Ukraina taistelee länsimaisten arvojen ja Euroopan puolesta. Venäjän ei voida antaa voitta tätä sotaa, sillä Putinin kaltaiset hirmuhallitsijat löytävät voiton jälkeen nopeasti seuraavan kohteen valloituspyrkimyksilleen. Yhteinen länsimaiden tuki Ukrainalle on tulevaisuuden turva myös Suomelle Venäjän rajanaapurina. Länsimaiden täytyy tukea myös Ukrainan jälleenrakennusta, jotta maa voi aloittaa kehityksen kohti länsimaista demokratiaa.

Suomi vastaa puolustuksestaan itse Natoon liittymisen jälkeenkin. Tällä hetkellä Suomi täyttää tämän tavoitteen, ja epävakaan Venäjän naapurissa näin tulee olla jatkossakin. Puolustuspanostuksia tehtäessä pitää huomioida asehankintojen lisäksi myös varusmieskoulutuksen laadun parantaminen. Muun muassa monet kasarmit ovat korjauksen tarpeessa ja koulutukseen tarvitaan lisäresursseja.

Peruskoulun tulokset laskevat kovaa vauhtia, joten emme voi jäädä toimettomiksi. Opettajamitoituksen säätäminen voisi olla yksi hyvä osaratkaisu tilanteeseen. Erityisesti koululaisten lähtötasossa on nykyään suuria eroja, joiden tasoittamiseksi oppilaan tarvitsevat yksilöllistä tukea. Riittävä määrä aikuisia koulussa on välttämättömyys oppimisrauhan ja erilaisten oppijoiden tarpeiden huomioimisen varmistamiseksi.

Käyttöhuoneista on saatu maailmalla hyviä kokemuksia, joten mielestäni niitä voitaisiin pilotoida kokeilulailla. Emme voi jäädä toimettomaksi huumekuolemien lisääntyessä. Kokeilun jälkeen voidaan arvioida tutkimustietoon perustuen, pitäisikö malli vakinaistaa. Käyttöhuoneiden paikallisen hyväksynnän varmistamiseksi niiden perustaminen ja sijoittaminen tulee olla kuntien päätösvallassa.

Suomen perustuslaki takaa kaikille riittävät terveyspalvelut ja hoitoonpääsyn määräajat on säädetty lailla. Tällä hetkellä kuitenkin lain vaatimiin määräaikoihin ei kaikkialla päästä. Jos hyvinvointialueet eivät muuten pysty takaamaan lain vaatimia terveyspalveluita kaikille, on valtion annettava niille lisärahoitusta.

Jos nuori syyllistyy rikokseen, on taustalla useimmissa tapauksissa syrjäytymistä, jengiytymistä, päihteiden käyttöä tai muuta huono-osaisuutta ja pahoinvointia. Nuorisorikollisuuteen pystytään puuttumaan parhaiten vaikuttamalla näihin juurisyihin. Jos nuori syyllistyy rikokseen, pitäisi mahdollinen rikoskierre pyrkiä katkaisemaan alkuunsa tiiviillä poliisin, koulun sekä nuoriso- ja perhetyö yhteistyöllä. Rangaistusten koventamisella ei ole tutkimusten mukaan merkittävää vaikutusta rikollisuuden määrään. Nuorten osalta esimerkiksi vankeusrangaistusten lisäämisen sijaan voitaisiin hyödyntää enemmän nuorisorangaistusta, jossa yhdistyy valvonta ja kuntouttava työelämätoiminta.

Työttömyysturvan tulee kannustaa uudelleentyöllistymiseen. Ansiosidonnainen päiväraha voitaisiin porrastaa siten, että se hiljalleen laskisi työttömyyden pitkittyessä, jolloin työllistymiseen jo ansiosidonnaisen aikana olisi selkeä kannustin.

Suomessa on työvoimapula, eikä ikääntyvän maamme työikäiset yksinkertaisesti riitä tulevaisuudessa pitääksemme hyvinvointivaltion pystyssä. Siksi Suomeen tarvitaan ulkomailta työntekijöitä ja opiskelijoita.

Myös valtion velat on maksettava aikanaan, ja maksajia olemme me tulevaisuuden veronmaksajat. Korkojen noustessa velkaantuminen vain pahenee, jos talouttamme ei saada tasapainoon. Valtion velkaantumista tulee hillitä ensisijaisesti rakenteellisilla uudistuksilla, kuten sosiaaliturvauudistuksella ja paikallisen sopimisen edistämisellä. Talouspolitiikassa velkaantumisen vähentämisen pitää olla läpileikkaava tavoite.

Tässä taloustilanteessa Suomella ei ole varaa tehdä veronalennuksia velaksi. Suurten veronalennusten sijaan meidän pitää keskittyä velkaantumisen pysäyttämiseen. Työn verotuksen taso tällä hetkellä on sopiva, eikä sitä pidä myöskään korottaa.

On hyvä, että valtio on tukenut suomalaisia poikkeuksellisessa energiakriisissä. Energian hinta on kuitenkin jo kääntynyt selkeään laskuun, joten uusille tukitoimille ei ole enää tarvetta, ellei energian hinta käänny uudestaan nousuun. Kaikkien tukitoimien täytyy olla väliaikaisia.

Ammattitaitoisella metsänhoidolla varmistetaan se, että metsät sitovat hiiltä jatkossakin. Jos metsää ei hakata lainkaan, sen hiilensidontakyky heikentyy pitkällä aikavälillä. Jos valtion metsien käyttöä rajoitettaisiin merkittävästi, voisivat hakkuut siirtyä maihin, joissa metsänhoito ei ole yhtä kestävää. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi valtion metsät voisivat olla hyvä kohde jatkuvan kasvatuksen menetelmien kehittämiseen. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei avohakata ollenkaan, mutta harvennuksilla metsästä kaadetaan pienemmissä erissä puuta. Tällä menetelmällä luonto ei köyhdy avohakkuiden tapaan, ja samalla puuta saadaan teollisuuden käyttöön jopa yhtä paljon, kuin avohakkaamalla.

Nykyinen tavoite on mielestäni oikeansuuntainen. Energiakriisi on osoittanut, että energiaomavaraisuus ja fossiilisista energianlähteistä irti pääseminen on myös huoltovarmuuskysymys. Ilmastonmuutos on merkittävä uhka Suomelle ja maailmalle, mutta vihreän teknologian valtavirtaistuminen on tuonut ja tuo tulevaisuudessa vielä lisää vientimahdollisuuksia, verotuloja ja työllisyyttä Suomeen. Ilmastonmuutos täytyy ratkaista reilusti, eikä kansalaisia kurittamalla. Pidän erityisen tärkeänä, että Suomen valtavat hiilinielut huomioidaan tarpeeksi kattavasti hiilineutraalisuuden laskennassa.

Ruuhkamaksut vähentäisivät työvoiman liikkuvuutta, ja olisivat erityisesti raideliikenteen ulottumattomissa asuville kehyskuntalaisille suora työssäkäyntivero. Joukkoliikenteen käyttöön täytyy kannustaa parantamalla joukkoliikenneyhteyksiä ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia, ei kurittamalla joukkoliikenteen ulottumattomissa asuvia.

Turkistarhaus kuormittaa vesistöjä ja aiheuttaa ilmastopäästöjä. Alan tuotteita vastaavia materiaaleja pystytään nykyisin valmistamaan myös muilla keinoin, eikä tällaisten luksushyödykkeiden tuotanto Suomessa ole välttämätöntä. Turkistarhaus on alana hiipumassa jo nyt, joten alan yrittäjille on turvattava oikeudenmukainen ja tuettu siirtymä toisiin elinkeinoihin. Turkistarhaus voidaan kieltää noin 10 vuoden siirtymäajalla.

Kaikkia valtion menokohteita on tarkasteltava kriittisesti säännöllisesti. Kun säästöjä haetaan, tämän tulee olla ensisijainen keino. Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi työn tai yrittämisen verotusta ei voida kiristää.

Jos ihminen menestyy omalla työllään ja ahkeruudellaan, se ei ole muilta pois. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa kaikille edellytykset kohtuulliseen toimeentuloon.

Markkinat ovat merkittävä taloutta kasvattava ja innovaatioita kehittävä voima. Niiden liiallinen sääntely heikentää Suomen elinvoimaa. Markkinoihin puuttuminen ei voi olla ensisijainen keino eriarvoisuuden korjaamiseksi, vaan ratkaisuja pitää etsiä muilla keinoilla.

Sosiaaliturvajärjestelmässämme on merkittäviä kannustinloukkuja, eikä se kannusta työn vastaanottamiseen. Sosiaaliturvajärjestelmä täytyy uudistaa siten, että työ vastaanottaminen on aina kannattavaa.

On tärkeää, että valtio ja kunnat omistavat esim. huoltovarmuussyistä strategisesti tärkeitä yhtiöitä ja ns. luonnollisia monopoleja, jotka toimivat aloilla, joilla ei ole kilpailua. Esimerkiksi valtion sähköverkkojen myynti on osoittautunut suureksi virheeksi. Jos kyseessä ei ole strategsesti tärkeä tai luonnollisena monopolina toimiva yhtiö, omistuksesta voidaan luopua.

Suomi vanhenee kovaa vauhtia, ja työvoimapulaan vastaamiseksi tarvitsemme tänne ulkomaista työvoimaa ja opiskelijoita. On tärkeää, että ulkomailta tulijat sitoutettaisiin Suomeen, jotta he jäisivät tänne pysyvästi. Heille pitää olla tarjolla kielikoulutusta, jotta he voivat integroitua osaksi yhteiskuntaamme.

Uskonto ja politiikka tulisi pitää mahdollisimman erillään toisistaan. Täytyy muistaa, että valtion tekemät päätökset kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin, uskonnosta riippumatta. Suomalaisissa perusarvoissa on kuitenkin paljon vaikutteita kristillisistä arvoista, joten sitä kautta niistä osa tulee osaksi päätöksentekoamme.

Yhteiskunnan tulisi olla kaikille sukupuolille tasa-arvoinen, eikä sukupuolella pitäisi olla tasa-arvoisessa yhteiskunnassa juridista merkitystä.

Terveet ja reilut rajat ovat rakkautta. Lasten kasvattaminen lähtee perheistä, ja perheillä täytyy olla siihen vapaus. Yhteiskunnan täytyy tarjota perheille tukea ja neuvoja kasvatukseen matalalla kynnyksellä. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lapset täytyy opettaa toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan. Peruskoulussa opettajalla täytyy olla valta kieltää puhelimien käyttö oppitunneilla ja sääntöjen rikkomisella täytyy olla seurauksensa.

Energiakriisi on osoittanut, että energiaomavaraisuus ja fossiilisista energianlähteistä irti pääseminen on myös huoltovarmuuskysymys. Ilmastonmuutos on merkittävä uhka Suomelle ja maailmalle, mutta vihreän teknologian valtavirtaistuminen on tuonut ja tuo tulevaisuudessa vielä lisää vientimahdollisuuksia, verotuloja ja työllisyyttä Suomeen. Ilmastonmuutos täytyy ratkaista reilusti, eikä kansalaisia kurittamalla.

Poliitikkojen tulee toimia Suomen edun mukaisesti, mutta Suomen etu on usein yhteinen ihmiskunnan edun kanssa. Esimerkiksi Ukrainan tukeminen sodassa hyödyttää sekä Suomea että Ukrainaa ja kaikkia länsimaita. Samoin ilmastonmuutoksen torjuminen auttaa sekä Suomea että koko maailmaa.

Yleensä työpaikat ja ympäristöarvot eivät ole ristiriidassa. Vihreä ja ympäristöystävällinen teknologia on Suomelle merkittävä vientiala ja kovassa kasvussa. Tälle alalle syntyy samaan aikaan työpaikkoja, kun ympäristöystävälliset teknologian valtavirtaistuvat. Ympäristöystävällinen tuotanto on nykyään markkinoilla kilpailuvaltti, ja yritykset huolehtivat siitä usein oma-aloitteisesti. Jos yritystoimintaan liittyy ympäristöriskejä, on valtion varmistettava riittävä ympäristösääntely ja varotoimet ympäristötuhojen välttämiseksi. Emmehän halua jättää turmeltua ympäristöä tuleville sukupolville.

Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joista kukaan ei pysty päättämään mitään asiaa yksin. Politiikkaa tehdäänkin siis yhteistyössä muiden edustajien kanssa ja myös kompromisseja on pakko tehdä. Usein näkemyksiä ja ajatuksia vaihtaessa ideoista hioutuu entistä parempia. Kokeneilta poliitikoilta olen kuullut, että yhteistyökykyiset päättäjät saavat yleensä parhaiten edistettyä näkemyksiään. Tätä toimintatapaa noudattaisin myös itse kansanedustajana.

Erityisesti Ukrainan sodassa on huomattu, että koko maan asutus on myös turvallisuuskysymys, sillä joutomaa on asuttua aluetta helpompi vallata. Suuri osa Suomen vientiteollisuudesta on maakunnissa, ja esimerkiksi metsätaloutta harjoitetaan koko Suomessa. Jokaisella täytyy olla vapaus valita asuinpaikkansa.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, joka luo myös omanlaista elinvoimaa. On tärkeää, että kaupungeista ei rakenneta liian tiiviitä, vaan niihin jätetään tilaa myös lähiluonnolle ja ulkoilulle. Suomi tarvitsee sekä kaupunkeja että maaseutua. Jokaisella täytyy olla vapaus valita asuinpaikkansa.