Eva Biaudet

EU-maiden on yhtenäisesti puolustettava Ukrainan itsenäisyyttä ja vapautta Putinin Venäjän hyökkäystä ja sotaa vastaan. Emme voi antaa väkivallan ja pelon voittaa. Kansainvälisen oikeuden mukaan, jokaisella maalla on oikeus puolustaa itseään ja saada siihen apua. Venäjän aggressio on uhka myös muille maille eikä sodalle tule loppua, jollei Venäjän raaka väkivalta, tappaminen ja ihmisoikeuksia loukkaavia sotatoimia pysäytetä. Siihen Ukraina tarvitsee myös meidän tuen. Ukrainalaiset uhraavat paljon taistelemalla Venäjän sotaa vastaan omassa maassaan. Meidän on kaikin voimin tuettava heitä maansa jälleenrakentamisessa.

Olemme Natoon hakiessa sitoutuneet käyttämään 2% BKT:stä kansalliseen puolustukseen. Tason tulisi pysyä vakaana pidemmällä aikavälillä, myös riippuen suurempien materiaalihankintojen jaksottamisista. Nyt esimerkiksi monitoimintahävittäjien hankinta nostaaa puolustusbudjettimme yli tavoitteen vuoteen 2025 asti. BKT-tasoa laskettaessa tulisi yhdenmukaistaa laskentatapa Naton laskukaavan mukaisesti ja laskea kaikki Natojäsenyyden kustannukset.

Opettajamitoitusta on vahvistettava valtakunnallisella suosituksella opetuksen laadun parantamiseksi. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme ja kannamme vastuuta siitä että jokaiselle turvataan hyvä koulutus. Koulutuksesta ei voi säästää. Peruskoulussa tärkein tavoite on kääntää kehitys, jossa erot heikoimmin ja parhaiten päärjäävien kesken kasvavat. Lisäämällä tukea koululuokkaan, enemmän tukea tarvitseville saadaan apua.

Huumekuolemien ehkäisemiseksi on Helsinkiin perustettava pilottikokeilu valvotuista huumeidenkäyttötiloista, pitkään suonensisäisiä ja muita raskaita huumeita käyttäville, sosiaali- ja tervyspalveluiden yhteyteen. Tämä on välttämätöntä myös vakavasti syrjäytyneiden huumeidenkäyttäjien saamiseksi palveluiden piiriin. Lisäksi puistot ja yleiset alueet voidaan paremmin rauhoittaa huumeidenkäytöltä.

Panostamalla terveyden edistämiseen voimme madaltaa terveydenhuollon kustannuksia tulevaisuudessa. Elämme vielä korona-ajan jälkeisiä vaikutuksia ja palvelu- ja hoivavelkaa on. Lisäksi henkilöstöpuute edellyttää parannuksia työoloihin. Suurempi joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn organisointiin lisää työn houkuttelevuutta. Toimivat peruspalvelut ehkäisevät myös hoitamattomuudesta johtuvien sairaanhoitokustannusten kasaantumista. Erityisesti nuorten ja nuorten aikusten mielenterveyspalveluihin on panostettava lisää.

Nuorisorikollisuutta ehkäistään perheitä ja lapsia tukemalla jo varhaislapsuudessa, antamalla riittävästi tukea oppimisen vaikeuksiin koulussa, ja tukemalla nuorta joka elää vaikeissa kotiolosuhteissa. Työskentelemällä syrjäytymistä,kiusaamista ja rasismia vastaan voimme lisätä yhteenkuuluvuutta. Järjestämällä tukiverkkoja ja -palveluita oireileville nuorille ajoissa, voimme katkaista huonon kierteen. Nuori joka voi huonosti osoittaa monesti välinpitämättömyyttä omalle hyvinvoinnille. Rangaistuksen koventamisella on silloin tutkimusten mukaan hyvin vähän ehkäisevää vaikutusta. Päihde- ja mielenterveyspalvleuita tarvitaan jo nuorille ja ongelmiin on puututtava varhaisessa vaiheessa.

Työttömyysturva on tarkoitettu auttamaan työttömyyden tapahtuessa. Työllistymispalveluilla pyritään lisäämään työhön palaamista. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on kehitettävä lisäämällä tukea ensivaiheessa Tanskan malli esimerkkinä. Samalla tulisi myös vahvistaa työllistymispalveluita yksilöllisemmän tuen saamiseksi. Kaikkien tulisi kuulua ansiosidonnaisen päivärahan piiriin ja työn vastaanottamisen tulisi kannattaa. Työllisyysaste tulisi nostaa 80%, mikä edellyttää useita muita toimia, kuten työssä jaksamisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemistä, aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, osaamiseen panostamista ja työntekomallien eriyttämistä myös esim. iäkkäämpien, vielä työelämään haluavien tarpeisiin.

Tarvitsemme lisää ihmisiä työelämään. Olemme kriisissä, koska työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Eläköityminen ja väestön vanheneminen lisääntyvine palvelutarpeineen, edellyttää työllisyysasteen nostoa ja avointa suhtautumista maahanmuuttoon. Maahanmuutto on myös piristysruiske yrittelijäisyydelle ja taloudelle. Tärkeää on että tänne asettuvat saavat mukaan perheensä ja tuntevat olevansa tervetulleita. Työmarkkinoilla pitää ehkäistä syrjintää ja ulkomaalaisille opiskelijoille on järjestettävä harjoittelupaikkoja työelämään samoin kuin muille. Suomi on kukoistanut kansainvälisyydestä, kulttuuri tarvitsee vuorovaikutusta pysyäkseen vahvana.

Viime vuodet ovat olleet vaikeita ja julkista taloutta on haastettu niin kansallisesti kuin globaalistikin. Suomi on kuitenkin pärjännyt hyvin. Julkisen velan tasapainottaminen ja nopeasti kasvavan velanoton pysäyttäminen on tapahduttava useamman eduskuntakauden ajan, jotta vaikutukset eivät ole haitallisia hyvinvointiimme ja talouteemme pidemmällä aikavälillä. Terveydenhoitokulut saadaan laskemaan ennenkaikkea niin että ihmiset elävät terveemmin ja saavat ongelmiin apua ajoissa. Koulutuksesta ja terveyspalveluista ei voi säästää ilman että vaikutukset ovat erittäin haitalliset. Siksi on panostettava talouden ja tulojen kasvuun. Panostetaan kilpailukykyiseen ja osaavaan Suomeen, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja.

Lähivuosina ei ole realistista alentaa kokonaisverotusta. Työn verotuksen tulisi tukea työn tekemistä ja teettämistä ja työnteon tulisi olla kannattavampaa kuin sosiaalituet. Kokonaisveroaste tulisi kuitenkin pitää pohjoismaisella tasolla, turvataksemme julkiset palvelut ja hyvä koulutus. Veroasteen ja inhimillisen hyvinvoinnin välillä on yhteys, kun vertaa maatamme kansainvälisesti. Turvallinen yhteiskunta ja osaava väestö, laadukkaat peruspavelut ja koulutus ovat myös houkuttelevia tekijöitä kun yritykset investoivat ja luovat uusia työpaikkoja.

Energiahintojen nousu on seurausta Venäjän sodasta Ukrainassa. On ollut perusteltua löytää nopeita keinoja tukea suhteettomista hinnoista kärsiviä. Hintojen laskiessa uuteen tukeen ei ole tarvetta.

Metsähakkuita ei pidä tehdä valtion omistamissa vanhoissa metsissä ja luonnonmetsissä. Metsähallituksen tuottotavoitteita on siksi välttämätöntä laskea. Haasteet nielujen kasvattamiseksi ovat suuret, ja siksi valtion metsänhoidon keinoja on muutettava kestävimmiksi esimerkiksi jatkuvan kasvun mallin mukaan ja luonnonsuojelutavoitteet on oltava kunnianhimoisia. Luontokato ja ilmaston lämpeneminen ovat vakavia uhkia hyvinvoinnillemme ja taloudellemme, joita ei voi sivuuttaa. Vihreä siirtymä tuo myös mukanaan taloudellisia mahdollisuuksia jos onnistumme olemaan edelläkävijöitä. Puhdas suomalainen luonto on myös korvaamaton.

Yrityksille ja talouselämälle on keskeistä, että he voivat suunnitella investointejaan ja toimintaan pitkäjaksoisesti, ja ennakoivasti, ja että suunnitelmista siksi pidetään kiinni. Hiilineutraalius v. 2035 tavoitteen saavuttamiseksi on jatkettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisestikin. Meidän tulisi olla ilmasto- ja ympäristöfiksun teknologian kärkimaa. Se tarjoaa loistavia mahdollisuuksia yrityksillemme.

Ruuhkamaksuilla, tie- tai tunnelimaksuilla Helsinki voisi rahoittaa pääkaupungin elinvoimalle ja hyvinvoinnille sekä ympäristölle tärkeitä investointeja liikenneratkaisuihin, tunneleihin ja julkiseen liikenteeseen. Toimii hyvin muuallakin.

Turkistarhaajien siirtymistä muihin elinkeinoihin voisi aktiivisesti edistää siirtymätuilla.

Julkisilla palveluilla, mukaan lukien koulutuksella, on suora yhteys inhimilliseen hyvinvointiin ja riittävät palvelut jotka ovat kaikille saatavilla kohtuullisessa ajassa, vähentävät sairaspäiviä ja raskaampia hoitoja. Korona-ajan seuraukset nuorten huonovointisuudessa edellyttävät heille erityisesti kohdistettuja tukipalveluja, jotta koulupudokkuus ja syrjäytyminen estettäisiin. Varhaiskasvatuspalvelut ovat myös osaltaan edellytys perheen molempien vanhempien työmarkkinoille osallistumiselle ja tukee myös yksityisen elinkeinoelämän työntekijöitä. Palvelujen karsiminen olisi kuin sahaisimme sitä puun oksaa jolla istumme.

Tuloerot ovat Suomessa vielä suhteellisen kohtuullisia, vaikka erot ovat kasvaneet. Kohtuullisen pienet tuloerot edistävät yhteiskuntarauhaa. Lasten yhdenvertaisuutta myös sosioekonomisesti edistää laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu sekä harrastamisen Suomen mallit. Köyhyyden lisääntymisellä lapsiperheissä on monia kielteisiä ja kauaskantoisia seurauksia. Palkkaerot ja tuloerot heijastavat huonosti ihmisten ahkeruutta tai lahjakkuutta. Moni pitkän koulutuksen akateeminen työala on nykyään suhteellisen matalapalkkainen sekä sukupuolittuneet työmarkkinat arvottavat naisten perinteisiä aloja heikommin ilman rationaalista perustetta.

Vapaat sisämarkkinat EU:ssa ja vapaa kauppa maailmassa on meille suomalaisille tärkeä mahdollisuus kasvattaa hyvinvointiamme. Se edellyttää kuitenkin että kaikki noudattavat reiluja sääntöjä ja kilpailevat avoimesti. Markkinat eivät kuitenkaan huomioi kaikkia kustannuksia tai seurauksia, esimerkiksi ympäristölle, ja siten verotuksella ja säätelyllä on pyrittävä korjaamaan ja ohjaamaan markkinoita siten että saastuttaminen esim ei kannata. Koska markkinat ovat globaalit ja vaikeaati seurattavissa, reiluissa yrityksissä on syntynyt tarvetta säätää myös yleisemmin yritysten yhteiskuntavastuista yli rajojen ulottuvissa tuotantoketjuissa, estääksemme vakavat ympäristörikokset ja ihmisten systemaattisen hyväksikäytön. Odotamme tarpeellista yritysvastuudirektiivin käytäntöön ottamista EU:ssa.

Tukien varassa eläminen ei ole helppoa. Tilanne on itse asiassa päinvastainen. Tutkimusten mukaan, liian moni elää saamatta heille oikeutettuja tukia, koska he eivät osaa hakea niitä. Lainmukaiset tuet on säädettty auttamaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia. Tahalliset värinkäytökset ovat vähäisiä. Taloudellisten tukien lisäksi, ja joskus niiden sijaan, tarvitaan enemmän neuvontaa ja ammattimaista tukea esim työelämään tai terveyspalveluihin pääsyyn, erityisesti jos on mielenterveysongelmia.

Suhtaudun asiaan kovin pragmaattisesti. Silloin kun jostakin erityisestä syystä valtion tai kunnan on syytä harjottaa yritystoimintaa, se voidaan tehdä. Hyvä syy voi olla varautuminen turvallisuusnäkökulmasta, omavaraisuustarve tai julkinen tehtävä, kuten julkinen liikenne.

Kulttuuri näivettyy eristyksissä. Suomalaiset liikkuvat maailmalla, yritykset myyvät suomalaisia tuotteita ja toimivat kansainvälisesti. On luonnollista että maailma tulee myös meille. Niin se on ennenkin tehnyt. Itselläni on kansainväliset juuret. Ihmisten kohtamiset tarjoavat monia mahdollisuuksia ja lisää elinvoimaa. Monimuotoisuus ja erilaisten ihmisten ja kultturien vuorovaikutus lisää luovuutta. Monimuotoisemmassa yhteiskunnassa on enemmän yrittäjyyttä, yritykset joissa on huolehdittu monimuotoisuudesta tulokset ovat parempia.

Itse kannatan arvoja kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, demokratiaa, ihmisoikeuksi , vapautta ja oikeusvaltiota. Kansainvälisyys, vastuu ympäristöstä ja avoimuus ovat enemmän tähän päivään sopivia arvoja kuin liian sisäänpäinkääntynyt, tai vain yhteen uskontoon liitetty arvomaailma. Todellisuudessa eri maailmanuskonnot jakavat monia arvoja.

Kaikilla tulisi olla mahdolllisuudet hyvään elämään. Suomen tulee olla edelläkävijä ihmisoikeuksien toteuttamisessa ja syrjinnän vastaisessa toiminnassa laajemminkin.

Lapsia pitää mielestäni kasvattaa rakkaudella, turvallisuudella ja kunnioituksella. Autoritaarinen kasvatus ei kasvata lapsista hyvinvoivia, rakastavia tai empaattisia aikuisia. Autoritaarinen kasvatus tappaa kyvyn luoda uutta ja hakea uusia toimintatapoja. Kuri ei paranna kenenkään pahoinvointia tai korjaa turvattomuutta. Luottamusta, yhteisöllisyyttä ja vastuullisia ihmisiä kasvatetaan kannustamisella, arvostamalla ja kuulemalla lasta sellaisena kuin hän on. Vanhempien tulisi luoda tulevaisuudenuskoa lapsiinsa.

Meidän tulee jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikka kaikilla tasolla, kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisesti. Suomi voi olla vihreän siirtymän edelläkävijä ja ympäristöystävällisen teknologian kärkimaa.

On kuitenkin suhteutettava omat tarpeet globaalien vaikeiden haasteiden ja tarpeiden kanssa. Meidän on autettava ihmisiä hädässä ja pyrittävä auttaman köyhimpiä maita kestävän kehityksen savuttamiseksi. Kehitysapu on inhimillisyytemme mitta. Edistämällä kansainvälisiä normeja esim ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja ihmisoikeustaistelijoiden suojelemiseksi toimimme myös lopulta itsellemme paremman maailman ja rauhan puolesta.

Ympäristön etu ja kestävä talouskasvu ei voi olla ristiriidassa. Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja ja talouskasvua.

Emme kaipaa autoritaarisia johtajia, jotka eivät kuuntele muiden näkemyksiä. Tarvitsemme kuitenkin omia arvoja puolustavia , demokratiaan ja oikeusvaltion, sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen vahvasti kytkeytyneitä viisaita ja rohkeita johtajia. Vahva ja viisas johtaja haluaa kuulla myös muiden mielipiteitä.

Haluamme vahvistaa alueiden ja paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia kehittyä omien erityispiirteiden pohjalta. Haluan että maaseudulla ja saaristossa on mahdollista asua ja työskennellä ja meidän on lisäksi turvattava ruoantuotannon toimintaedellytykset. Haluamme parantaa osa-aikaasumisen edellytyksiä.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka tarjoaa niin mahdollisuuksia kuin haasteita. Siihen on kuitenkin vaikea vaikuttaa. Tarvitsemme sekä elinvoimaisia kaupunkeja että elävää maaseutua. Kaupunkien tulisi saada kehittyä omien vahvuuksiensa kautta. Tarvitsemme viihtyisiä kaupunkeja ja kestävää kaupunkipolitiikkaa. Pääkaupunkiseutu on osaamisen ja kansainvälisyyden liittymä ja elinkeinoelämän moottori.