Mikko Kärnä

Ukraina on taistellut ja taistelee koko Euroopan vapauden sekä turvallisuuden puolesta. Kunniavelkamme on iso ja se meidän on maksettava. Tämän sodan lopputulos voi olla ainoastaan se, että Venäjä häviää.

Suomesta on tehtävä NATOn jäsenenä Euroopan natoystävällisin maa, joka huolehtii täysimääräisesti velvoitteistaan. On nimittäin selvää, että Venäjä säilyy naapurinamme myös tulevaisuudessa ja me olemme NATOn reunavaltio. Tästä syystä meidän tulee huolehtia kansallisen puolustuksemme kestävyydestä, liittolaisista huolimatta, kaikissa tilanteissa.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Heidän koulutukseensa on panostettava. Nykyään ryhmäkoot ovat useissa paikoissa liian suuria. Tähän on puututtava.

Kansainväliset esimerkit ovat osoittaneet, että käyttöhuoneet ovat hyödyllisiä. Niiden avulla vähennetään huumekuolemia ja saadaan ihmisiä ”kuiville”. Ne eivät myöskään kannusta ketään aloittamaan huumausaineiden käyttöä. Lisäksi kadut ja julkiset tilat siistiytyvät. Olen muuttanut kantaani tässä asiassa siihen perehdyttyäni.

Meidän on kaikissa tilanteissa huolehdittava peruspalveluiden saatavuudesta kaikille kansalaisille. Emme voi tavoitella Yhdysvaltojen kaltaista yhteiskuntaa, jossa hoitoon pääsy ja palvelutaso on kiinni lompakon paksuudesta.

Nuorisorikollisuuden kitkeminen vaatii niin pehmeitä kuin koviakin keinoja. Esimerkiksi jengirikollisuuden osalta rangaistusasteikossa on myös kiristettävää. Tärkintä olisi kuitenkin etsivä nuorisotyö.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on nykyiselläänkin varsin maltillisella tasolla.

Suomi ei tule pärjäämään ilman maahanmuuttoa ja työvoimaa ulkomailta. Tähän on tosiaankin panostettava nyt ja tulevaisuudessa.

Velka ja korkomenot ovat vakava asia. On kuitenkin niin, että velkaa itsessään ei tulisi pelätä. Mikäli velan panos-tuottosuhde on hyvä, sitä kannattaa silloin ottaa.

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta ja menestyvä maa siksi, että maksamme veroja ja takaamme palvelut aivan jokaiselle lompakon paksuudesta riippumatta. Tällä tiellä on syytä jatkaa. Kokonaisveroasteen nousua pitää kuitenkin välttää.

Valtion on varmistettava, että ketään kansalaista ei jätetä yksin Venäjän energiasodassa. On kuitenkin onni, että järjestelmämme on mukautunut ja energian hinta on tullut sekä tulee edelleen alas. Kiitos vihreän siirtymän.

Kysymys on hivenen erikoinen. Metsä uudistuu aina jollain tavalla. Jos sitä ei hakata, se lahoaa tai palaa. Tällöin menetetäään sen hiilivarastopotentiaali. Suomessa metsiä käytetään kestävästi ja tällä tiellä meidän on jatkettava myös tulevaisuudessa. Ilman hyvää metsänhoitoa emme voisi taistella ilmastonmuutosta vastaan niin hyvin kuin nyt taistelemme.

Tähän ei ole syytä. 2035 tavoite on helppo saavuttaa siten, että kaikki kansalaiset pidetään muutoksessa mukana.

Miljardien eurojen joukkoliikennejärjestelmän käyttöön on kannustettava. Tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa kohtuuttomia kustannuksia autoilijoille.

Ajattelen asiasta pragmaattisesti. Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, niitä tullaan tuottamaan jossain. Turkisteollisuuden alasajo tarkoittaisi tuotannon siirtämistä maihin, joissa ei ole mitään hyvinvointivaatimuksia eläimille ja eläinten kärsimys vain lisääntyisi. Suomalainen turkisala on hoitanut asiansa erinomaisesti ja huolehtii eläinten hyvinvoinnista.

No näin se nyt vain on, mikäli haluamme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Mielestäni hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on kuitenkin kannatettava tavoite.

Tuloerot ovat hyväksyttäviä, mutta valtavia tuloeroja tulee välttää. Ihmisten on saatava oikeudenmukainen korvaus ahkeruudestaan ja osaamisestaan, eikä yhteiskuntaa voida ”tasapäistää”.

Lähtökohtaisesti meidän on uskottava vapaaseen markkinatalouteen, sillä se on tuonut meille aivan valtavasti hyvää. On kuitenkin tiettyjä, esimerkiksi omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä sektoreita, joissa valtion pitää ottaa roolia kaikkien kansalaisten pärjäämisen turvaamiseksi. Esimerkiksi vaikkapa vesihuollon osalta emme voi hyväksyä tilannetta, jossa se alistettaisiin puhtaasti markkinavoimille.

Työttömän arki ei ole helppoa ja syyt sosiaaliturvan varassa elämiseen ovat moninaiset. Olisikin tärkeää, että ihmiset kohdattaisiin ihmisinä ja yritettäisiin löytää jokaiselle oma paikkansa yhteiskunnassa.

Valtion ja kuntien omistukselle yrityksissä on aina perusteensa. On varmasti niin, että meillä on omistuksia joista voitaisiin luopua, mutta vastaavasti sitten taas omistuksia, joita pitäisi olla.

”Maassa maan tavalla” on varsin mainio sanonta myös nykypäivänä. Meidän suomalaisten on vaalittava omaa kieltämme sekä kulttuuriamme sekä vaadittava, että jokainen tässä maassa pysyvästi oleskeleva sitoutuu yhteisiin arvoihimme: demokratiaan, tasa-arvoon, vapauteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä ei poista sitä, etteikö jokainen voi harjoittaa omaa kulttuuriaan haluamallaan tavalla lainsäädäntömme ja arvojemme puitteissa. Vapaus omaan uskontoon ja perinteidensä vaalimiseen on tärkeää.

Kuka määrittelee kristilliset arvot? Olen lämpimästi lähimmäisenrakkauden kannalla, mutta monesti kristillisiin arvoihin tunnutaan lukevan muutakin. Pidän ongelmallisena uskonnon ja politiikan yhdistämistä. Etenkin jos uskonnon varjolla yritetään rajoittaa ihmisoikeuksia, en voi ajatusta allekirjoittaa.

Uusi translaki jätti meille vielä työtä, jota on jatkettava. Sukupuolten moninaisuus on tosiseikka.

Lapset tarvitsevat rakkauden lisäksi myös rajoja. Lisäksi pitäisi huomioida, että jokainen lapsi on yksilö, joka kaipaa omanlaistaan ohjausta ja tukea.

Suomi on asettanut hiilineutraalisuustavoitteensa vuoteen 2035 ja meidän on pidettävä katseemme tässä vuosiluvussa. Ei voi kuitenkaan olla niin, että ammumme itseämme jalkaan ja ryhdymme kantamaan suurempaa vastuuta kuin meidän pitää. Ilmasto on yhteinen ja siten myös vastuu siitä on yhteinen.

Kansanedustajien ja valtionjohdon on aina pidettävä Suomen ja suomalaisten etu ensimmäisellä sijalla. On kuitenkin tärkeää, että olemme osa kansainvälistä yhteisöä ja kannamme vastuumme myös globaalisti. Suomen ja suomalaisten etu ei ole, ainakaan aina, ristiriidassa esimerkiksi EU:n edun kanssa. Tämä on tärkeää hahmottaa.

Ympäristö ja luonto ovat asioita, joista meidän on aina huolehdittava ja joiden kestävyydestä on huolehdittava kaikissa hankkeissa. On tietysti selvää, että esimerkiksi kaivoshankkeen muokkaavat luontoa aina jollain tavoin. Mikäli haluamme kuitenkin pitää kiinni nykyisestä elintasostamme ja vaikkapa älypuhelimistamme, tarvitsemme myös kaivosmineraaleja. Mielestäni niitä voidaan louhia kestävämmän täältä, kuin vaikkapa kehittyvistä maista, joissa ympäristö väistyy aina täysin talouden edeltä.

On tietysti niin, että vaikeina aikoina kaivataan välillä vahvoja johtajia. On itsellänikin ollut koronakriisin sekä Ukrainan sodan keskellä välillä ikävä Kekkosen tyyppistä johtajaa. Demokratiamme vahvuus on kuitenkin siinä, että kaikkien mielipiteet huomioidaan ja pyritään menemään yksissä tuumin eteenpäin.

Tämä ”asustettuna pitämisen” retoriikka on hämmentävää. Ei kukaan ”pidä” ihmisiä yhtään missään, vaan meillä jokaisella on mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Minulle on tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa hyvät edellytykset elämään, työntekoon ja yrittämiseen kaikkialla Suomessa.

Ukrainan sota ja koronakriisi ovat osoittaneet, että maaseudulle on nyt tarvetta tässä maassa enemmän kuin koskaan. Ihmisten on voitava valita vapaasti oma asuinpaikkansa.