Tytti Tuppurainen

Suomen ja Euroopan on tuettava Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii. Venäjä ei saa voittaa aloittamaansa brutaalia valloitussotaa. Kyse on maanosamme turvallisuudesta, se koskettaa myös Suomea. Ukrainaa on tuettava sen tiellä kohti Euroopan Unionin jäsenyyttä, erityisesti korruption vastaisia toimia on tehostettava.

Tulevana Nato-maana toimimme osana liittoumaa, mutta huolehdimme maamme turvaamisesta riittävin resurssein.

Oppilasmääriä rajaavia lakeja tärkeämpää on varmistaa, että kouluissa on oppimisrauha oppilaille ja opetusrauha opettajille. On panostettava siihen, että luokissa on tarpeeksi tukea sitä tarvitseville ja oppilashuollon palvelut, kuten koulupsykologi, toimivat.

Tällaisen toiminnan aloittaminen vaatisi lainsäädännön muutoksen. On tärkeää, että on olemassa paikkoja, kuten neulojen vaihtopisteet, jotka antavat mahdollisuuden ohjata huumeidenkäyttäjät tuen ja avun piiriin.

On ehdottoman tärkeää, että jokainen suomalainen saa jatkossakin apua ja hyvää hoitoa niin sosiaali- kuin terveyspalveluista. Sanna Marinin hallitus on juuri turvannut hyvinvointilalueille lisärahoitusta niiden toiminnan aloittamiseen. Väestön ikääntyessä hoivapalveluiden tarve kasvaa ja erityisesti nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen on saatava lisää resursseja. Jatkossakin on seurattava tarkoin alueiden tilannetta ja varmistettava, että kaikkialla Suomessa, myös harvaanasutuilla alueilla, palvelut toimivat kuten pitää.

Yhdenkään lapsen tai nuoren paikka ei ole jengeissä tai rikollisessa toiminnassa, eikä nuorisorikollisuutta pidä päästää osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tarvitaan lujia toimia, joilla estetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tarvitaan kotien, koulujen, lastensuojelun ja virkavallan yhteistyötä. Nuorisotyön ammattilaisilla on oltava riittävät keinot puuttua tilanteeseen, kun nuori on vaarassa luisua rikoksen poluille. Rasismille on oltava Suomessa nollatoleranssi. Vihanlietsonta voi syrjäyttää nuoren yhteiskunnasta.

Työttömyysturvaa ja työttömälle tarjottavia palveluja ja apua työn löytämiseen pitää entisestään kehittää. Sanna Marinin hallituksen aikana olemme tehneet lukuisia päätöksiä helpottamaan työnsaantia. Suomen työllisyyslukemat ovat nousseet ennätyksellisiin lukemiin, mutta työtä tarvitaan yhä, jotta mahdollisimman moni voisi elää turvattua arkea ja tehdä työtä.

Jokaiselle suomalaiselle on oltava tarjolla työtä ja toimeentuloa. Tarvitsemme uusia osaajia niin kotimaasta kuin kauempaakin eri aloille. On tärkeää huolehtia siitä, että pelisäännöt ovat kaikille samat työelämässä.

Julkista taloutta tulee hoitaa vastuullisesti. SDP on valmis tekemään päätöksiä menojen sopeuttamisesta yli kahdella miljardilla. Tavoitteeseen päästään kulukuurin ohella mm. veropohjaa tiivistämällä. Tulevina vuosina tarvitaan talouden tasapainotusta, mutta sitä ei pidä tehdä ihmisten hyvinvoinnin, terveyden tai koulutuksen kustannuksella. Ideologinen leikkauspolitiikka voi tulla myös kalliiksi. Esimerkiksi riittävän aikainen hoitoon pääsy vähentää painetta kalliimmasta erikoissairaanhoidosta ja riittävät mielenterveyspalvelut tukevat työkykyä.

Pieni- ja keskituloisten verotusta tulee keventää. Veropohjaa tiivistämällä voimme saada lisää verotuloja hyvinvointimenojen rahoittamiseksi.

Venäjä on käyttänyt energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Tämä on ajanut monia vaikeisiin tilanteisiin hintojen noustessa. On ollut oikein, että Sanna Marinin hallituksessa olemme hakeneet keinoja helpottaa ihmisten arkea tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. SDP kannattaa määräaikaista sähkön kuluttajahintojen hintakattoa vuoden 2023 alusta ainakin huhtikuun loppuun. Lisäksi esitämme kustannustuen kattamista määräaikaisella energiayhtiöiden windfall-verolla, jottei yhtiöissä tällä kohtuuttomalla tilanteella tahkota kohtuuttomia voittoja. Muun muassa leudon sään johdosta sähkön hinta on pysynyt pelättyä alemmalla tasolla, tämän vuoksi sähkötukeen varattuja määrärahoja kuluu todennäköisesti suunniteltua vähemmän. On ollut tärkeää varautua tukemaan kansalaisia akuutissa hädässä.

Marinin hallitus päätti juuri lisätalousarviossaan lisätä suojeltujen metsien määrää valtion omistamissa metsissä merkittävästi. Tällä on pitkäaikaisia vaikutuksia. Meillä Suomessa osataan sekä huolehtia hiilinieluista että käyttää metsiemme antimia kestävällä tavalla. Metsiemme monimuotoisuudesta on pidettävä huolta. Moni suomalainen yksityismetsän omistaja hoitaa metsiään vastuullisesti. Myös teollisuutemme tarvitsee raaka-ainetta. Tähän on oltava jatkossakin mahdollisuus.

Suomeen syntyy uusia teollisia investointeja, mikä kertoo onnistuneesta talouspolitiikasta ja myös siitä, että Suomen hiilineutraalisuustavoite pikemminkin kannustaa investoimaan maahamme. Olemalla kehityksen kärjessä olemme nappaamassa myös kiinni muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Ilmastonmuutos on vakava uhka pohjoiselle elämäntavallemme, luonnollemme, elinympäristöllemme ja tulevaisuudellemme. Meidän on tehtävä osamme, jotta lapsemme saavat meiltä kestävän maailman.

Pääkaupunkiseudulla varmasti arvioidaan mitkä ratkaisut ovat alueen toiminnan ja ihmisten kannalta järkevimpiä, mutta meillä Oulussa ei toistaiseksi ole tarpeen ottaa käyttöön ruuhkamaksuja.

Turkistarhauksessa kuten kaikessa tuotantoeläinten kasvatuksessa on huolehdittava, että eläinten elinolot ovat asialliset ja, että ne mahdollistavat lajityypillisen käyttäytymisen. Turkistarhauksesta sääntelevää lainsäädäntöä on tarvittaessa kiristettävä tavoitteen toteuttamiseksi. Mahdollinen turkistarhauksen kielto olisi toteutettava alan kanssa yhteistoiminnassa mahdollisimman pitkäjänteisesti.

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia asukkaidensa palveluista. Mikäli on tarvetta talouden tasapainottamiseen, on päättäjällä oltava käytettävissään useita eri välineitä tavoitteen saavuttamiseen. Yksin verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, mutta leikkaukset esimerkiksi hyvinvointipalveluista voivat tulla lopulta paljon kalliimmaksi.

Pienet tuloerot ovat yhteiskuntaa vakauttava tekijä. Ihmisen taloudellinen asema voi vaihdella elämän aikana runsaasti. Kaikkein tärkeintä on, ettei taloudellinen tilanne määritä mahdollisuuksia elää hyvää ja täyttä elämää. Opiskelu, terveys, perheen perustaminen ja turvallinen vanhuus eivät voi olla tulotasosta kiinni. Vierastan esimerkiksi ahkeruuden ja lahjakkuuden kytkemistä ihmisen tulotasoon. Toisaalta omalla työllä tai yrittäjyydellä vaurastumisessa ei ole mitään väärää.

Me elämme Suomessa markkinataloudessa, jossa ihmisten arkea turvaa hyvinvointivaltio. Toimivat EU:n sisämarkkinat ovat pienelle viennistä elävälle Suomelle tärkeät ja niiden toimivuus on turvattava. Yhteisellä sääntelyllä turvataan sellaisten yritysten menestyminen, jotka toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja tuovat työtä, investointeja, hyvinvointia ja verotuloja maahamme.

Sosiaaliturva on hyvä säilyttää syyperusteisena ja siinä on oltava myös kannustavia ja työntekoon liittyviä velvoitteita. Meidän on tuettava ihmisiä löytämään oma polkunsa joko suoraan työmarkkinoille, uuden osatyökykyisiä työllistävän Työkanava –yhtiön kautta tai koulutuksen ja työkokeilujen avulla. Työ on paljon muutakin kuin tilinauha. Se on kuulumista yhteisöön. Sosiaaliturvan varassa eläminen on tosiasiassa varsin monimutkaista ja moni etuuksiin oikeutettu jättää hakematta niitä.

Valtio ja kunnat omistavat tiettyjä esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yhtiöitä Suomessa. Tänä päivänä korostuvat kriisinkestävyyden kannalta keskeiset toiminnot. Yhtiöiden osingoista koostuu valtiolle myös merkittävä rahamäärä hyvinvointivaltion, eli yhteisten palvelujen, rahoittamiseen. Valtion ja kuntien on noudatettava omistajana toimiessaan hyvää hallintotapaa. Omistuksia tarkastellaan aina tarpeen mukaan.

Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan monikulttuurinen maa. Olemme avoimia niin kansainväliselle kaupalle kuin ihmisten liikkuvuudelle. Kulttuurinen yhteistyö tuo Suomeen ja suomalaisiin kaupunkeihin elinvoimaa ja houkuttelee myös uusia osaajia, joita maassamme tarvitaan.

Tärkein ohje elämässä on kohdella lähimmäistään kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Kristilliset arvot luovat perustan universaaleille, YK:n sopimuksiin kuuluville arvoille: demokratialle, oikeusvaltioperiaateelle, kuten tuomioistuinten riippumattomuudelle, sekä perus- ja ihmisoikeuksille. Nämä samat arvot on kirjattu myös EU:n perussopimukseen. Näiden arvojen pohjalta me käymme kauppaa, laadimme sopimuksia ja kehitämme kansalaisyhteiskuntaa. Ne ovat yhteinen kompassimme maailmassa ja tässä ajassa niille on entistä enemmän tarvetta. Moni uskonto jakaa nämä samat perusviestit.

Demarinaisten puheenjohtajana puhun tasa-arvon ja kehorauhan puolesta. Jokaisen on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään. Se, miten oman sukupuolensa kokee, on ihmisen oma asia. Kaikille hyvässä yhteiskunnassa on ihan ok olla tavallinen mies, tavallinen nainen.

Rajat ovat rakkautta, mutta pelkällä kurilla ei kenenkään pidä kasvaa. Jokainen perhe pohtii itse ratkaisunsa rajojen asettamisen ja kasvattamisen suhteen. Moni tuntee varmasti myös voimattomuutta ja riittämättömyyttä. Maailmassa on uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä, joihin vanhempien on vastattava. Perheille tarjottavien palvelujen ja tuen on oltava sellaisia, että niiden avulla vanhemmat saavat voimavaroja olla lastensa tukena ja turvana myös haastavina kasvun vuosina.

Suomeen syntyy uusia teollisia investointeja, mikä kertoo onnistuneesta talouspolitiikasta ja myös siitä, että Suomen hiilineutraalisuustavoite pikemminkin kannustaa investoimaan maahamme. Olemalla kehityksen kärjessä olemme nappaamassa myös kiinni muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Ilmastonmuutos on vakava uhka pohjoiselle elämäntavallemme, luonnollemme, elinympäristöllemme ja tulevaisuudellemme. Meidän on tehtävä osamme, jotta lapsemme saavat meiltä kestävän ja terveellisen maailman.

Suomen etu on vahva EU ja Suomen kansanedustajan tehtävänä on ajaa maamme etua ymmärtäen, että se tarkoittaa laajaa yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Olemme pieni maa, joka tarvitsee kumppaneita – ja moni kumppani tarvitsee myös Suomea. Vahva ja toimintakykyinen EU sekä sen toimivat sisämarkkinat ovat Suomelle tärkeä etu. Lisäksi tuleva Nato-jäsenyys on yhteistyötä, jossa Suomi tekee osansa yhteisen turvallisuuden eteen

Vastakkainasettelu ei ole hyödyllistä, sillä panostamalla ekologiseen kestävyyteen voidaan synnyttää uusia innovaatioita ja luoda uusia työpaikkoja. On tärkeää huomioida ympäristövaikutukset ja pyrkiä aina vastuulliseen toimintaan kaikessa päätöksenteossa.

Päätöksenteko on kestävää, kun kaikki voivat sitoutua yhdessä tehtyihin ratkaisuihin. Kompromissit ovat osa kypsää demokratiaa, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteisönsä tulevaisuuteen. On oltava mahdollisuus olla eri mieltä. Päätöksenteko ei saa olla sanelua

Jokaisella suomalaisella on oltava tarjolla riittävät palvelut hyvän elämän elämiseen. Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia asukkaidensa palveluista kuten koulutuksesta ja suuremmat hyvinvointialueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta. Isommilla hartioilla turvataan esimerkiksi sitä, että palveluja saa myös pienemmissä kunnissa. Koko maan kattavalla infrastruktuurilla on myös merkitystä turvallisuuden ja kriisinkestävyyden kannalta.

Koti on aina rakkain, oli se sitten soratien päässä tai kerrostalossa. Tärkeintä on, että jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta on tarjolla riittävät palvelut hyvään arkeen.