Kai Mykkänen

Länsi ei saa päästää Venäjää voittamaan Ukrainassa. Se tarkoittaisi lisää vaaroja Eurooppaan. Luulimme olevamme vahvempia talouspakotteissa ja heikompia sotakentällä. Kävikin päinvastoin. Venäjää ei pysäytetä pelkillä boikoteilla. Nyt on aika pakottaa Putin perääntymään voimakkaammalla sotilaallisella ja taloudellisella tuella Ukrainalle.

Suomesta on tultava aktiivinen Nato-maa, joka samalla varautuu vahvalla omalla puolustuksella kaikkiin tilanteisiin. Viime kädessä puolustajan voima on kansakunnan yhtenäisessä tahdossa. Mutta koulutusta ja rautaa tarvitaan eli pitää panostaa.

Lailla säädettävät mitoitukset eivät auta, eivätkä välttämättä ohjaa panostuksia siihen, mitä eniten tarvitaan. Oppilaiden määrä opettajaa kohden on pidettävä kohtuullisena, mutta monessa koulussa suurempi ongelma saattaa olla muiden aikuisten, kuten psykologien ja kuraattorien saatavuus. Kuntien ja koulujen on myös saatava selkeämpi valtuus päättää koulupäivän säännöistä, kuten kännyköiden käytöstä.

Puhtaiden neulojen vaihtopisteissä on väestöä tautien leviämiseltä suojeleva tarkoitus. Huumeiden käyttöhuoneessa mennään kuitenkin askel pidemmälle lailla kielletyn toiminnan helpottamisessa.

Tämä kova päätös on tehtävä, jotta voidaan pelastaa pehmeä arvo eli hyvinvointivaltio 2030-luvulle. Meidän on pystyttävä hidastamaan menojen kasvua sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutoin rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken, kun hyvin korkeaan ikään elävien määrä kasvaa rajusti ja työikäinen väestö pikemminkin pienenee. Samalla on tehtävä rohkeita reformeja jaettavan kasvattamiseksi eli ennen kaikkea suurempi osa Suomessa asuvista töihin.

Vakavien rikosten rangaistuksia pitää koventaa, mutta asiantuntijoiden mukaan sitäkin tärkeämpi tapa estää nuorten rikoskierre on puuttua siihen ajoissa ennalta ehkäisevästi poliisin, nuorisotyöntekijöiden ja lastensuojelun yhteistoimin.

Työn pitää aina kannattaa. Suurin osa asiantuntijoista näkee verrattain pitkän ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitkittävän työttömyysjaksoja erityisesti sen työttömien enemmistön kohdalla, joka onneksi sinänsä löytää työpaikan viimeistään muutamassa vuodessa työttömäksi ajautumisesta. Porrastaisin ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että se portaittain pienenisi ennen kuin henkilö ansiosidonnaisen päättyessä siirtyisi valtion perustason työttömyysturvan varaan, mikäli ei työllisty. Vaikka ansiosidonnainen on nykyään kytketty työttömyyskassan jäsenyyteen, sen kulut maksetaan lähes kokonaan kaikkien työntekijöiden lakisääteisesti maksamilla maksuilla. Ansiosidonnaisen leikkaaminen mahdollistaisi työn verokiilan keventämisen.

Työikäisten väheneminen uhkaa kykyämme järjestää ja rahoittaa koulut, vanhusten hoiva ja muut hyvinvointivaltion palvelut. Maahanmuuton painopiste on siirrettävä osaajien ja tekijöiden houkutteluun niistä maista ja ryhmistä, joita tarvitsemme Suomeen. Kansainvälisen rekrytoinnin kääntäminen ongelmasta onnistumiseksi on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys. Se edellyttää myös selvää sääntöä sen suhteen, että pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuus perustuu työ- ja opiskeluhistoriaan. On myös realismia, että kotoutumisvaiheen tukijärjestelmän on patistettava suomen kielen ja työn tai opiskelun pariin voimakkaammin kuin nykyinen asumisperusteinen sosiaaliturvamme tekee.

Käsissämme on valtion velkakriisi. Nyt sitä eivät vähättele edes ne, jotka muutama vuosi sitten luulivat, ettei korkoja tarvitse pelätä. Tänä vuonna maksamme yhdessä valtion korkomenoja jo yhtä paljon kuin yliopistojen ja opintotuen menot ovat yhteensä. Tai kolme kertaa poliisin menojen verran. Jos jatkamme ikuisen velkaelvytyksen tiellä päädymme Italian tai Kreikan polulle. Velkakierre veisi lapsiltamme hyvinvointivaltion. Olisiko se oikeudenmukaista lapsiamme kohtaan? Ei meidän tarvitse enkä suostu romuttamaan hyvinvointivaltiota vaan haluan pelastaa sen sekä kohdennetuilla säästöillä että tekemällä lisää jaettavaa siten, että saamme isomman osan Suomessa asuvista töihin ja nostamme tuottavuutta mm. tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamalla.

Kokonaisveroaste on jo Suomessa korkea. Työn ja yrittämisen verot ovat liian korkeita ja niitä on alennettava. Julkisessa taloudessa voi satsata tärkeimpiin asioihin nykyistä enemmän ja samalla laskea veroja. Velkakierteen katkaisu on ensisijaista. Sen laiminlyönti tarkoittaa korkeampia veroja tulevaisuudessa. En aja radikaaleja veronalennuksia, vaan maltillisesti ja pitkäjänteisesti työn verotuksen keventämistä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on esimerkki siitä, miten se tehdään ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, jos on rohkeutta vaikeisiin valintoihin: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-vaihtoehtobudjetti-2023-kestavan-tulevaisuuden-valintoja/

Energialaskuihin räätälöityjä tukia on vaikea toteuttaa niin, että ne kohdentuisivat eniten pulassa oleville ja olisivat kuitenkin riittävän yksinkertaisia. Jo päätetyt väliaikaiset tuet kuluneen talven energiakriisiin ovat ymmärrettäviä. Jatkossa meidän on pystyttävä fiksumpaan. Tärkeintä on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta eli hyvät olosuhteet sähköntuotannon nopealle lisääntymiselle, joka pitää hinnat alhaalla tulevina talvina ja vähentää riippuvuutta naapurimaiden tilanteesta. Toiseksi energiahallinnon tulee ottaa johtovastuu siinä, että otamme jo lähes valmiin automatiikan hyötykäyttöön ja mahdollistamme kiinteistöjen sähkölämmityksen alas säädön tehopulan nostaessa hintoja siten, että sähkölämmittäjä säästää ja tehopula vältetään.

Toimitaan maltilla ja tolkulla. On syytä varmistaa, ettemme aiheuta kohtuutonta lajikatoa, joka olisi pois metsien sopeutumiskyvystä. Sitä sopeutumiskykyä tarvitaan lähivuosikymmeninä, kun ilmastonmuutos koettelee. Jos ja kun tarvetta vanhojen metsien lisäsuojelulle on, sitä on luonteva toteuttaa myös valtion metsissä. Uusi inventaario jo herättää huolen, pärjäävätkö kuivien kangasmetsien männikkömme vai johtaako alkukesien lämpeneminen niiden kasvun kannalta liian vähäiseen veden saantiin. Hiilinielua voidaan sinänsä vahvistaa monella muullakin tavalla kuin rajoittamalla hakkuita. Ensisijaista on metsien kasvukunnon parantaminen esimerkiksi lisäämällä tuhkalannoitusta, taimikoiden hoitorästejä ja niin edelleen.

Olen politiikassa siksi, että meidän ei pidä elää lastemme piikkiin. Se tarkoittaa niin taloutta kuin ympäristöäkin. Olen kokoomuslainen siksi, että se pitää tehdä järjellä ja realismilla. Markkinatalous ja ympäristö eivät ole vastakohtia. Ympäristövastuu on yhdistettävä markkinatalouteen. Hiilineutraalisuustavoitteen ongelmaksi ei ole tulossa teollisuus vaan metsät. Metsien kasvua tulee nopeuttaa lannoituksella ja paremmalla metsänhoidolla. Tärkeintä on vauhdittaa Suomen harppausta puhtaan energian suurvallaksi ja aloittaa hiilidioksidin talteenotto teollisuuden ja energialaitosten savupiipuista. Voimme luoda edelläkävijäratkaisuista vientituotteita. Suomella on kortit nousta energiamurroksesta voittajana ja moninkertaistaa sähköntuotanto, kun Keski-Euroopassa siihen ei pystytä.

Kiistely autoilusta puolesta ja vastaan on pääosin turha ja kääntyy itseään vastaan. Se vieraannuttaa järkeviä ihmisiä ympäristövastuusta. Suurin osa suomalaisista tarvitsee autoa tulevaisuudessakin. Onneksi voimme pelastaa autoilun päästöiltään. Sähkö ja muut puhtaat käyttövoimat ovat yleistymässä. Uskon, että järkevin keinoin päästään siihen, että puhtaat käyttövoimat ovat pian kaikkien suomalaisten ulottuvilla kohtuuhinnoilla. En lähtökohtaisesti näe, että Helsingin seudun ruuhkat olisivat niin pahoja, että niitä kannattaisi lähteä ajallisesti tasoittamaan erillisillä maksuilla. Järjestelmällä olisi kuitenkin merkittävät pyörittämiskulutkin.

Eläimestä valmistettu turkis ei ole välttämätön ihmiselle. Turkistarhaukselta on syytä edellyttää asteittain paranevia oloja eläimille. Tarhausta on ilmeisesti kuitenkin vaikea saada kannattamaan siten, että samalla huolehdittaisiin eläinten mahdollisuudesta lajityypilliseen käyttäytymiseen tuntuvasti paremmin. Ei toki vähennä kärsimystä, jos turkistarhaus loppuu Suomesta, mutta sama määrä turkiksia tuotetaan sitten lisää jossain muualla. On kuitenkin syytä toimia oikein siellä, missä se on meistä kiinni eli edellyttää turkistarhaukselta asteittain entistä enemmän toimia eläinten olojen parantamiseksi turkistarhoilla.

Kokonaisveroaste on jo Suomessa korkea. Työn ja yrittämisen verot ovat liian korkeita ja niitä on alennettava. Julkisessa taloudessa voi satsata tärkeimpiin asioihin nykyistä enemmän ja samalla laskea veroja. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on esimerkki siitä, miten se tehdään ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, jos on rohkeutta vaikeisiin valintoihin: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-vaihtoehtobudjetti-2023-kestavan-tulevaisuuden-valintoja/

Ovathan tuloerot suuria, kun jonkun palkka voi olla kymmenkertainen toiseen nähden. On vaikea sanoa, mitä tarkoittaa, että sen on itse ansainnut. Elämään vaikuttaa kuitenkin niin paljon se, minkälaiseen perheeseen syntyy, minkälainen tuuri käy ja vastaavatko omat kyvyt juuri omassa ajassa yhteiskunnan tarpeita. Tästä huolimatta on realismia nähdä, että kilpailu hyvistä osaajista käydään kansainvälisesti. On meidän muiden suomalaisten etu, että yrityksillä on lupa houkutella ihmisiä tehtäviin ja kannustaa heitä sitoutumiseen korkeillakin palkkioilla. Tässä kuvaamistani syistä pidän sinänsä oikeana, että yhteiskunta myös tasaa tuloeroja progressiivisella verotuksella. Kunhan se pysyy tolkun rajoissa, eikä syö kannustimia työhön ja yrittämiseen. Suomessa työn verotus on jo liian kovaa.

Pohjoismaisessa yhteiskunnassa valtion rooli on jo suuri. En kaipaa entisestään lisää holhousta, sääntöjä tai tulonsiirtoja vaan hyvinvointiyhteiskunnan perustan pelastamista velkakierteeltä. Valtiota tarvitaan niissä asioissa, jotka eivät muuten hoidu. Esimerkiksi ilmakehää tai suuria vesistöjä ei kukaan yksityinen omista, joten valtion on huolehdittava meidän kaikkien puolesta, ettemme näitä yhteisiä aarteitamme pilaa, vaan hoidamme niitä vastuullisesti myös tuleville polville. Ympäristöasioissa ensisijainen keino on ympäristövastuun yhdistäminen markkinatalouteen. Yhteisiin aarteisiin osuvat saasteet pitää hinnoitella. Siihen paras yritys on päästöoikeuksien kauppa. Sen avulla teollisuus ja energiantuotanto on saatu vauhdittamaan puhtaan tekniikan käyttöön ottoa tuntuvasti.

Suomessa on pääsääntöisesti vähemmän töihin patistava tulonsiirtojen systeemi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vastaavasti muissa pohjoismaissa on pääosin ollut pienempi työttömyys ja korkeampi työssä käyvien osuus. 2000-luvun alussa meillä oli siihen yhteiskuntana varaa, kun Nokian veto kuittasi kulut. Silloinkin työttömyysloukut ja korkea kynnys ihmisten palkkaamiseen olivat karhunpalvelus kymmenille tuhansille, jotka ajautuivat olemaan tarpeettoman pitkään työttöminä. On vähennettävä kannustinloukkuja ja kevennettävä palkkaamisen kynnystä. Se on välttämätöntä, jos halutaan alle 5 % työttömyyteen, kuten SDP:kin vaaliohjelmassaan! Maahanmuuton tarvetta ei pidä kiistää, mutta maahanmuuton kääntäminen haasteesta mahdollisuudeksi edellyttää tiukasti töihin patistavaa sosiaaliturvaa.

Ja hyvinvointialueiden! Niin sanottujen in-house yhtiöiden merkitys on paisumassa, kun sote-uudistus haluttiin tehdä kiireellä. Tukipalveluita ei ehditty kilpailuttaa ja yhä suurempi osa ostetaan omilta väliyhtiöiltä. Valtion pitäisi pysytellä niissä asioissa, joita markkinat eivät hoida. Pitäisi pysyä poissa sellaisilta markkinoilta, joissa riittää yrittäjiä ja tarjontaa muutenkin. Markkinatalous on hyvä renki, mutta toimii vain, kun syntyy oikeaa kilpailua. Luonnolliset monopolit, kuten sähkön ja lämmön siirtoverkot soisi pidettävän yhteiskunnan omistuksessa. Uuden tekniikan kehittämisessä ja käyttöön otossa valtiolla on rooli, mutta siinäkin huolettaa, että 1900-luvun virheet, konkurssiin menneen valtion kuvaputkitehtaan tyyppiset, ovat päässeet vähän liikaa unohtumaan...

Rehellisesti kansainvälisyydessä on minusta sekä myönteisiä että vaikeita piirteitä yhtä lailla. Riippuu miten ilmiön kanssa toimimme ja sitä säätelemme. Mutta ulkomaalaisten töihin rekrytoimisen tarve on tosiasia, eikä mielipide. Japani on yrittänyt selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Siellä jo noin puolet 65-69 -vuotiaista käy töissä ja 70-74 -vuotiaistakin kolmannes. Silti Japanin talous on polkenut paikallaan 30 vuotta ja velkataakka kasvamassa uhkaavaksi maan tulevaisuudelle. Tämän tienkö valitsemme Suomelle? Suomen hyvinvointi on jo 15 vuotta nojannut siihen, että työikäisten vähenemistä on paikattu satojen tuhansien ihmisten työperäisellä maahanmuutolla. Virolaiset ja venäläiset eivät enää Suomeen muuta, eri syistä. On rekrytoitava kauempaa tai leikattava palveluita rajusti.

Kristilliset ja luterilaiset hyveet ovat monelta osin parantaneet yhteiskuntaamme: pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, lainkuuliaisuuteen, ahkeruuteen ja ihmisen käsitteleminen enemmän yksilönä kuin osana sukuaan. Pidän kuitenkin uskontoa jokaisen yksityisasiana ja välttäisin sen kytkemistä valtioon ja politiikkaan. Korostaisin itse poliittisen päätöksenteon lähtökohtana yksilön vapauden ja yhteisiin asioihin kohdistuvan vastuun tasapainoa.

On koskettavaa keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa, joiden lapsi on joutunut käymään läpi aikuiseksi kasvun ja nuoren aikuisen vuotensa kokien ettei ole sitä sukupuolta, joka hänelle järjestelmässä on määritetty. Perussuomalaiset huutelevat, että "eikö valtio osaa erottaa edes miestä ja naista". Useimmat heistä ymmärtävät itsekin, että keskuudessamme yksinkertaisesti on ihmisiä, joiden kohdalla kysymys ei ole yksinkertainen. Se, että heille annetaan oikeus elää enemmän sisimpänsä mukaan ei ole meiltä muilta pois. Näistä syistä äänestin hiljattain eduskunnassan sen puolesta, että aikuisilla transihmisillä on jatkossa oikeus sukupuolen määrittämiseen oman ilmoituksensa perusteella.

Useimmissa perheissä tietysti homma toimii enkä mitään piiska-kulttuuria kaipaa tietenkään. Mutta kannan huolta siitä, että omaan lapsuuteeni verrattuna on enemmän sellaisia koteja, joissa rajoista ja rakkaudesta on unohtunut myös tai ainakin ne rajat. Se ei ole lapsen etu. Rajojen kautta syntyy arvostus itseä ja muita kohtaan. Tarvitaan sääntöjä. Osassa kodeissa lisääntyneet vaikeudet ja aikuisen aidon läsnäolon puute säteilee sitten myös koulujen arkeen. Kasvattaminen on koulujen ja kotien yhteispeliä - molempia tarvitaan. Usein tarvitaan myös muita ammattilaisia ja heitä onkin saatava enemmän avuksi. Mikään ei kuitenkaan kokonaan korvaa rakkautta ja rajoja oman huoltajan toimesta.

Ei ole oikein elää väärin lapsiamme kohtaan siinäkään tapauksessa, että naapuri jossain kohtaa luistelisi vastuustaan. Onneksi valinta ei juuri ole edes tämän sukupolven etujen ja lastemme etujen väliltä --> Suomella on vähän yllättäenkin nyt käsissään loistokortit nousta voittajana energiakriisin pölyn laskeutuessa. Voimme tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan ja houkutella sen avulla teollisuutta ja työpaikkoja muualta Suomeen! Suomessa on Euroopan parhaat edellytykset moninkertaistaa sähköntuotanto 15 vuodessa. Meillä on enemmän hyviä sijoituspaikkoja tuulivoimalle ja onneksi ainakin tähän asti myönteinen suhtautuminen ydinvoiman lisäämiseen. Puhtaan sähkön lisääminen myös sääriippumattomista lähteistä on seuraavan hallituksen tärkein teollisuuspoliittinen teko.

Mitähän meinaa "kaiken muun edelle"? Nykyisten suomalaisten vai myös lastenlastemme edut? Väite on epäselvä, mutta tulkitsi sen miten tahansa, niin en minä sitä omakseni koe. TottaKai Suomen päättäjien kuuluu ajaa Suomen tulevaisuuden etua enemmän kuin muiden. Mutta ei se nyt niinkään ole, että muihin ihmisiin pitäisi suhtautua kuin torakoihin. Pitää pyrkiä sääntöperäiseen oikeudenmukaisuuteen myös valtioiden välillä, eikä niskalenkkiin muita vastaan.

Minulle on hyvin tärkeää ympäristövastuun yhdistäminen markkinatalouteen. Uskon yksilön ja yrittämisen vapauteen sekä vastuuseen siitä, että emme pilaa yhteisiä aarteita, kuten merta, ilmakehää ja luonnon monimuotoisuutta. Ihmiskunta vaikuttaa väistämättä luontoon ja ympäristöön. Kompromissin pitää olla sellainen, että emme ota kohtuuttomia riskejä lastemme piikkiin, jos tiedämme, että ympäristön pilaaminen todennäköisesti rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan elää ja nauttia. Onneksi ihminen on lyhytnäköisyydestään huolimatta kekseliäs. Autoilu voidaan pelastaa päästöiltään vaihtamalla puhtaisiin käyttövoimiin. Lämmitys voidaan irrottaa polttamisesta. Suomesta voidaan tehdä puhtaan energian suurvalta. Järkevä puhtaan tekniikan murros näyttää nyt paljon sujuvammalta kuin 5 vuotta sitten.

Tämän voi mieltää monella tavalla, mutta minusta Suomessa on liian vaikea viedä muutoksia läpi, koska niitä märehditään liiankin monimutkaisella prosessilla ja useimmat poliitikot pelkäävät liikaa kaikkea sellaista, mikä saattaa aiheuttaa kielteistä huomiota. Ripaus lisää päättäväisyyttä ja rohkeutta käsien päällä istumisen sijaan. Siksi nimesin aikanaan spontaanisti tukiyhdistyksenikin Rohkeutta reformeihin ry:ksi, enkä ole katunut.

Ei ketään voi eikä pidäkään pitää väkisin aloillaan. On oikein tarjota hyvinvointipalveluita ympäri maata. Siis koulutusta, sairaanhoitoa, tiestöä ja sellaista. Luodaan mahdollisuuksia elää siellä, missä haluaa. Suomi kehittyy paremmin, jos meillä olisi kehittyviä kaupunkeja ympäri maan. Aikamme tärkein teollisuuspoliittinen teko on Suomen nostaminen puhtaan energian suurvallaksi. Sillä houkuttelemme jalostavaa teollisuutta Suomeen ja se sijoittuu luonnostaankin eri puolille maata. Mahdollisuuksien luominen ei saa tarkoittaa elinvoiman tukehduttamista suurimmissa kaupungeissa. Tulojen tasaus on jo nyt todella rajua. Sitä ei ole varaa ainakaan jyrkentää tai tukehdutamme pärjäämisemme myös kansainvälisessä kilpailussa Tukholman, Kööpenhaminan tai Tallinnan kanssa.

Minusta ei ole valtion asia sanoa kaupungistumista hyväksi tai huonoksi asiaksi. Sen tulee perustua ihmisten omiin valintoihin ja siihen, mihin elinkeinojen kehitys luontaisesti ohjaa. 100 vuotta sitten 70 prosenttia suomalaisista teki maataloustöitä, nyt 2 prosenttia. Totta kai se on vaikuttanut siihen, että työpaikkoja on vähemmän maaseudulla ja enemmän sellaisissa ammateissa, jotka keskittyvät kaupunkien lähelle. Enemmän voimme vaikuttaa siihen, että elinvoimaisia keskuksia olisi ympäri maata. Sitä tukee laadukkaan koulutuksen järjestäminen yliopistoja myöten, nopeat liikenneyhteydet ja tepsivä elinkeinopolitiikka. Kevyempi työn ja yrittämisen verotus sekä liian sääntelyn keventäminen lisää mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan siellä missä ne ovat!