Matti Kotiranta

Venäjän julmaa hyökkästä Ukrainaan ei voi hyväksyä! Meidän tulee tukeaa Ukrainaa sodassa ja jälleenrakentamisessa. Ukraina on pitänyt yllä rauhaa EU:n rajoilla ja meidän tulee huolehtia riittävästä tuesta rauhan aikaansaamiseksi Ukrainan ehdoilla, niin pitkään kuin on tarpeen! Ukrainan jälleenrakentaminen on oiva mahdollisuus Suomalaiselle osaamiselle, niin energiassa, rakentamisessa kuin koulutuksessa.

Suomen puolustuskyvyn tulee olla uskottava. Naton jäsenenä maanpuolustus on osa yhteistä pelotetta, jota suunnitellaan yhdessä osana Naton kokonaisuutta. Naton yhteisiin tavotteisiin tulee sitoutua vakavasti, kyse on kantaa vastuusta omalta osaltaan koko Euroopan turvallisuudesta. Vain riittävällä panostuksella puolustukseen ja yhteisiin tavoitteisiin voimme olla osa suurempaa kokonaisuutta puolustuskyvyn kannalta. Meidän tulee huolehtia että meidän lapsilla, ja lapsenlapsilla on itsenäisen Suomi, myös seuraavat 105 vuotta!

Kouluissa tulee olla riittävä määrä opttajia ja aikuisia, jotta laadukkaan ja tasavertaisen opetuksen edellytykset täyttyvät. Turvaamalla riittävät resurssit kouluihin ja oppilaitoksiin mahdollistetaan opettajille enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen ja oppilaiden kohtaamiseen. Riittävällä henkilöstön määrällä opettajat voivat tehdä työnsä hyvin, sekä turvata paremman työrauhan kouluissa ja oppilaitoksissa.

Valvotut käyttöhuoneet on vakavasti otettava vaihtoehto. Käyttöhuoneet lisäävät julkisten paikkojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta kun käyttö ohjataan valvottuihin tiloihin pois esimerkiksi parkkihalleista, puistoista ja julkisista wc-tiloista. Käyttöhuoneiden sijainti tulee harkita tarkkaan ympäristön turvallisuus huomioiden ja tilat voisivat toimia paikkana, jonne muut toimijat, esimerkiksi etsivä ja jalkautuva päihdetyö sekä viranomaiset voisivat ohjata huumeita käyttäviä ihmisiä.

Hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksenä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote alalle on saatava lisää veto- ja pitovoimaa. Tarvitaan kipeästi muutosta työntekijöitä arvostukseen, työoloihin ja johtamiseen. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja ammattia täydennyskoulutuksella. Henkilöstöä tulee kuunnella paremmin käytännön toteutuksen suunnittelussa ja kaikilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja työn olosuhteisiin. Panostetaan yhdenvertaisuuteen poistamalla perusteettomat palkkaerot alalla harmonisoimalla alemmat ylemmän tasolle. Luodaan henkilöstön äänellä pidemmän aikavälin suunnitelma, jolla alan arvostus ja houkuttelevaisuus on kestävällä tasolla tulevaisuudessa.

Nuorten pahoinvoinnissa tulisi keskittyä ennaltaehkäisevästi ongelman juurisyihin. Syrjäytyminen, näköalattomuus ja eriarvoistuminen johtaa helposti väärälle polulle nuoren elämässä ja yhteiskunnan tulee pystyä reagoimaan ongelmaan jo varhaisessa vaiheessa. Kaikilla tulisi olla tasapuoliset mahdollisuudet harrastuksiin vapaa ajalla ja turvalliseen koulupolkuun. Eriytyminen tulee ottaa huomioon myös asuinalueiden monipuolisessa rakentamisessa, jotta kaikki on vahvemmin osana yhteiskuntaa. Rikollisuuden kovaan ytimeen puuttumiseen tarvitaan kuitenkin myös kovia keinoja, kuten mahdollisesti kovempia rangaistuksia. Jengirikollisuusilmiöön tulee puuttua entistä kovemmilla otteilla ja käyttää tehokkaammin rikosoikeuden, mutta erityisesti lastensuojelun vahvempia keinoja.

Työelämän jatkuvissa muutoksissa työtöntä työnhakijaa tulee tukea entistä enemmän koulutukseen ja oman ammattitaidon kehittämiseen, jotta pystyy vastaamaan paremmin työelämän haasteisiin. Heikommassa asemassa olevan etuuksista ei tule leikata, eikä niitä tule lyhentää. Työstä maksettava palkka, tasapuolinen ja reilu työelämä, sekä työntekijän parempi asema työelämässä lisäävät työssä jaksamista. Näillä edellytyksillä ihmiset viihtyvät paremmin omassa työssä ja sillä on positiivinen vaikutus työllisyyden näkymiin.

Suomen työikäinen väestö ikääntyy ja vähenee kymmenillä tuhansilla työntekijöillä vuodessa, työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan paikkaamaan pulaa työntekijöistä. Samaan aikaan tulee panostaa siihen, että jo Suomessa olevat saadaan työllistettyä tehokkaasti osaksi yhteiskunnan työelämää. Ulkomaisten työntekijöiden turvaksi tulisi ammattiliitoille mahdollistaa joukkokanneoikeus. Tämä takaisi reilut pelisäännöt työelämään myös niille, jotka ei esimerkiksi huonon suomen kielen taidon vuoksi ymmärrä omia oikeuksiaan työelämässä. Alipalkkaus ja työntekijöiden hyväksikäyttö on estettävä!

Velkaantumista voidaan hillitä panostamalla riittävästi talouskasvuun ja korkeaan työllisyysasteeseen. Työllisyyttä tulee tukea kasvattamalla työn kannattavuutta ja tiivistämällä koulutuslaitosten ja työnantajien välistä yhteistyötä, jotta saadaan työvoimaa tehokkaammin aloille missä on pulaa työntekijöistä. Hyvinvointivaltion palveluista ei tule leikata, palvelua tulee saada matalalla kynnyksellä ja sen pitää olla riittävän lähellä. Heikommassa asemassa olevista tulee huolehtia, eikä toimeentulosta ei tule leikata. Verotuottoja tulisi lisätä tiivistämällä entisestään pääomien veropohjaa, puuttumalla entistä paremmin verovälttelyyn ja karsimalla verotukia, nämä ovat arvovalinta.

Työn kannattavuutta tulisi lisätä keventämällä verotusta. Mahdolliset veronkevennykset tulisi kohdentaa pieni - ja keskituloisille, yrittäjille ja eläkeläisille. Kokonaisuutena verotusta tulee vahvistaa julkisen talouden tasapainoittamiseksi ja omistamisen verotusta tulisi korjata oikeudenmukaisella tavalla verotulojen kasvattamiseksi. Verotuksella turvataan kestävästi hyvinvoitivaltion edellytykset. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Veronkiertoon tulisi puuttua entistä tehokkaammin.

Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama energiakriisi köyhdyttää Suomalaisia. Poikkeukselliset ajat ovat edellyttäneet valtionjohdolta poikkeuksellisia toimia. Toimilla on ollut suora vaikutus meidän arkipäiväiseen elämään. Toimilla on tuettu lapsiperheitä, pieni- ja keskituloisia kuin pitkää työmatkaa ajaviakin. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, sähkövähennys sekä -tuki ja sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimia jotta taloudellisen ahdingon vaikutukset olisi mahdollisimman vähäisiä arkisessa elämässä. Samaan aikaan työllisyys on noussut Suomessa uusiin ennätyslukemiin!

Luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta pitää ottaa paremmin huomioon metsien käsittelyssä. Tarvitsemme luonnon ennaltamista, kuitenkin meidän pitää turvata metsäteollisuudelle riittävät toimintaedellytykset Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Vihreä siirtymä on meille mahdollisuus hyödyntää potentiaali ilmasto-osaamisessa kansainvälisesti. Tälle kehitykselle tulee antaa riittävästi tukea, jotta saadaa luotua uusia markkinoita suomalaisille yrityksille ja lisää työpaikkoja Suomeen kysynnän kasvaessa. Investoimalla vihreään siirtymään ja lisäämällä energian omavaraisuutta parannamme Suomen kilpailukykyä, ja tuemme talouden kasvua. Talouskasvun tulee olla kestävää niin ekologisesti, kuin sosiaalisesti.

Keskusta alueen rakentaminen suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän kävelykaduiksi. Autolla ei muutenkaan ole sujuvaa, tai kannattavaa mennä keskustan läheisyyteen. Autoilu vähenee luonnostaan, eikä tarvetta ruuhkamaksuille ole. Vaihtoehtoisia liikkumismuotoja tulee kehittää.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Panostamalla riittävästi talouskasvuun ja korkeaan työllisyysasteeseen saadaan sopeutettua julkisten menojen osuutta velkaantumisessa. Työllisyyttä tulee tukea kasvattamalla työn kannattavuutta ja tiivistämällä koulutuslaitosten ja työnantajien välistä yhteistyötä, jotta saadaan työvoimaa tehokkaammin aloille missä on pulaa työntekijöistä. Hyvinvointivaltion palveluista ei tule leikata, palvelua tulee saada matalalla kynnyksellä ja sen pitää olla riittävän lähellä. Heikommassa asemassa olevista tulee huolehtia, eikä toimeentulosta ei tule leikata. Verotuottoja tulisi lisätä tiivistämällä entisestään pääomien veropohjaa, puuttumalla entistä paremmin vero välttelyyn ja karsimalla verotukia, nämä ovat arvovalinta.

Varallisuus- ja tuloerojen tulee olla sosiaalisesti kestävää. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua, jotta ei synny kasvavia varallisuus- ja tuloeroja jotka johtavat hyvinvointierojen kasvuun. Tuloerojen tulee olla oikeudenmukaisia. Tasa-arvo ja solidaarisuus lisäävät kestävyyttä yhteiskuntajärjestelmään eri sukupolvien välillä.

Markkinatalouden tulee olla oikeudenmukaista kaikkien ihmisten hyväksi. Jotta ehkäistään monopoliasemien tai kartellien syntymistä, pitää julkisen vallan varmistaa kilpailun toimivuus. Markkinoiden toimivuuttaa tulee seurata aktiivisesti, ja tarpeen tullen puttua epäkohtiin. Jokaisen tulee voida luottaa turvallisin mielin tulevaisuuteen.

Työllä rakennamme hyvinvointia. Etuuksien ja palvelujen tulee tukea toisiaan ja vastata jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin elämänmuutoksissa. Sosiaaliturvan tulee kannustaa aktiivisuuteen. Kouluttautuminen, kuntoutuminen ja työllistyminen ovat tärkeitä kannustimia!

Valtiolla on rooli omistajana yrityksissa Suomen hultovarmuuden, sekä julkiselle sektorille säädettyjen velvotteiden osalta. Palvelujen on toimittava myös poikkeusoloissa, eikä häiriöt saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palvelujen saantiin. Näissä yhtiöissä valtionomistus on perusteltua.

Solidaarisuus ja toisen ymmärtäminen lisää hyvinvointia yhteiskunnassa. Jokaisella tulee olla oikeus olla oma itsensä ja olla osana yhteiskuntaa yhdenvertaisesti, ilman syrjintää ja häirintää.

Uskonnollisia näkemyksiä ja ajatuksia jotka tukevat rauhaa ja tasa-arvoa tulee kunnioittaa. Poliittisessa päätöksenteossa perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidarisuus, mihin perustuu päätöksenteko.

Sukupuoli on moninainen ilmiö. Nykykäsitys on vain kahdesta sukupuolesta joka ei ota huomioon heitä jotka ei mahdu miehen, tai naisen muotteihin. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tästä sukupuolen kokemuksesta riippumatta.

Lapsissa- ja nuorissa on tulevaisuus! Heidät tulee laittaa etusijalle yhteiskunnan rakentamisesa. Meidän tulee turvata lapsille hyvät olosuhteet kasvamiselle ja vanhemmille toimivat edellytykset lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen. Tarvitaan lisää kasvatusta, lapsia ja vanhempia tukevia toimenpiteitä, ei kurinpidoliisia. Kiusaamiseen tulee puuttua monilla eri keinoilla ja häiriökäyttäytymisen juurisyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Turvallinen arki ja kouluympäristö tulee olla kaiken lähtökohta!

Kaikkien tulee olla mukana ilmastonvastaisessa kamppailussa. Suomen tulee pitää kiinni asetetusta tavoitteista. Erityisesti meidän tylee kehittää vihreää vientiä vientiä, jotta hiilikädenjälkemme vahvistuu. Vihreä siirtymä on meille mahdollisuus hyödyntää potentiaali ilmasto-osaamisessa kansainvälisesti. Tälle kehitykselle tulee antaa riittävästi tukea, jotta saadaa luotua uusia markkinoita suomalaisille yrityksille ja lisää työpaikkoja Suomeen kysynnän kasvaessa. Investoimalla vihreään siirtymään ja lisäämällä energian omavaraisuutta parannamme Suomen kilpailukykyä, ja tuemme talouden kasvua. Talouskasvun tulee olla kestävää niin ekologisesti, kuin sosiaalisesti.

Suomalaisena yhteiskuntana olemme osa kansainvälistä yhteisöä. Sitoutumalla kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä, huomioiden Suomen omat intressit. Samaan aikaan meidän tulee rakentaa yhteiskuntaamme oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi.

Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu ja luonto kadon torjunta ei poissulje talouskasvua. Investoimalla vihreään siirtymään ja lisäämällä energian omavaraisuutta parannamme Suomen kilpailukykyä, ja tuemme talouden kasvua. Talouskasvun tulee olla kestävää niin ekologisesti, kuin sosiaalisesti.

Vain toimivan demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta saadaan aikaiseksi kestävää päätöksentekoa. Jakamalla yhdessä vastuuta ja keskustelemalla saadaan tuloksia aikaan. Kaikille on taattava mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan omalla äänellä.

Suomea tulee kehittää kokonaisuutena, kuntien perusrahoitus on turvattava. Aluepolitiikka on merkittävässä roolissa tulevaisuudessa ja kaikilla Suomalaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet peruspalveluihin ja turvallisuuteen, asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi ja sillä on suuri merkitys koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden kannalta. Kasvussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sosiaalisen eriytymisen ehkäisyyn, työvoiman saatavuuteen ja kaupunki-infran muutostarpeisiin ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.