rajoja tarvitaan. Rajojen asettaminen on myös välittämistä.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni.

On täysin selvää, että me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa- palvelemme maamme ja kansalaistemme etua. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa näitä tavoitteita ei saavuteta kuitenkaan yksin. Meidän on toimittava aktiivisesti myös kansanvälisillä areenoilla.

Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle. Esimerkiksi investoinnit vihreään siirtymään tukevat talouskasvua

Olemme nähneet mihin yksinvaltaiset vahvat johtajat pahimmillaan maansa vievät. Meidän on tärkeää turvata demokraattinen päätöksentekokyky, sananvapaus, äänioikeus ja vapaat vaalit. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat ylläpitämistä ja kehittämistä tänäkin päivänä. Vahvuutta on se, että välittää toisten mielipiteistä, ja pystyy myös vaikeiden ratkaisuiden tekemiseen.

Kaupungistumisessa on myös sosiaaliset ja taloudelliset haasteensa. Niitä tulee ratkoa ennakoimalla kaupunkien kasvamisen tarpeita ja toisaalta tukea harva-alueiden säilymistä elinvoimaisena.