Ilmari Nurminen

Kaikki mahdollinen tuki on annettava Ukrainalle. Ukraina ponnistelee tällä hetkellä koko Läntisen demokratian ja meidän arvojen puolesta. Tietenkin meidän on jälleenrakennuksessa huolehdittava, että antamamme tuki menee oikeaan osoitteeseen perille.

Suomi on käyttänyt - viimeaikaiset puolustushankinnat huomioiden - jo nyt enemmän puolustukseen kuin Nato edellyttää. Tämä 2% tavoite BKT:stä on yksi mittari, mutta keskeistä on käyttää rahat tarkoituksenmukaisiin hankintoihin ja siten, että huolehdimme uskottavat puolustuksesta.

On tärkeää, että kouluissa ja lukioissa on riittävästi aikuisia tukemassa oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilasmäärän pitää olla kohtuullinen, jotta oppilaalla on mahdollisuus oppia. Olemme tällä kaudella mm. toteuttaneet maksuttoman toisen asteen. Ensi vaalikaudella katse on käännettävä peruskoulun vahvistamiseksi. Velalla pelottelu ei mielestäni tässä tilanteessa ole relevanttia, koska maksamme huonot oppimistulokset ja syrjäytyminen tulevat yhteiskunnalle monin verroin kalliimmiksi. Inhimillisyydestä puhumattakaan.

Käyttöhuoneilla pyritään vähentämään huumekuolemia. Pitäisi saada asiasta vielä laajemmin lisätietoa, mutta suhtaudun asiaan sallivasti. Tosin valvotut käyttötilat eivät ilmeisesti Suomessa suoraan vähentäisi myrkytyskuolemia. Tämä johtuu siitä, että Suomessa myrkytyskuolemia aiheuttaa eniten pitkävaikutteisen buprenorfiinin ja keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikainen käyttö. Toisaalta taas valvotut käyttötilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa ja siirtäisivät käyttöä myös turvallisempiin paikkoihin, joissa olisi läsnä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Asiaa tulisi siten kokeilla ja katsoa, millaiset vaikutukset sillä olisi.

Sote-palveluiden turvaaminen on itselleni keskeinen tavoite. Kaikki viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaali-ja terveyspalveluissa tarvitaan lisää rahoitusta. Meidän on vahvistettava perusterveydenhuoltoa, mielenterveyspalvelut on laitettava viimein kuntoon ja sote-henkilöstön hyvinvointia on vahvistettava. Suomi ikääntyy ja haluamme turvata inhimillisen ikääntymisen jokaiselle, joten vanhustenhoito tarvitsee myös tulevaisuudessa isompia panostuksia.

Nuorisorikollisuuden taustalla on usein monimutkaisia tekijöitä, joiden ytimessä on syrjäytyminen, näköalattomuus ja eriarvoistuminen. Siksi ongelmaan puuttumiseksi tarvitaan erityisesti ennalta estävää toimintaa, varhaista puuttumista ja moniammatillista yhteistyötä. Meidän on tarjottava nuorille toivoa ja valoa paremmasta tulevaisuudesta. Lisäksi resursoitava palveluihin, jotka tunnistavat ja ottavat kiinni nuoret, jotka uhkaavat tippua näköalattomuuteen. Toki rikollisuuden kovaan ytimeen puuttumiseen tarvitaan kuitenkin myös kovia keinoja, kuten mahdollisesti kovempia rangaistuksia.

Usein kuulen puhuttavan, että ansiosidonnainen työttömyysturva on niin runsas, että sillä vältellään työntekoa. Tämä ei ole totta. Katsoin tilastoista, että kahden ensimmäisen kuukauden aikana työllistyy 200 000 ihmistä, ennen vuoden työttömyyttä lähes puoli miljoonaa. Viimeisellä viikolla työttömyydestä poistuu vain reilut 2000 ihmistä. Heistäkin vain osa työllistyy ja osa siirtyy työvoimapoliittisiin palveluihin. Silti koko työttömyysturvaa tulee kehittää tulevaisuudessa, mutta ei leikkauksilla. Työttömyysturvan uudistuksella tulee ratkaista yhdenvertaisuuden ongelmia, mutta se ei saa johtaa työttömyysturvan tason, keston tai ehtojen heikentämiseen. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä tärkeää on: köyhyyden vähentäminen ja kaiken työn tulee olla kannattavaa.

Ikärakenteen muutos tarkoittaa myös laskennallista pulaa työvoimasta. Pitääksemme hyvinvointivaltiosta huolta tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä - niin korkeasti koulutettuja kuin ammattiosaajia eri sektoreille. Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella onkin entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Samaan aikaan on panostettava siihen, että jo Suomessa jo olevat ulkomaalaiset ja heidän perheensä pääsevät osaksi työelämää ja kokevat olevansa täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. Maahanmuuton lisääntyminen korostaa työehtojen toteutumisen valvonnan ja työsuojelun tarvetta. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen on edellytys eettiselle ja kestävälle työperäiselle maahanmuutolle

Velkaantumista tulee hillitä ja on rehellistä todeta, että tarvitsemme ensi kaudella myös talouden sopeutusta. Talouden tasapainottaminen vaatii tulopohjan vahvistamista ja työllisyyttä tukevaa kasvua. Talouden tasapainotuksessa on huolehdittava, etteivät sopeutustoimet iske yhteiskuntamme heikompiosaisiin ja koulutukseen -vaan ne tehdään reilusti.

Mielestäni erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta pitäisi alentaa. Se voitaisiin toteuttaa taloustilanteen salliessa, mikäli samalla verotuloja voidaan kerätä nykyistä enemmän muualta. Verotus on keskeinen työkalu, jonka avulla turvataan hyvinvointivaltion edellytykset. Verotuksen oikeudenmukaisuutta on vahvistettava edelleen siirtämällä sen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Ensisijaista on veropohjan tiivistäminen puuttumalla muun muassa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Nyt on tehdyt mittavat energiatukipaketit näyttäisivät riittävän. Jatkossa on panostettava siihen, että energian hinta saadaan alenemaan ja uusiutuvan energian kapasiteettia kasvatettua.

Suomen pitää tehdä kunnianhimoisesti töitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Metsiä on Suomessa suojeltava nykyistä enemmän ja myös ennallistamiseen on panostettava. Minulle on tärkeää poliittisilla päätöksillä edistää ilmstonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta. Jos emme ratkaise näitä kysymyksiä, muut ponnistelumme tulevaisuudessa ovat turhia ja tulevat todella kalliiksi.

Olen vahvasti sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, maapallon elinolot vaikeutuvat merkittävästi ja muuttuvat paikoin jopa mahdottomiksi. Oikeudenmukainen siirtymä on sosiaalisesti kestävä tapa toteuttaa yhteiskunnan muutos vähähiiliseen talouteen. Suomi voi ja sen on oltava edelläkävijä ilmastopolitiikassa. Vihreät investoinnit ja innovaatiot tuovat työtä ja kasvua.

Mielestäni jos asiasta säädettäisiin lailla, niin isojen kaupunkien tulisi itse voida päättää asiasta asiantuntijoita kuullen. En itse pidä ruuhkamaksujen käyttöönottoa hyvänä ja kustannustehokkaana tapana, vaan etsisin parempia keinoja tukea ja vahvistaa joukkoliikennettä.

Mielestäni turkistarhaus tulisi kieltää, koska villieläimet eivät sovellu häkkeihin ja turkistarhaukseen. Turkisyrittäjiä tulisi auttaa siirtymävaiheessa.

Molempia tarvitaan: sekä säästöjä että verotuloja. Hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista tai heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei saisi leikata. Sen sijaan tulisi etsiä ratkaisujen julkisen hallinnon tehostamisesta ja yritystukien karsimisesta.

Eriarvoisuuden vähentämiseksi jokaisella ihmisellä pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua. Tuloerot ovat siten hyväksyttäviä, mutta suuret tuloerot mielestäni eriyttävät - eivätkä yhdistä suomalaisia.

Kilpailullisilla markkinoilla julkisen vallan tulee varmistaa kilpailun toimivuus ja ympäristökysymykset. Viime aikoina on käynyt selväksi, että esimerkiksi sähkömarkkinoilla valtion tulee varmistaa, että kuluttajilla olisi mahdollisuus saada kohtuuhintaista sähköä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Sosiaaliturvaa tulee kehittää; työn tekeminen tulee olla aina kannatettavaa, mutta samalla järjestelmän on ehkäistävä köyhyyttä. Tämä on yksi ensi vaalikauden isoimmista asioista, nyt kun sote-uudistus on saatu maaliin. Nykyinen järjestelmä on toki monimutkainen, mutta en silti syyttäisi näitä ihmisiä järjestelmän byrokratia- ja kannustinloukuista. Kannattaa nimittäin kokeilla, jos kuvittelee, että se on helppoa ja kannatettavaa.

Strategiset tärkeät asiat kannattaa pitää valtiolla, esimerkiksi puhtaaseen veteen tai peruskouluun liittyvät asiat. Meillä Pirkanmaalla on hyviä julkisomisteisia yhtiöitä kuten Coxa ja Sydänsairaala. Julkisomisteiset yhtiöt kirittävät julkisessa palveluntuotannossa toimintaa hyvään ja asiakaslähtöiseen suuntaan.

Toisten ymmärtäminen ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat suomalaisuuden ytimessä. Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Samalla on huolehdittava, että kaikki sopeutuvat yhteiskuntaan, oppivat suomen kielen ja saavat perheen ja ihmissuhteet. Siten yhdessä rakennamme Suomea.

Mielestäni vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat hyviä arvoja päätöksenteolle. Mielestäni kirkkoa ja valtiota ei tulisi sekoittaa keskenään. Vaikka uskonnoista on myös paljon hyvääkin ammennettavaksi politiikkaan, niin mielestäni se on jokaisen oma asia.

Lainsäädäntö on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta silti meillä on vielä paljon tehtävää, erityisesti asenteiden ja toisten ihmisten kunnioittamisen ja hyväksymisen suhteen.

Lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta. Kova kuri on silti eri asia.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat päästövähennyksiin ja pitävät niistä kiinni.

Tietenkin meidän on pidettävä huolta Suomesta ja suomalaisista. Tietenkin on samalla ymmärrettävä, että olemme vahvasti osa muuta maailmaa, emmekä voi eristäytyä. Varsinkin nyt turvallisuus ja energia-asioiden kautta ymmärrämme tämän.

On löydettävä tasapaino ihmisen toiminnan ja kestävän ympäristön välillä.

Tarvitsemme vahvaa demokratiaa sekä koko demokraattisen päätöksentekojärjestelmän puolustamista niin meillä kuin maailmalla.

Suomalaiset päättävät itse asuinpaikastaan. Silti meidän on tuettava eri alueiden elämisen vahvuuksia ja kasvun edellytyksiä, jotta siellä säilyvät myös elämisen mahdollisuudet.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Kaupungeilla on siis suuri merkitys koko yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta.