Pia Viitanen

Venäjä käy julmaa sotaa Ukrainassa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Ukrainaa ja ukrainalaisia tuetaan. Tukea on jatkettava niin pitkään kun tarvitsee, ja jälleenrakennukseen on osallistuttava. On tärkeää pyrkiä rauhaan, ja rauhan tulee tulla Ukrainan ehdoilla. Suomen pitää myös huolehtia omasta puolustuskyvystään ja huoltovarmuudesta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Koulutukseen pitää panostaa. Kouluissa on oltava riittävästi opettajia ja aikuisia tukemassa oppimista. On huolehdittava, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada tukea oppimiseen. Hyvin tärkeää on myös huolehtia myös koulutuksen tasa-arvosta: siitä, että kaikki koulut ovat hyviä paikkoja oppia, ja kouluihin, joissa on erityistä haasteita, tulee suunnata enemmän tukea.

Tässä on se ongelma, että missään mielessä ei saisi antaa sellaista signaalia, että huumeiden käyttö olisi jollain lailla hyväksyttävää. On panostettava vahvasti huumeiden käytön torjuntaan sekä käyttäjien auttamiseen ja tukeen.

Toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut ovat turvallisen elämän perusasioita. Niistä ei saa leikata. Hyvinvointialueilla on resurssivajausta, ja lisää voimavaroja tarvitaan. Viime vuosien kriisit ovat lisänneet hoitovelkaa, jota on voitava purkaa. Tärkeää on, että ihmiset saavat tarvittavan hoidon nopeasti. On tärkeää, että hoitotakuuta ollaan voitu vahvistaa.

Tarvitaan sekä kovia, että pehmeitä keinoja. Nuorisorikollisuus on vakava asia, eikä sitä pidä katsoa läpi sormien, vaan tiukkaa linjaa tarvitaan. Poliisilla on oltava riittävästi resursseja ylläpitää turvallisuutta, ja rikoksista on oltava selkeät ja nopeat rangaistukset. Tärkeitä ovat myös ”pehmeät” keinot. On panostettava lastensuojeluun, sosiaali- , ja nuorisotyöhön, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Myös satsaukset kouluun ja varhaiskasvatukseen ehkäisevät syrjäytymistä. Isossa kuvassa hyvin tärkeää on eriarvoisuuden torjuminen. Olennaista tässä mm. asuinalueiden eriytymisen ehkäisy. Lähiöiden kehittäminen on avainsana, Ruotsin tie ei saa olla meidän tiemme. Lähiöiden kehittäminen on yksi sydänasiani, jonka eteen olen tehnyt paljon työtä.

Työllisyyttä pitää parantaa muilla keinoin, kun työttömyysturvaa leikkaamalla. Taloudellisesti vaikeina aikoina, kun hinnat nousevat ja eläminen kallistuu, leikkaukset pienituloisille olisivat paitsi erityisen epäreiluja, myös epäviisaita. Ostovoimaa tarvitaan, ja sitä ei saada, jos ihmisten sosiaaliturvaa leikataan. Työttömyysturvan leikkausten sijaan parempia tuloksia saadaan aikaan hyvien työllisyyspalveluiden kautta, joissa työtöntä tuetaan ja neuvotaan työnhaussa ja osaamisen kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää tukea työllisyyttä mm. panostamalla koulutukseen, työvoimapalveluihin ja hyvään elinkeinopolitiikkaan.

Suomen työikäinen väestö vähenee ja täällä tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että työttömillä ihmisillä täällä on työtä, ja että Suomessa jo olevat ulkomaalaiset pääsevät osaksi työelämää. Saatavuusharkinnasta luopumista en kannata. On tärkeää huolehtia siitä, että meille ei pääse syntymään kaksia työmarkkinoita niin, että ulkomaista työvoimaa käytetään hyväksi työehtoja polkemalla. Tarvitaan riittävää valvontaa, jotta tällaisia tilanteita voidaan ehkäistä.

Valtion velkaantumista pitää hillitä, se on selvää. Kuitenkaan se ei tarkoita, että tulisi lähteä massiiviselle leikkauslinjalle. Hyvät palvelut ja ihmisten sosiaaliset turvaverkot ovat hyvän elämän perusta ja viisaan yhteiskunnan merkki. Kriisien aikana meille on syntynyt myös paljon hyvinvointivelkaa, ja on hyvin tärkeää, että myös sitä kurotaan umpeen. Talouden vahvistamisessa olennaisinta on uuden kasvun luominen, työllisyyden ylläpito ja edistäminen, hallinnon tehostaminen sekä veropohjan tiivistäminen.

Pieni- ja keskituloiset ihmiset tarvitsevat ostovoimaa. Palkkojen verotusta voidaan laskea, jos taloustilanne sen mahdollistaa. Tällöin on tärkeää, että veronkevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisille palkan- ja eläkkeensaajille. Kun nyt hinnat ovat nousseet ja eläminen käynyt kalliimmaksi, on pieni- ja keskituloisten ostovoima tärkeää - siksi näiden ihmisten verotusta ei saa kiristää. Verotusta kehitettäessä lisää verotuloja voidaan saada veropohjaa tiivistämällä, verovälttelyä torjumalla, ja porsaanreikiä paikkaamalla. Verotuloja tarvitaan, jotta voidaan turvata ihmisille tärkeät palvelut. Meillä on oltava varaa laadukkaisiin terveyspalveluihin, vanhusten hyvään hoivaan, lasten turvalliseen kouluun jne.

Nyt, kun energian kohonnut hinta aiheutti monille ihmisille isoja vaikeuksia, oli oikein, että apuun tultiin monin tavoin (sähkön alv-alennus, sähkövähennys, sähkötuki, takautuva sähköavustus, maksuajan pidentämismahdollisuus). On mahdollista, että myös tulevina aikoina kohtaamme kriisejä, jolloin ihmisistä on voitava pitää huolta. On hyvin tärkeää kehittää tulevaisuuden varalle sellaisia tukimuotoja, jotka kohdistuvat tätä päivää paremmin eniten tukea tarvitseville. Huonosti kohdentuvat tuet maksavat paljon, siksi on löydettävä tehokkaimmat keinot. On tärkeää, että näitä tukia rahoitetaan ns. Windfall-veron kautta, eli sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista kerättävällä väliaikaisella voittoverolla.

Riittävä metsien suojelu on hyvin tärkeää. Nieluja on vahvistettava ja meidän on panostettava ennallistamiseen. Tuoreessa lisätalousarviossa esitetään, että Metsähallitus siirtää pysyvästi suojeluun yli 50 luontoarvoiltaan arvokasta kohdetta ympäri Suomen. Kaikkiaan metsäkysymyksiä tulee tarkastella laajasti: monimuotoisuuden säilyttäminen, ilmastotavoitteet, virkistysmahdollisuudet, luontomatkailu, elinkeinopoliittiset ja työllisyystavoitteet. Ympäristö ja työ - kättä lyö.

Ilmastonmuutosta on torjuttava- maapallo on lainassa lapsiltamme. On tärkeää, että torjunnasta aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomia ja kaikissa tähän liittyvissä ratkaisuissa on huomioitava myös tulonjakovaikutukset. Monille pienituloisille kaikki toimet eivät ole mahdollisia (esim. uuden auton osto), ja tämä on otettava huomioon. Ilmastomuutoksen torjunnan keinojen on siis oltava sosiaalisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia, eikä eriarvoisuus saa kasvaa niiden seurauksena. On muistettava, että askeleet kohti hiilineutraalisuutta eivät vain maksa, vaan tuovat myös lisää tuloja esim. ympäristöosaamisemme kautta työpaikkoina. Ympäristöystävällisyys tuotteissa on nykyisin kilpailuetu. Kuten sanottu: ympäristö ja työ - kättä lyö.

En näe tätä asiaa esim. kotikaupunkini Tampereen mittakaavassa tarpeellisena.

Turkistarhaus ei ole eettisesti kestävää. Tarhauksesta tulee luopua ja tuottajille on etsittävä korvaavaa työtä. Olen iloinen, että nyt myös SDP on linjannut kielteisen kannan turkistarhaukseen. Juuri nyt, kun tarhausta ei vielä ole kielletty, on huolehdittava siitä, että turkiseläinten hyvinvointia parannetaan. Kannatan myös turkistarhauksen kieltämistä EU:ssa vireillä olevan kansalaisaloitteen tavoin.

Palveluja ja sosiaaliturvaa ei pidä leikata. Ne ovat hyvän ja turvallisen elämän peruspilareita. Meillä on oltava varaa hyvään terveydenhuoltoon, vanhusten hoivaan, laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen lapsillemme. Ei pidä myöskään korottaa pieni- ja keskituloisten palkan - ja eläkkeensaajien tai työttömien verotusta. Verotusta on sen sijaan oikeudenmukaistettava. Lisää tuloja saadaan veropohjan laajentamisella esim. ulkomaisten suursijoittajien osinkoihin. On monia tapoja, joilla voidaan myös tilkitä verotuksen porsaanreikiä ja estää verovälttelyä. Myös pääomia voidaan verottaa hieman nykyistä enemmän. Kun sanotaan, että olemme kaikki samassa veneessä, niin tehdään niin, että saamme siihen lisää soutajia.

Itse teen työtä eriarvoisuuden torjumiseksi, eikä mielestäni tule tavoitella suuria tuloeroja. Ihmisten lahjakkuutta ja ahkeruutta pitää palkita, mutta miksi sen pitäisi tapahtua niin, että tavoitellaan suuria tuloeroja? Yhteiskunnat, joissa tuloerot eivät ole isoja, ovat vakaimpia. On sosiaalisesti kestävää, kun emme päästä syntymään kasvavia varallisuus- ja tuloeroja.

Toimiva ja reilu markkinatalous on hyvä. Tärkeää on, että se toimii niin, että tulokset ovat oikeudenmukaisia. Kilpailun toimivuus on varmistettava. On joitain asioita, joita yksin markkinavoimat eivät hoida, esim. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoon on tärkeää kohdistua valtion tukea.

Pienellä sosiaalituella elävän ihmisen asema ei varmasti ole kovinkaan hyvä ja elämä tuskin kovin helppoa on. Uskon, että esim. työttömistä suuri osa haluaisi tehdä työtä. Kaiken kaikkiaan sosiaaliturvan pitää tukea ihmisten omaa aktiivisuutta ja työllistymistä. Sosiaaliturvaa uudistettaessa on tärkeää, että se on edelleen syyperusteinen ja että se kannustaa työn tekemiseen.

On monia alueita, joissa julkinen omistus on tärkeää, esimerkiksi vesi- tai energiayhtiö. Julkinen omistus on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. En näe syytä, että varta vasten lähdettäisiin vähentämään julkista omistusta.

Ihmisten moninaisuus voidaan nähdä voimavarana. Kaikkiaan on tärkeää, että tänne tulevat ihmiset kotoutetaan ja että heillä on mahdollisuus oppia suomen kieli.

Kristillinen sanoma esimerkiksi lähimmäisen rakkaudesta on varmasti hyvä pohja politiikalle ja elämälle ylipäätään. Kaiken kaikkiaan kestävät arvot, kuten vapaus, solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat ajankohtaisia. Nämä ovat myös sosialidemokratian perinteisiä arvoja, jotka ovat ikivihreitä.

Kaikilla on oikeus omaan sukupuoli-identiteettiin.

Tarvitaan rakkautta ja rajoja. Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja niiden noudattamista. Se on kaikkien etu. Lapsista tulee välittää ja heitä on kuunneltava.

Kaikkien on kannettava kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen pitää kansainvälisesti vaikuttaa siihen, että kaikki sitoutuvat tähän ja pitävät kiinni velvollisuuksistaan.

On selvää, että meidän on ajettava suomalaisten asiaa niin, että maamme on oikeudenmukainen ja ihmisillä turvallinen arki. Samoin olemme tietenkin myös osa kansainvälistä yhteisöä, ja moni asia ratkeaa niillä kentillä. Kaikkia tavoitteita emme saavuta yksin ja yhteistyötä on tehtävä - ja tässä luonnollisesti Suomen etua ajetaan, sekä myös kannetaan oma vastuumme maapallon haasteista kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutos.

Näitä ei saa asettaa vastakkain. Usein panostaminen ympäristöön luo myös työpaikkoja. Ympäristöosaaminen ja vihreä teknologia tuovat työtä ja antavat meille mahdollisuuksia vientiin ja talouskasvuun. Selvää on, ettei taloudellisen voitontavoittelun nimissä saa pilata ympäristöä. Maapallo on lainassa lapsiltamme.

Tarvitaan hyviä, vahvoja ja viisaita johtajia. Emme elä diktatuurissa ja politiikassa tarvitaan aina myös muiden näkemysten kuuntelemista. Jotta päätöksiä voi syntyä tarvitaan usein erilaisten näkemysten yhteen saattamista ja kompromisseja, niin kuin elämässä yleensäkin. Niiden rakentaminen on arvokas taito johtajilta - itse asiassa yksi vahvan johtajan tärkeä ominaisuus. Toki hyvän johtajan ominaisuus on myös päätöksentekokyky: siihen on pystyttävä vaikeissa paikoissa.

Kaikilla suomalaisilla on oikeus palveluihin ja turvallisuuteen asuinpaikasta riippumatta. Tarvitaan hyvää aluepolitiikkaa, jossa tuetaan eri alueiden omia vahvuuksia. Suomen pitäminen asutettuna ei ole vain taloudellinen kysymys, se on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Kaupunkien elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi. Ne ovat talouden vetureita jotka lisäävät myös kehyskuntien ja koko maakunnan elinvoimaa. Onkin tärkeää huolehtia koko maakunnan kehityksestä.