Krista Kiuru

Ukrainalaiset taistelevat oman valtionsa ja vapautensa lisäksi eurooppalaisen elämäntavan ja arvojen puolesta. Emme saa jättää ukrainalaisia yksin.

Natoon haettuamme olemme sitoutuneet satsaamaan puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansatuotteesta, kuten tällä hetkellä teemme. Meidän tulee kyetä huolehtimaan oman alueemme koskemattomuudesta.

On pidettävä huolta siitä, että kouluissa on riittävä määrä opettajia ja aikuisia, jotta voidaan tukea oppimista ja koulukäyntiä. Ensi vaalikaudella on panostettava koulutuksen riittäviin resursseihin ja erityisesti oppimisen tukeen. Koulutukseen on investoitava eikä koulutuksesta voida leikata. Kyllä oppilasryhmän koko vaikuttaa oppimisympäristön turvallisuuteen, oppilaiden saamaan tosiasialliseen opetukseen ja tukeen sekä opettajien jaksamiseen.

Tarvitaan lisää tutkimustietoa huumeiden käyttöhuoneiden hyödyistä ja lainsäädäntömuutoksen tarpeellisuudesta.

Kaikista tulee huolehtia, eikä ihmisiä voi jättää hoitamatta. Riittävistä sote-palveluista huolehtiminen on tärkeää. Sote-palveluihin satsaamisen on investointi, eikä kuluerä. Viime vuosina on syntynyt hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa niin koronakriisin, hoitajapulan kuin vaikean työmarkkinatilanteenkin jäljiltä. Rahoitusvajetta on syventänyt myös kuntien pitkään jatkunut sote-palveluiden alibudjetointi, hoidon jatkuvuuden laiminlyönti sekä nopeasti nousseet kustannukset. Samaan aikaan, kun on turvattava riittävä sote-palveluiden rahoitus, on pystyttävä jatkamaan sote-palveluiden kehittämistä ja laadun parantamista. Olennaista on, että ihmiset pääsevät hoitoon ja tulevat hoidetuksi. Näin sosiaalinen kestävyysvaje kaventuu ja taloudellinen kestävyysvaje pienenee. Sotesta ei pidä leikata.

Ensisijaista on varmistaa, että nuoret eivät ajautuisi rikolliselle tielle. Nuorisorikollisuuden taustalla on monia syitä, erityisesti syrjäytyminen ja eriarvoistuminen. Siksi tulee huolehtia, että lapset ja nuoret jaksavat, oppivat ja harrastavat. On satsattava perheiden sekä lasten ja nuorten palveluihin ja tukemiseen. Tarvitaan ennalta estävää toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä sekä riittävät lastensuojelun resurssit. Jengirikollisuuden kovaan ytimeen puuttuminen saattaa myös vaatia kovempia, jopa rikosoikeudellisia lisäkeinoja.

Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoilla, ei leikkaamalla sosiaaliturvasta tai työttömyysturvasta. Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin. Pitkäaikaistyöttömien ongelmat eivät ratkea työttömyysturvaa leikkaamalla.

Suomi tarvitsee enemmän työntekijöitä ulkomailta. Kilpailu on kovaa eri maiden välillä, ja siksi Suomen täytyy suunnitelmallisemmin houkutella osaavaa työvoimaa.

Velkaantumista on hillittävä ja julkista taloutta on vahvistettava työllisyyden ja kasvun kautta. Julkista taloutta tulee vahvistaa nopeasti talouskasvun, työllisyyden, veropohjien tiivistämisen ja hallinnon tehokkuuden myötä. Taloudellista kestävyysvajetta ei saa tilkitä lisäämällä sosiaalista kestävyysvajetta. Tarvitaan investointeja sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä tutkimuksen ja koulutuksen investointeja. Tulevina vuosina tarvitaan talouden tasapainotusta, mutta sitä ei tule tehdä ihmisten hyvinvoinnin, terveyden tai koulutuksen kustannuksella.

Erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien sekä eläkeläisten verotusta on mahdollista alentaa, jos verotuloja voidaan kerätä nykyistä enemmän muualta. Veropohjan tiivistäminen olisi mahdollista puuttumalla esimerkiksi veronkiertoon, suurten omaisuuksien verottamiseen ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Ihmisiä on autettava yli energia- ja hintakriisin, sillä muuten edessämme on pitkittyneitä ja kalliiksi tulevia ongelmia. Venäjän hyökkäysodan ja siitä aiheutuneen epävarman tilanteen keskellä on syytä tukea ihmisiä yli vaikean ajan. Nyt tehdyt mittavat energiatukipaketit tuntuvat riittävän. On tärkeä saada energianhinta kohtuulliselle tasolle.

Riittävä metsien suojelu on tärkeää. Metsiä on Suomessa suojeltava enemmän ja ennallistamiseen on panostettava. Kysymys ei ole kuitenkaan helppo, sillä kattava avohakkuukielto Suomen metsissä heikentäisi välittömästi puunkorjuun, kuljetusalan ja raakapuun jatkojalostusta. Siksi on tarpeen selvittää, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta.

SDP on vahvasti sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Ilmaston lämpeneminen on koko maailman yhteinen haaste, ja Suomessa on paljon osaamista tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Eduskunta voisi säätää puitelain ruuhkamaksujen käyttöönotosta suurissa kaupungeissa, mutta vaikka näin tehtäisi, jokainen kaupunki päättäisi kuitenkin itse, otettaisiinko siellä ruuhkamaksu käyttöön. Näyttää siltä, että edes pääkaupunkiseudulla ei tällä hetkellä olla tarpeesta kovinkaan yksimielisiä.

SDP on sitoutunut turkistarhauksen asteittaiseen ja hallittuun vähentämiseen sekä pidemmällä aikavälillä sen kieltämiseen. On syytä hyödyntää muiden maiden kokemuksia, joissa päätös turkistarhauksen kieltämisestä on jo tehty.

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten riittävistä palveluista. Yksin verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, mutta veropohjaa voidaan tiivistää puuttumalla pääomien verottamiseen ja verojen välttelyyn sekä karsimalla verotukia. Tulevalla kaudella saatetaan tarvita sekä menojen että tulojen sopeutusta, mutta se on tehtävä niin, että hyvinvointipalveluista ja perustoimeentulosta ei leikata. Julkista taloutta tulee vahvistaa erityisesti vauhdittamalla kestävää talouskasvua.

Pienillä tuloeroilla on yhteiskuntaa vakauttava tekijä. Tulo- ja varallisuuseroja tulisi kaventaa ja varmistaa ihmisten riittävä toimeentulo. Koulutusta, terveys, perheen perustaminen ja inhimillinen vanhuus eivät voi olla ihmisen tulotasosta kiinni. Omalla työllä tai yrittäjyydellä vaurastumista tulee kuitenkin voida palkita. Suomalaisten menestyminen ja lahjakkuus on koko yhteiskunnan etu.

Lähtökohtaisesti valtion ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan. Puuttuminen on kuitenkin perusteltua sääntelyllä esimerkiksi yhteiskunnallista eriarvoisuutta, työoloja, ilmastonmuutosta, ympäristöpäästöjä, päästökauppaa sekä verotusta koskien. Energiamarkkinoiden ongelmat ovat osoittaneet, että valtiolla ja sekä myös EU:lla on tehtävää markkinoiden ohjaamisessa esimerkiksi lainsäädännöllä. Näin turvaamme yhteisiä pelisääntöjä noudattavien sekä työtä, investointeja, hyvinvointia ja verotuloja Suomeen tuovien yritysten toiminnan.

Sosiaaliturvan varassa eläminen on tosiasiassa varsin monimutkaista ja raskasta. Työikäisen tai työkykyisen toimeentulon ei tulisi olla etuuden varassa pitkäaikaisesti. Etuuden varassa eläville pitää tarjota tukea ja palveluita, jotta he pääsisivät kouluttautumaan, kuntoutumaan tai työllistymään. Sosiaaliturva on syytä säilyttää syyperusteisena, ja siinä voisi olla myös kannustavia ja työntekoon liittyviä velvoitteita.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Hyvä kotoutuminen ja suomen kielen oppiminen ovat kuitenkin olennaisia yhteiskunnan kannalta.

Kristilliset arvot ovat luoneet perustan universaaleille arvoille, kuten demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle, tuomiovallan riippumattomuudelle sekä perus- ja ihmisoikeuksille. Samoin SDP:lle tärkeitä ovat solidaarisuuden, heikoimmista huolehtimisen, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon arvot. Eri puolueiden arvot leimaavat poliittista toimintaa, ja ne eroavat toisistaan. Kuitenkaan uskontoa ja valtiota ei pidä sekoittaa keskenään. Jokaisen uskonvapautta on kunnioitettava.

Yhteiskunnan ja valtion on turvattava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Rajat on rakkautta, ja lasten kasvatuksessa ne tuovat turvaa ja järjestystä, mutta pelkkä kurinpito takaa harvoin lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarvitaan suotuisia kasvuolosuhteita, vanhemmuuden tukea sekä myös riittävät yhteiskunnan turvaverkostot. Yksin auktoriteettiin ja kuriin nojaava kasvatus ei ole toimivaa, sillä lapsen on myös opittava ilmaisemaan tunteitaan ja tarpeitaan sekä kokemaan itsensä hyväksytyksi. Jokaisen lapsen tulisi voida kokea olevansa onnellinen.

Ainoa kestävä tie tulevien sukupolvien kannalta on, että jokainen maa tekee oman osansa. Suomen tulee toimia aktiivisesti ja kansainvälisesti, jotta kaikki maat sitoutuvat vähentämään päästöjä ja pitävät sitoumuksistaan kiinni. Jos kaikki menevät sieltä, mistä aita on matalin, mitään ei saavuteta. Pitää syntyä painetta, jotta kaikki valtiot pysyvät mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Meidän tulee huolehtia Suomesta ja suomalaisista. Yleensä Suomen etu ei ole useinkaan kovin erilainen suhteessa muihin maihin.

Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava ympäristövaikutukset ja ekologinen kestävyys sekä pyrittävä vastuullisen toimintaan. Ympäristönsuojelu ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois. Ilmastokriisi voi myös luoda uutta osaamista, vihreää teknologiaa ja puhdasta teollisuutta. Talouskasvun tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, jotta se ei uhkaa ihmiskunnan ja seuraavien sukupolvien yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Demokratia perustuu siihen, että jokaisella kansalaisella on ääni vaikuttaa Suomen asioihin. Poliittinen päätöksenteko pohjautuu siten laajemmalle yksimielisyydelle, ei vain harvojen vallalle. Maailmalla on huonoja esimerkkejä yksinvaltiaista. Silti Suomi kaipaa demokratian pelisäännöin toimivaa jämäkkää päätöksentekoa ja vahvaa johtajuutta. Tämä nähtiin muun muassa koronakriisissä. Päätöksenteon kyvyttömyys ei ole hyväksi Suomelle.

Kaikille suomalaisille on turvattava asuinpaikasta riippumatta riittävät peruspalvelut.

Talouskasvu, vauraus, elinvoimaisuus ja hyvinvointi syntyvät kaupungeissa. Niistä se säteilee kehyskunnille, seutukaupungeille ja muille kunnille eduksi ja hyödyksi koko Suomeen.