Pinja Perholehto

Ukraina ja ukrainalaiset taistelevat paitsi oman itsenäisyytensä, myös koko Euroopan puolesta. Venäjän aloittama sota on ensisijaisesti hyökkäys Ukrainan suvereeniin valtioon, mutta samalla myös hyökkäys koko Eurooppaa ja monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää kohtaan. Venäjän raakalaismaiset toimet on yksinkertaisesti pysäytettävä ja Venäjän johto saatettava sotarikostuomioistuimeen.

Naton tavoite käyttää puolustukseen vähintään 2 % BKT:sta täyttyy Suomen osalta tällä vuosikymmenellä hävittäjähankinnasta johtuen. Suomen on jatkossakin huolehdittava puolustusvoimien riittävistä resursseista sekä uskottavasta toimintakyvystä ja valmiudesta.

Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet ja erot osaamistasossa kasvaneet. Samalla vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus nuorten tulevaisuuteen on vahvistunut vuosien hyvän kehityksen jälkeen. Olen huolissani kehityksestä. Keskeinen tapa kääntää suunta, on taata kouluihin turvallinen oppimisympäristö. Se edellyttää maltillisia luokkakokoja sekä riittävästi niin opettajia kuin muutakin henkilöstöä.

Suomessa tapahtuu väestön kokoon suhteutettuna enemmän nuorten huumekuolemia kuin missään muualla Euroopassa. Ensisijaista on vähentää päihderiippuvuuksien määrää ja toteuttaa tehokkaampaa ja tutkimukseen pohjaavaa päihdepolitiikkaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nopeampaa hoitoon pääsyä, enemmän ja laadukkaampia korvaushoitoja, opioidien vasta-aineen jakelua sekä avun piiriin hakeutumisen esteiden poistamista. Kannatan lisäksi päihdepalveluiden täydentämistä käyttöhuoneilla huumekuolemien ja muun muassa likaisista neuloista johtuvien infektioiden vähentämiseksi. Käyttöhuoneiden yhteydessä voidaan ohjata riippuvaisia tukipalveluihin.

Lähtökohtaisesti ajattelen, että sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen on vahingollista - ei vähiten ajassa, jossa pandemian jälkeen on valtava hoito- ja hoivavelka purkamatta sekä kasvava mielenterveyskriisi ratkaisematta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on silti varmasti toimintoja, joissa toimintaa voidaan tehostaa ja saada sitä kautta aikaan säästöjä. Mitä varhaisempi tuki ja parempi kuntoutus, sen kustannustehokkaampaa hoito on. Keskeistä on siksi siirtää painopiste kalliista erikoissairaanhoidosta perustason työhön ja ennaltaehkäisyyn. Myös digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan saada aikaan säästöjä, lähipalveluista ja kohtaamisista samalla huolehtien. Palvelut on pidettävä laadukkaita ja kattavina, mutta ylimääräisiä kuluja tulee karsia.

Asiantuntijat eivät tue rangaistusten koventamista, sillä pitkät rangaistukset eivät yksin vähennä rikollisuutta. Nuoret rikoksentekijät tarvitsevat monialaisia tukitoimia. Keskeistä on muun muassa päivittää ehdonalaisrangaistusta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Nuorisorikollisuuden kitkeminen edellyttää puuttumista juurisyihin, ei vain oireeseen. Tarvitaan pitkäjänteisiä panostuksia erityisesti ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutussektorille. Lisäksi ratkaisevaa on se, miten nuoret kiinnittyvät opintoihin ja työelämään. Pehmeiden keinojen lisäksi on varmistettava, että rikoksiin syyllistyneet nuoret ja nuoria rikolliseen toimintaan rekrytoivat henkilöt kantavat vastuun teoistaan. Samalla on taattava, että jokainen saa mahdollisuuden uuteen alkuun.

Keskeistä on estää ihmisten syrjäytyminen ja madaltaa työllistymisen kynnystä ilman, että toimeentuloa heikennetään merkittävästi. Tutkitusti merkittäviä työllistymisen esteitä ovat terveysongelmat, sopivien työmahdollisuuksien puute sekä tilanteet, joissa kannustinloukkujen ja etuuksien päällekkäisyyksien takia työnteko ei ole kannattavaa. Aktiivimallin kaltaista raipparatkaisua en halua, vaan positiivisia kannusteita ja tehokkaampia te-palveluita. Useimmat työttömäksi joutuvat ovat ovat pienituloisia palkansaajia, jolloin heidän ansiosidonnaisen tasonsa ei ole kovin korkea. Keskimääräinen ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on noin 1500 euroa, josta pitää laskea vielä verot pois. Työttömyysturvan heikentäminen heikentää työttömien toimeentuloa eikä juuri lisää työllisyyttä

Työikäisten määrä pienenee vuosi vuodelta. Tilastot osoittavat, ettei tähän vastata enää yksin syntyvyyden kasvulla. Kannustavaa perhepolitiikkaa tarvitaan, mutta myös ulkomaisia osaajia.. Maahanmuuttoviraston prosesseja työlupien saamiseksi on vauhditettava ja järkevöitettävä. Nykyisellään työhön tänne saapuva joutuu odottamaan aivan liian kauan, eikä esimerkiksi korkeakoulututkinnon täällä suorittanut pääse kiinnittymään sujuvasti työelämään, vaikka haluaisi. Suorittavan tason työn tarveharkinnasta en lähtökohtaisesti luopuisi. Se on yksi elementti, jolla estää työperäistä hyväksikäyttöä. Tarvitsemme pikemminkin panostuksia työperäisen hyväksikäytön ja työmarkkinarikollisuuden kitkemiseksi.

Valtion velkaantuminen on otettava vakavasti. Useiden hyvinvointivaltion palveluiden kustannuskehitys on ollut pitkään kova ja on odotettavissa, että tämä jatkuu muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Realistinen taso sopeuttaa on muutaman miljardin euron verran vaalikauden aikana. Tämä on tehtävä yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita ja rakenteita suojaten sekä oikeudenmukaisuudesta huolehtien. Hyvinvoinnista ja koulutuksesta ei ole varaa nipistellä, eikä ilmasto- ja luontotoimia laiminlyödä. Niiden rapauttaminen kostautuu moninkertaisesti. Samalla kun puhutaan menosopeutuksesta, pitäisi huomioida myös tulopuolta. Esimerkiksi haittaveroja on mahdollisuus korottaa huolehtien samalla siitä, että verotuksen yleistä painopistettä viedään pois työn verotuksesta.

Sipilän hallituksen aikana tehdyssä kilpailukykysopimuksessa sovittu sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi vahvistaisi työntekijöiden ostovoimaa arviolta noin 2 prosentin palkankorotusten verran. Pieni- ja keskituloisten verotuksen alentamista tulee harkita, sillä työn verotuksen sijaan veroja on kannattavaa pyrkiä keräämään muualta. Yhteiskunnan rikkaimpien veronalennuksiin suhtaudun kriittisesti

Energiayhtiöille asetettava windfall-vero, jolla kompensoidaan toistaiseksi kallistunutta energiaa takaisin käyttäjille, on konkreettinen esimerkki tärkeästä tukitoimesta. Suorien energiatukien lisäksi tarvitaan laajasti erilaisia keinoja, joilla arjen kustannuksien nousua hillitään. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on hyvä tuki kotitalouksille. Suomen energiavarmuudesta ja -riippumattomuudesta on huolehdittava jatkossa yhä vastuullisemmin, jotta ulkopuoliset uhat eivät pääse vaikuttamaan energiansaantiimme ja sitä kautta hinnan nousuun.

Metsien suojelua ja erityisesti talousmetsien luonnonhoitoa on lisättävä. Valtion metsissä tulee siirtyä kohti jatkuvan kasvatuksen malleja. Luonnon ja metsien suojelun lisäksi on ennallistettava alueita. Ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän hakkuutason määrittelyn tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Tavoitteena tulee olla, että hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus turvataan samalla kun puuta käytetään entistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat suurimpia aikamme haasteita. Mikäli näihin ei reagoida tässä ja nyt, vaikeutuvat elinolot merkittävästi sekä Suomessa että globaalisti. Samalla kun ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen on huolehdittava, että muutos on reilu ja pitää kaikki mukana. Tämä edellyttää satsauksia muun muassa uudelleenkouluttautumiseen.

Saavutettava ja kohtuuhintainen liikenne on edellytys sille, että laajan Helsingin seudun (Keski-Uudenmaan seutukunnat mukaan lukien) asema työllisyyden ja talouskasvun veturina pysyy myös jatkossa. Ruuhkamaksut vaikuttaisivat tulppana alueen työvoiman liikkuvuudelle ja saatavuudelle. Ensisijaisesti tulisi löytää muita keinoja vaikuttaa liikenteen päästöjen vähentämiseen ja julkisen liikenteen käytön edistämiseen. Mikäli laki eduskunta säätäisi lain ruuhkamaksuista, olisi kuitenkin yhä kaupungin oma asia, ottaako se maksun käyttöön. Asiaa tulisi siis harkita kaupunkikohtaisesti asiantuntijoita kuullen.

Yhä useampi maa on jo tehnyt tai on tekemässä päätöksen turkistarhauksen lopettamiseksi. Tarhaus ei ole enää taloudellisesti kannattavaa, eettisestä kestävyydestä puhumattakaan. On vastuullista tehdä turkistarhauksesta luopumiseksi päätös pian. Vain siten voidaan taata paitsi elinkeinon hillitty ja suunnitelmallinen alasajo, myös eläinten hyvinvointi.

Taloustilanteen vakauttaminen edellyttää sekä työllisyysasteen nostamista, rakenteellisia uudistuksia että tulo- ja menosopeutusta. Liian nopea vyönkiristys jarruttaisi kuitenkin talouskasvua ja heikentäisi työllisyyttä. Päättäjien on huolehdittava aina ennen muuta kansalaisten peruspalveluista ja toimeentulosta. Niiden edellytykset on turvattava joka tilanteessa. Ennemmin tulee tiivistää veropohjaa ja kitkeä verovälttelyä kuin leikata siis esimerkiksi sotesta tai koulutuksesta.

Varakkuus ei aina kulje käsi kädessä lahjakkuuden ja ahkeruuden kanssa, vaan se päinvastoin on usein periytyvää. Ensisijaisesti tulee varmistaa, että hyvinvointivaltion rahoitukseen osallistuvat kaikki tulojensa ja varallisuutensa mukaan ja että heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ei pudoteta yhteiskunnan turvaverkoista. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu lisää ihmisten välistä eriarvoisuutta. Sen negatiiviset vaikutukset sekä yksilöihin että esimerkiksi talouskasvuun ovat huomattavia. En pidä tätä toivottavana kehityssuuntana.

Valtion tulee järjestää julkisesti sellaiset perusoikeuksia ylläpitävät palvelut, jotka eivät markkinoilla muuten syntyisi tai eivät olisi markkinaehtoisesti kaikille taloudellisesti saavutettavissa. Tälläisiä ovat esimerkiksi koulutus, poliisi ja hyvinvointipalvelut sekä perusinfrastruktuuri, kuten vesihuolto. Dynaaminen markkinatalous kaipaa sääntelyä ja vahvaa julkista sektoria, mutta ei haitallista liikasääntelyä. Esimerkiksi monipolien ja kartellien syntymisen rajoittaminen on hyvä esimerkki valtion interventiosta.

Aktiivimallin kaltaista raipparatkaisua ei Suomeen tarvita, mutta sosiaaliturvasta tulee uudistaa järjestelmä, joka luo positiiviset kannusteet olla aktiivinen. Sosiaaliturvan kehittämisen rinnalla on myös kehitettävä palveluita.

Luonnollisten monopolien säilyttäminen ja strategisen intressin omistusten (esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyen) säilyttäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Valtio omistaa kokonaan tai osittain lähes 70 yhtiötä. Näistä moneen liittyy pyrkimys turvata se, että yhteiskunnan tärkeät hoidetaan ja turvataan myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Valtion ja kuntien omistuksen ei tule häiritä markkinoiden toimintaa. Toisin päin käännettynä on huomattavaa, että näillä julkisilla omistuksilla on olennainen rooli sen varmistamisessa, että markkinoilla tapahtuvat häiriöt eivät aiheuttaisi kohtuutonta haittaa palveluiden saantiin, joihin ihmisillä on oikeus.

Monikulttuurisuus on globaali ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Avoin ja yhdenvertainen Suomi voi hyötyä tästä.

Suomessa on oltava laaja uskonnonvapaus ja jokaisella meistä oikeus omaan arvopohjansa. Minulle tärkeitä arvoja ovat esimerkiksi tasa-arvo, vapaus, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat vapaan ja turvallisen yhteiskunnan perusta. Yhteiskunnan on mahdollistettava kaikille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet riippumatta sukupuolen kokemuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilön taustaan tai identiteettiin liittyvästä asiasta

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee turvallisen ympäristön, jossa kasvaa. Perheiden palveluita ja vanhemmuuden tukea on kehitettävä tämän toteutumiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on panostettava ryhmä- ja luokkakokojen pitämiseen riittävän pieninä, kiusaamisen ehkäisyyn sekä muun muassa opetus- ja muun henkilöstön määrään.

Jokaisen maan on vähennettävä päästöjään ja torjuttava luontokatoa. Suomen ei tule tinkiä ilmastotoimista. Samalla tulee vaikuttaa sekä EU:ssa että laajemmin kansainvälisesti siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista pidetään kiinni.

Suomen tulee tehdä politiikkaa omasta näkökulmastaan, maamme omista erityispiirteistä ja haasteista ponnistaen. Globaalissa maailmassa Suomen etu ja intressit linkittyvät usein vahvasti kansainväliseen yhteisöön. Ylikansalliset foorumit sekä vaikuttamisen että päätöksenteon paikkoina ovat meille siksi ensiarvoisen tärkeitä.

Ympäristökysymyksiä ei voi eikä tule asettaa vastakkain taloudellisten arvojen kanssa, vaan tämän kaltainen vastakkainasettelu kielii varsin suppeasta näkökulmasta talouteen ja verotukseen. Ympäristökysymykset itsessään ovat myös taloudellisia kysymyksiä. Ympäristöstä, ilmastosta ja luonnosta huolehtiminen eivät ole työllisyyden tai kasvun este - päinvastoin. Juuri nyt esimerkiksi suomalaisilla vientiyrityksillä olisi loistava paikka iskeä kiertotalouden ja energia-alan markkinoille kun valtiot ympäri maailmaa rakentavat kohti uutta.

Kysymys siitä, mitä vahva johtajuus on, ei ole kovin yksiselitteinen. Hyvä poliittinen johtajuus edellyttää rohkeutta ennakoida tulevia haasteita, tehdä toisinaan nopeastikin vaikuttavia päätöksiä ja näyttää esimerkkiä. Vaikeita päätöksiä tulee väistämättä eteen ja niihin on tartuttava. Muiden mielipiteitä on tärkeää kuulla, sillä osallisuus, kansalaiskeskustelun mahdollisuus ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat vahvuuksiamme.

Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus yhteiskunnan peruspalveluihin ja hyvään elämään asuinpaikkaan katsomatta. Valtion tulee huomioida päätöksissään alueiden omia erityispiirteitä ja esimerkiksi turvattava kuntien perusrahoituksen taso.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka vaikuttaa ja näkyy myös Suomessa. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena, erilaisten alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Useampi kuin joka neljäs suomalainen asuu laajalla Helsingin seudulla (mm. Keski-Uudenmaan kunnat mukaan lukien) ja seudun osuus koko maan BKT:stä on reilu kolmannes. Alueella tehtävillä maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisulla sekä taloutta ja elinkeinoelämää tukevilla päätöksillä on siksi merkittävä vaikutus myös valtakunnallisesti. Kestävästi toteutettuna kaupunkien kasvu säteilee paljon hyvää myös laajemmin kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja yksittäisiin kuntiin.