Sofia Vikman

On tärkeää antaa sekä Venäjälle että Ukrainalle selkeä viesti siitä, että aseapu Ukrainalle tulee jatkumaan ja vahvistumaan niin kauan kuin tarve vaatii. Ukrainan täytyy voittaa. On oikein auttaa Ukrainaa. Se on myös Suomen oma etu, kunhan oma puolustus samalla varmistetaan. Koko länsi vahvistaa nyt apua. Lopulta kyse on Suomen ja koko Euroopan tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Ukrainan jälleenrakennus on tulevaisuudessa valtava urakka, josta Venäjän on kannettava vastuunsa. Venäläisiä jäädytettyjä varoja ja niiden tuottoja on käytettävä Ukrainan tulevaisuuden rakentamiseksi.

Suomen kansallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on välttämätöntä myös sotilasliitto Naton jäsenenä. Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Myös Natossa puolustus perustuu jäsenmaiden kansallisiin joukkoihin. Kun Euroopassa on sota, turvallisuudesta ja puolustuksesta ei ole varaa tinkiä. Sotajalalla oleva Putin pakottaa meidät panostamaan sotilaalliseen pidäkkeeseen kansallisesti ja Natossa.

Ryhmäkokojen täytyy olla kohtuullisia. En kuitenkaan näe, että yksittäiset mitoitukset tai jäykkä ryhmäkokoja säätelevä lainsäädäntö on ratkaisu koulujen vakaviin ongelmiin. Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että perusrahoitus on ennakoitavaa ja vakaata. Toiseksi oppimisen tuki on laitettava kuntoon. Paikallisesti osataan tehdä ratkaisut, joilla huolehditaan siitä, että ryhmäkoot ovat kohtuulliset ja kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaiset.

Huumeiden käyttöä ja huumehaittoja pitää torjua. Ei pidä tehdä mitään, mikä edistää laittomien huumeiden käyttöä. Emme tarvitse yhtään huumemyönteistä viestiä. Tärkeää on se, että apua huumeista eroon haluaville on nykyistä paremmin saatavilla. Avun hakeminen ei saa estyä rangaistuksen pelon vuoksi, ja tämä pystytään toteuttamaan jo nyt.

Palvelutarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, mikä tarkoittaa kustannusten nousua joka tapauksessa. Hallituksen tekemä sote-uudistus ei valitettavasti tuonut elementtejä kustannusten kasvun hillitsemiseen. Kustannusten kasvua on jatkossa kyettävä hillitsemään samalla huolehtien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Rahoitusmallilla on ohjattava alueita parhaiden käytänteiden käyttöönottoon kaikkialla Suomessa. Toimiva monituottajamalli parantaa tuottavuutta ja palveluiden laatua. Velkaantuminen on lopetettava ja veronkorotuksiin ei maailman kireimpiin verottajiin kuuluvalla Suomella ole varaa. Menoja on laitettava tärkeysjärjestykseen. Suomalaiset ansaitsevat toimivat ja laadukkaat sote-palvelut. Kukaan ei parane jonoissa.

Nuorisorikollisuuteen puuttuminen edellyttää niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Pehmeät keinot ovat ennaltaehkäiseviä. Siksi kannattaa painottaa ensisijaisesti niitä. Pehmeitä keinoja ovat esimerkiksi koulunkäynnin tukeminen, harrastusmahdollisuuksien takaaminen sekä riittävät nuorten mielenterveyspalvelut. Kovia keinoja tarvitaan lisäksi myös. Haasteena on usein se, että laittomista teoista ei tule kunnollista seuraamusta etenkään, jos rikosvastuun ikäraja ei täyty. On nuoren etu, että rikollisiin tekoihin puututaan jämäkästi ja kierre katkaistaan ennen kuin se pahenee. Siihen kuuluu, että lainvastaisella teolla on aina seuraamuksensa.

Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Esimerkiksi sosiaaliturvakomitean mukaan ansiosidonnainen sisältää tulonsiirtojärjestelmän kaikkein suurimmat kannustinloukut ja siksi sen uudistaminen on työllisyyden kannalta tärkeää. Kannustinloukkujen purkamiseksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee porrastaa työttömyyden keston mukaan siten, että sen taso olisi aluksi jopa nykyistä korkeampi. Vastapainoksi ansiosidonnaisen kestoa tulee lyhentää nopeamman työllistymisen kannustamiseksi. Työelämän oikeudenmukaisuutta edistäisin laajentamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille. Työttömyyskassaan kuulumattomat osallistuvat vakuutuksen maksamiseen, mutta eivät nyt saa sen hyötyjä työttömyyden sattuessa kohdalle.

Suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työtä ja myös tekeviä käsiä, kun väestömme ikääntyy. Jo nyt monilla aloilla kasvun tulppana on työvoimapula. Toisaalta meillä on myös tehtävää siinä, että suomalaisten kannattaa aina ottaa työtä vastaan. Suomalaisille tuotteille olisi kysyntää maailmalla, mutta tekijäpulan vuoksi emme pysty vastaamaan tarpeeseen. Työtä jää tekemättä ja tuloja saamatta. Osaavan työvoiman haaste on ongelma monille yrityksille. Pahimmillaan osaavan työvoiman puute muodostaa esteen yritysten kasvulle ja uusille investoinneille. Kansainvälisessä rekrytoinnissa ei ole kyse hyväntekeväisyydestä. Työskentelyn Suomessa on oltava kannattavaa ulkomaalaiselle työntekijälle itselleen, hänen perheelleen, työnantajalle sekä yhteiskunnalle.

Tehdään Suomesta vahva ja kestävä. Maa, joka pärjää maailman myrskyissä ja huolehtii kansalaisten perustarpeista – turvallisuudesta, koulutuksesta ja palveluista. Maa, joka pitää huolta heikoimmistaan. Ylivelkainen maa ei tähän pysty! Tulevien sukupolvien piikkiin velaksi eläminen on lopetettava. Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Pian pelkkiin valtion korkoihin menee jo maanpuolustuksen verran rahaa. On välttämätöntä priorisoida menoja ja säästää. Uskon kannustavaan Suomeen, jossa hyvinvointi rakennetaan ahkeralla työllä. Siksi työnteosta, yrittämisestä ja ihmisten työllistämisestä on tehtävä nykyistä kannattavampaa. Tarvitsemme työtä, talouskasvua ja toivoa. Työllisyyden parantaminen on leikkausten vastavoima.

Kannatan ansiotuloverotuksen alentamista. Inflaation ja kustannusten kasvun oloissa on järkevää ja oikein varmistaa, että ihmisille jää tehdystä työstä käteen nykyistä enemmän rahaa. Verotuksen keventäminen kannustaa työntekoon, lisää työllisyyttä ja siten luo kasvua ja hyvinvointia Suomeen. Tästä hyötyy koko yhteiskunta, kun ihmisillä on enemmän varaa käyttää palveluja ja tehdä hankintoja. Verotus ei ole nollasummapeliä, ja matalampi verotus on omiaan johtamaan dynaamisten vaikutusten kautta lopulta suurempaan verokertymään myös valtiolle. Yksikään kansakunta ei ole menestynyt verottamalla kansalaistensa toimeliaisuutta kuoliaaksi.

On autettava heitä, joille sähkön hinnan nousu aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita. Tällä hetkellä tukien ongelma on, että ne eivät ole kohdentuneet niitä eniten tarvitseville. Kohtuuhintainen sähkö on toimivan yhteiskunnan perusedellytys, eikä siitä pidä tulla ylellisyystuotetta. Valtio ei kuitenkaan voi ihan kaikkia kohonneita kustannuksia kaikille kansalaisille kompensoida. Sähkötukien tapaisten järjestelyiden on oltava väliaikaisia, ja pidemmällä aikavälillä niistä on luovuttava. Valtion on vauhditettava investointeja ja luvitusta, jotka ennen pitkää lisäävät kotimaista sähköntuotantoa ja varmistavat kohtuulliset hinnat. Muun muassa sähkön hinnoittelumekanismia on muutettava, sillä nyt pörssisähkön hinta määrittyy aina kulloisenkin kalleimman tuotantomuodon mukaan.

Luontokatoa ja ilmastonmuutosta pitää torjua, mutta suomalaisessa metsänhoidossa luontoarvot on osattu jo ottaa hyvin huomioon. Suomen metsiä on hoidettu kestävästi ja siksi "vihreä kulta" tuottaa Suomelle hyvinvointia.

On huomattava, että suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä ovat jo investoinneillaan sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen. Energiamurros ja siirtymä fossiilisista raaka-aineista puhtaaseen energiaan vahvistaa taloutta ja lisää myös turvallisuutta, kun emme ole niin riippuvaisia esim. Venäjästä. Meidän on satsattava yhä enemmän puhtaaseen energiantuotantoon ja tehtävä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Näin voimme houkutella Suomeen teollisuutta ja investointeja. Siinä myös ydinvoimalla on keskeinen rooli. Kannatan kustannustehokkaita, järkivihreitä ratkaisuja. Voimme sekä vähentää päästöjä että menestyä! Päästöjen vähentäminen ei saa käydä kohtuuttomasti kuluttajan kukkarolle. Ilmasto ei pelastu, vaikka Suomi lopettaisi kaikki päästönsä. Tarvitaan laajempia kansainvälisiä sitoumuksia.

Osa ihmisistä tarvitsee autoa työssäkäyntiin. Ruuhkamaksuista muodostuisi käytännössä uusi ahkeruuteen kohdistuva vero. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen on lähtökohtaisesti ruuhkamaksuja parempi vaihtoehto ehkäistä ruuhkia. Esimerkiksi Tampereella on panostettu ja panostetaan joukkoliikenteeseen.

Niin kauan kuin turkistuotteille on kysyntää, turkistarhauksen kielto Suomessa ei lopeta eläinten kärsimystä vaan siirtää sen maihin, joissa olot ovat huonommat. Asiassa on syytä edetä kannusteiden ja kehittyvän sääntelyn kautta suoran kiellon sijasta. Jos ja kun kuluttajien näkemykset turkistuotteiden epäeettisyydestä ja vältettävyydestä leviävät laajemmalle, toiminta loppuu kysynnän kadotessa markkinatalouden perusperiaatteiden mukaisesti. Jos Suomi kieltää elinkeinon, siirtyy tuotanto vain maihin, joissa eläinten oloja ei säännellä. On joka tapauksessa edistettävä eläinten mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen.

Yksikään kansakunta ei ole menestynyt verottamalla kansalaistensa toimeliaisuutta kuoliaaksi. Suomen veroaste on jo maailman korkeimpia. Työn verotusta ei saa korottaa. Työllisyyden parantaminen on leikkausten vastavoima! Hyvinvointi ja palveluiden sekä etuuksien rahoitus syntyy vain työstä ja yrittäjyydestä. Suomen julkinen talous on saatava terveelle pohjalle, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja turvaverkko pelastetaan kestävästi. Mikäli veroja korotetaan merkittävästi, heikentyvät työnteon kannustavuus, yrittämisen edellytykset ja investointihalukkuus, mikä johtaa näivettymiseen ja lopulta nykyistä heikompaan tilanteeseen myös valtion tulojen osalta. Siksi talouden tasapainotuksen keinot on löydettävä muualta.

Työnteosta, yrittämisestä ja ihmisten työllistämisestä on tehtävä vielä nykyistä kannattavampaa. Yhteiskunnan on kaikin tavoin viestitettävä, että kouluttautuminen, itsensä kehittäminen, työn tekeminen, ja yrittäminen on palkitsevaa. Ahkeruus on lahjakkuutta tärkeämpää. Tuloerot on hyväksyttävä, jotta ahkeruuteen voidaan kannustaa. Köyhyyden vähentäminen on tärkeämpää kuin tuloerojen tuijottaminen.

Markkinatalouden toimintaa on pikemminkin parannettava keventämällä tarpeetonta sääntelyä ja purkamalla markkinoille tulon esteitä. Vastuullinen markkinatalous toimii ihmisten eduksi, kun reilu kilpailu turvataan ja tunnistetaan paikat, joissa sääntelyä tarvitaan.

Sosiaaliturva on uudistettava nykyistä kannustavammaksi. Kyse on siitä, jatkammeko nykyistä linjaa, jossa järjestelmä mahdollistaa passivoitumisen ja syrjäytymisen vai muutammeko järjestelmää siten, että kaikki ovat osallisia toimintakykynsä mukaan. Työnteon ja opiskelun on aina oltava taloudellisesti kannattavaa ja kotiin jäämistä parempi vaihtoehto. Kannatan vahvaa perusturvaa, mutta tarvitsemme kannustimet elättää itsensä työllä aina, jos ihminen on työikäinen ja -kykyinen.

Tietyt strategiset omistukset ovat perusteltuja. Esim. vesihuolto on luonnollinen monopoli, jossa ei käytännössä saada kilpailun tuomia hyötyjä. Huoltovarmuus, turvallisuus tai muut strategiset syyt ovat vahvoja perusteluja julkiseen omistukseen yhtiöissä. Veronmaksajien rahoilla ei kuitenkaan ole perusteltua ottaa isoja riskejä liiketoiminnassa, jossa ei ole strategisia perusteluja julkiselle omistukselle. Julkisen sektorin toimijoiden tulo markkinoille kilpailemaan omalla riskillään toimivien yritysten kanssa on aiheuttanut ongelmia, kun kunnat ja hyvinvointialueet ovat inhouse-yhtiöitä käyttämällä pyrkineet kiertämään hankintalakia ja välttämään kilpailutusvelvoitteen. Näin menetetään mahdollisuus kilpailutusten avulla turvata mahdollisimman hyvät palvelut parhaaseen hintaan.

Suomen on oltava vastaanottava ja houkutteleva osaaville ja ahkerille ihmisille, jotka haluavat tulla tänne tekemään työtä, yrittämään ja opiskelemaan. Menestyneet valtiot ja kaupungit ovat kautta historian olleet avoimia kulttuurisille vaikutteille ja muualta muuttaneiden yritteliäiden ihmisten mukanaan tuomille uusille ajatuksille ja ideoille. Kansainvälisyys ja monimuotoisuus on Suomelle äärimmäisen hyvä ja välttämäntönkin asia. Suomen kannattaa houkutella töihin kansainvälisiä osaajia. Työelämä kansainvälistyy joka tapauksessa. Samalla meidän on määrätietoisesti estettävä esimerkiksi turvapaikkapolitiikassa järjestelmän väärinkäyttö ja estettävä rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen. Kulttuurisilla syillä ei myöskään voi milloinkaan oikeuttaa lakien rikkomista, kuten tyttöjen silpomista.

Perinteisten arvojen on tietenkin elettävä ajassa. Monet peruspilarit, kuten lähimmäisenrakkaus, työnteon arvostaminen ja heikoimmista välittäminen, ovat säilyttämisen arvoisia. Yhteiskuntamme on rakentunut luterilaiselle kristilliselle arvopohjalle ja siinä mielessä arvopohjan vaikutus ajatteluumme on tiedostamatonkin. Uskonto ja politiikka tulee kuitenkin pyrkiä pitämään erillään.

Esim. vuosittain Suomessa syntyy lapsia, joiden sukupuolta lääkärit eivät pysty määrittämään. Näillä lapsilla on oikeus päättää omasta kehostaan myöhemmin ilman, että päätöksiä tehdään liian varhaisessa vaiheessa heidän puolestaan ja mahdollisesti vahinkoa heille aiheuttaen.

Esimerkiksi kouluissa opettajilla ja rehtoreilla on oltava välineet turvata jokaisen oppilaan oikeus koulurauhaan. Esimerkiksi kiusaamiseen pitää puuttua aina tiukasti. Selkeät rajat tuovat turvaa lapselle.

Olemme energiamurrokessa jo pitkällä. Päästöjen vähentäminen ei heikennä kilpailukykyämme, vaan parantaa edelläkävijäasemaamme. Energiamurros ja siirtymä fossiilisista puhtaaseen energiaan vahvistaa taloutta ja lisää myös turvallisuutta, kun emme ole niin riippuvaisia esim. Venäjästä. Meidän on satsattava yhä enemmän puhtaaseen energiantuotantoon ja tehtävä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Näin voimme houkutella Suomeen teollisuutta ja investointeja. Siinä myös ydinvoimalla on keskeinen rooli. Kannatan kustannustehokkaita, järkivihreitä ratkaisuja. Voimme sekä vähentää päästöjä että menestyä! Päästöjen vähentäminen ei saa käydä kohtuuttomasti kuluttajan kukkarolle. Ilmasto ei pelastu, vaikka Suomi lopettaisi kaikki päästönsä. Tarvitaan laajempia kansainvälisiä sitoumuksia

Usein muiden auttaminen on myös Suomen oma etu. Globaalissa maailmassa esimerkiksi monet rajojemme ulkopuoliset tapahtumat vaikuttavat Suomen turvallisuuteen.

On löydettävä tasapaino. Kestävä talouskasvu on mahdollista vain, kun se tapahtuu maapallon kantokyvyn rajoissa. Yli puolet maailman taloudellisesta tuotannosta on riippuvainen toimivista luonnon ekosysteemeistä. Esimerkiksi ruokakasvien viljely tarvitsee hyönteisiä pölyttäjikseen. Talouskasvu, työllisyys, hyvinvointi ja ympäristö ovat sovitettavissa yhteen. Päätöksenteossa on huolehdittava ympäristöhaittojen hillitsemisestä. Tarvittaessa päästöille ja ympäristöhaitoille on asetettava asiaankuuluva hinta ja investoinnin tekijä voi arvioida, että kannattaako tehdä. Suomalaista luontoa täytyy suojella. Siksi esimerkiksi kaivoshankkeissa ja muissa investoinneissa on arvioitava vaikutukset luontoon.

Menestyvän poliittisen johtajan on pakko olla taitava neuvottelija ja sopija. Hyvä päättäjä on myös vahva johtaja. Demokratiassa kukaan ei kuitenkaan voi päättää yksin vaan tarvitaan yhteistyökykyä, jotta voi ratkoa yhteisiä ongelmia onnistuneesti. Kuitenkin vahvaa ja hyvää johtajuutta ja johtamista vaaditaan. Tehokkaassa vaikuttamisessa ja maailman muuttamisessa on mielestäni paljolti kyse johtajuudesta.

Ihmisillä on vapaus päättää asuinpaikastaan itse. Koko Suomea ei ole mahdollista, eikä taloudellisesti järkevää pitää väkisin asuttuna. Lakisääteiset palvelut on kuitenkin turvattava jokaiselle Suomessa.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Kaupungeissa ihmiset ja ideat kohtaavat, niissä syntyy uusia innovaatioita ja palveluja. Kaupungistuminen on talouskasvun kannalta tärkeää. Kun kaupungit menestyvät, Suomi menestyy.