Fatim Diarra

On koko Euroopan etu tukea Ukrainaa uudelleenrakentamaan toimiva ja demokraattinen yhteiskunta. On valtavan tärkeää varmistaa, että tuki käytetään oikein, kun jälleenrakentamisen aika sodan jälkeen alkaa. Ennen sodan alkua Ukrainassa oli isoja ongelmia ihmiskaupan ja korruption kanssa. Nyt on todella tärkeää varmistaa, että Ukrainaan kasvaa vahva ihmisoikeuksia kunnioittava turvallinen ja demokraattinen valtio.

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan pakotti meidät hakemaan Nato-jäsenyyttä. Suomen puolustuksesta pitää huolehtia kaikissa tilanteissa, myös Naton jäsenenä.

Ryhmäkokojen rajaaminen tuo työrauhaa kaikille lapsille. Kun opetusryhmä on riittävän pieni, on opettajalla mahdollisuus keskittyä jokaisen lapsen tarpeisiin ja tukea heidän oppimistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ensisijassa oppimistulosten kannalta keskeisintä on saada oppimisen tuki kuntoon ensi vaalikaudella, jotta jokainen tukea tarvitseva oppilas saa itselleen tarvitsemansa tukitoimet. Siksi ryhmäkokojen rajaaminen priorisoituu tämän alle.

Suomessa on Euroopan eniten nuorten huumekuolemia ja emme ole saaneet määrää laskuun nykyisellä huumepolitiikalla. Ei ole kenenkään etu, että jo todella vaarallista elämää elävät ihmiset ajetaan vielä ahtaammalle. Olemme epäonnistuneet huumeriippuvaisten ihmisten auttamisessa. Käyttöhuoneita on useassa Euroopan maassa ja ne sijaitsevat yleensä alueilla, joilla huumeiden käyttö julkisissa tiloissa on tavallista. Niiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Helsingin kaupunginvaltuusto on ottanut positiivisen kannan huumeiden käyttöhuoneen perustamiseen. Huumeriippuvaiset tarvitsevat turvallisen reitin kohti elämää jossa on toivoa. Meidän pitää keskittyä kaikessa huumausainepoltiikassa haittojen vähentämiseen riippuvaisten ihmisten kyykyttämisen sijaan.

Suomi käyttää vähiten rahaa Pohjoismaista vanhustenhuoltoon ja sen kyllä huomaa. Loputon verojen nostaminen ei ole kuitenkaan kestävä vaihtoehto. Työn verotuksen nostaminen olisi täydellistä hölmöläisen hommaa juuri nyt kun inflaatio syö jo palkkojen arvoa ja alentaa ostovoimaa sekä hinnat ovat nousseet Venäjän vastenmielisen sodan takia. Veronkorotuksia tulee suunnata kuluttamiseen ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Meidän tulee lopettaa tehottomat yritystuet. Lopulta kysymys on siitä, että Suomessa on liian vähän nuoria ja työikäisiä ihmisiä suhteessa vanhaan väestöön. Tämä johtaa mahdottomaan yhtälöön. Ellemme saa lisää työikäistä väestöä eli työperäistä maahanmuuttoa, on meillä päivä päivältä huonommat mahdollisuudet pitää huolta hyvinvointivaltion palveluiden järjestämisestä.

Olin tammikuussa Yhdysvalloissa ja vierailin jengirikollisuutta ehkäisevien järjestöjen luona. Yhdysvalloissa on jatkuvasti kovennettu rangaistuksia yhä nuoremmille lapsille.Myös Suomessa koronan aikana moni nuori alkoi ajatua todella huonoille raiteille, kun koulut, nuorisotalot ja muut paikat olivat kiinni. Kaikille koti ei ole turvallinen paikka vaan se pahin paikka jossa olla. Olen tavannut näitä nuoria ja moni näistä nuorista ei näe tulevaisuutta itselleen. Monella on rikkinäinen perhe ja ison taakan selviämisestä kantaa äiti ja isättömyyden vaikutus näkyy monella nuorella eksyksissä olevalla miehellä. Meidän pitääkin tuoda takaisin sosiaalityön matalan kynnyksen palvelut perheille, niin että vanhemmat jaksavat kantaa vanhemmuuden vastuun ja tukea lapsiaan kavamaan eheiksi aikuisiksi.

Ansiosidonnainen pitää muuttaa niin, että se kannustaa työllistymään mahdollisimman nopeasti. Kaikkien ei ole helppoa työllistyä ja on sekä typerää, että sydämetöntä sanoa, että kuka vaan voi saada töitä, kysymys on asenteesta. Mikäli ihmisen mieli on murtunut, työura on valtavan katkonainen tai kielitaito on todella puutteellista, on Suomessa hyvin hankalaa saada töitä. Meidän pitää luoda enemmän matalan kynnyksen palveluita niin osaamisen päivittämiseen kuin kielitaidon parantamiseen, myös työnteon ohessa. Suomeen tarvitaan lisää työnantajalle kannustavaa oppisopimuskoulutusta johon yksilö voi mennä päivittämään osaamistaan tai opettelemaan uuden taidon. Tämän tulee olla työnantajalle aina myös kannattavaa, jotta useampi voi ottaa oppisopimuksella opiskelevia.

Kaikki muu olisi typeryyttä. Suomessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi nuoria ja työikäisiä suhteessa vanhempiin sukupolviin. Ellemme saa lisää työikäistä väestöä me emme pysty säilyttämään tämän tasoista hyvinvointivaltiota ja toiveet se laajentamisesta voi heittää samantien romukoppaan. Maahanmuuttajiin ei kuitenkaan voi suhtautua vain jonain karjana joka laitetaan lypsämään rahaa Suomi Oy:lle. Uusilla tulijoilla pitää olla todellinen mahdollisuus rakentaa omannäköinen elämä ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisina.

On helppo ajatella, että leikkaukset tulisi aloittaa sosiaaliturvasta ja mukamas turhista etuuksista. Turhia etuja tai palveluita ei kuitenkaan ole ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Kun taloutta tasapainotetaan se on tehtävä niin että se ei lisää meille kasvavia kustannuksia ylihuomenna ja siten, että se ei estä Suomen kasvun edellytyksiä. Aloitetaan myöntämällä, että meillä on yritystukia, jotka ovat haitallisia niin ympäristölle kuin markkinoille. Tehdään rakenteellisia uudistuksia, jotta ratkaisemme pitkäkestoisia ongelmia.

Suomi ikääntyy ja hyvinvointipalveluiden ja koulutuksen tarve korostuu. Nämä palvelut vaativat rahaa toimiakseen. Tästä syystä palkkojen verotuksen laskeminen ei ole ajankohtaista, mutta ei toisaalta korottaminenkaan. Veroja tulee kerätä enemmän verottamalla ympäristölle haitallista toimintaa ja katsoa yritystukien kokonaisuutta uudelleen.Talouspolitiikan arviointineuvosto ehdottaa uusimmassa raportissaan, että veronkorotuksiin voitaisiin tehdä esimerkiksi lopettamalla joidenkin tuotteiden verottaminen alemmalla arvonlisäverokannalla, rajoittamalla listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia ja korottamalla kiinteistöverotusta.

Venäjän aloittama sota vei Euroopan yllättävään energiakriisiin. Valtion oli toimittava, että jokaisella suomalaisella olisi varaa pitää asuntonsa lämpimänä ja valot päällä keskellä talvea. Valitettavasti tuki on ollut kuitenkin epäonnistunut, sillä se on kohdentunut valtaosin hyväosaisimmalle kansanosalle. Tätä ei pidä hyväksyä enää jatkossa. Tukimuotojen tulee olla kohdennettuja niin, että heikoimmassa asemassa olevien sähkö ja lämmitys eivät käy ylivoimaisen kalliiksi. Kalliiden ja inflaatiota kiihdyttävien tukien aika on ohitse. Onneksi meillä on paljon hyviä mahdollisuuksia hyödyntää reaaliaikaisia rekisteriaineistoja ja kohdentaa tuki sitä tarvitseville.

Olemme sokeasti ajatelleet, että meidän metsät hoitavat monet ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet. Näin ei ole. Suomen hiilinielut ovat romahtaneet. Tämän on tuonut esiin niin Luonnonvarakeskus kuin useat ilmastotutkijat. Me olemme hakanneet metsää vaikka sitä olisi pitänyt suojella ja istuttaa lisää. Tulevaisuudessa hiilinielujen menetys voi luoda Suomen valtiolle miljardiluokan kustannukset. Tässä ei ole mitään järkeä. Meidän on suojeltava metsiämme, turvattava suomalaisen luonnon monimuotoisuutta, vähentää hakkuita ja istuttaa lisää metsää.

Suomella ei ole varaa tehdä yhtään lykkäyksiä hiilineutraaliustavoitteessa. Mitä se kertoisi meidän rikkaan hyvinvointivaltiomme vastuunkannosta muille maailman valtioille – ei varmasti ainakaan motivoisi muita tavoittelemaan yhteistä hyvää hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Meillä on kansainvälinen vastuu olla edelläkävijöitä ilmastoasioissa. Sen lisäksi kunnianhimoinen ilmastopolitiikka mahdollistaa Suomelle uudenlaista kilpailukykyä vihreän siirtymän kiihdyttäjänä, se lisää Suomen houkuttelevuutta tulevaisuuden elinkeinoelämän kukoistajana uusien investointien ja työn muodossa.

Olen kolmekymmentä vuotta istunut aamuruuhkassa Helsingissä ja katsonut kun ohi vilahtaa autoja, jonka kyydissä istuu yksi tyyppi. Koko Uudenmaan liikenne on suunniteltava niin, että Helsinkiin naapurikunnista tulevat voivat jättää autonsa liittymäpysäköintiin. Suurissa kaupungeissa on vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Ruuhkamaksujen kautta ruuhkat vähenevät, jolloin auton käyttö on helpompaa silloin kun se on välttämätöntä. Ruuhkamaksujen tuottoja voidaan kattaa julkisen liikenteen entistä parempaan kattavuuteen.

Eläinten ei pidä kärsiä ihmisten turhamaisuuden takia. Kun puhutaan turkistarhauksesta on helppoa kääntyä puhumaan siitä, että turkistarhaajat ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat elättää perheensä. Tietenkin ovat. Ei ole kyse siitä. Kun puhutaan turkistarhauksen kieltämisestä puhutaan eläinten hyvinvoinnista ja eläinten oikeuksista. Puhutaan myös alasta, joka ei ole elinvoimainen ja johon pumpataan valtion rahaa. Ei riemuita siitä, että me osaamme kasvattaa kärsiviä eläimiä pienissä häkeissä ja nylkeä ne, jotta voimme sitten tehdä niiden turkeista somia tupsukoristeita pipoihin.Suomen on jo korkea aika liittyä muiden sivistysvaltioiden joukkoon ja lopettaa barbaarinen turkistarhaus.

Hyvinvointipalveluiden leikkaaminen osuu koviten niihin, joilla menee jo huonoiten. Meidän politiikan kärkenä ei voi olla lyödä lyötyä, vaan tukea tukea tarvitsevia. Veropohjaa tulee laajentaa ja verotusta tulee kohdentaa niin, että saastuttava maksaa. Ympäristölle haitallisten asioiden verotusta tulee korottaa. Tämä maapallo on meidän yhteinen ja sen tuhoamista ei tule sallia. Voimme pelastaa sen tarttumalla rohkeasti toimeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Me olemme luoneet nämä ongelmat ja me voimme ne myös ratkaista. Ilmastonmuutoksen ratkaisemisen vastuu ei ole pelkästään yksittäisellä ihmisellä vaan erityisesti päätöksentekijöillä.

Me emme kaikki synny samanlaisiin perheisiin ja kaikki eivät saa kotoa samanlaista tukea. Siksi meidän pitää varmistaa, että jokainen voi taustasta huolimatta päästä omaan parhaaseensa. On koko yhteiskunnan etu, että kaikki voivat tavoitella omia unelmiaan ja pyrkiä omaan parhaaseensa. Se tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvan on oltava riittävä ja että kouluissa postinumerosta riippumatta on laadukasta opetusta. Meillä pahoinvointi on keskittynyt vahvasti eri väestönosille, Helsingissä eri asuinalueiden välillä on yli kymmenen vuoden ero eliniän odotteessa. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää tasoittaa eroja sosiaalipolitiikan ja paremman kaupunkisuunnittelun kautta. Samaan aikaan on voitava olla niin, että ahkerasta työnteosta ja vastuunkannosta pitää voida palkita ihmisiä myös rahalla.

Valtion tulee astua peliin silloin, kun markkinat eivät syystä tai toisesta toimi tai toiminnan vaikutukset ovat negatiivisia. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat esi. liiketoiminnan haitallisuus ilmastolle, ympäristölle ja ihmisille. Päästöt pitää hinnoitella, ympäristön saastuttaminen estää ja ihmisten hyvinvointi turvata. Keskeistä on, että markkinoilla kilpailun tulee olla reilua ja etenkin julkisten hankintojen kilpailua ja laatukriteerien asettamista tulee säännellä. Aito kilpailu hankinnoissa voi säästää laskelmien mukaan satoja miljoonia. Samalla olemme voineet lähivuosina lukeneet kuntiin ostettujen siivousyritysten röyhkeästä työntekijöiden hyväksikäytöstä. Markkinoita pitääkin näistä syistä valvoa ja valvovilla viranomaisilla tulee olla resurssit toteuttaa tehtäväänsä.

Näin sanoo vain ihminen joka ei ymmärrä köyhyyttä ja sitä mitä on kun ei voi suunnitella elämää viikkoakaan eteenpäin. Köyhyyteen vaikuttaa mm. työttömyys, asumisen kalleus, sairastaminen sekä ennen muuta perusturvan matala taso. On harhaluuloa, että elämä toimeentulotuella olisi riemua. Suomi on useasti saanut moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Köyhyyden ylisukupolvisuuden vuoksi olisi tärkeää tukea etenkin lapsiperheköyhyydestä kärsiviä, nytkin on arvioitu että hintojen nousu voi johtaa yli 13 000 lapsen joutumiseen köyhyyteen. Loppupeleissä korjaukset perusturvaan vaikuttavat koko yhteiskuntaamme, sillä hyvinvointi lisääntyy tasa-arvon lisääntyessä ja tuloerojen pienentyessä.

Riippuu valtavasti alasta ja toiminnasta, jota yritystoiminnalla halutaan mahdollistaa. Valtion ja kuntien yritystoiminta on perusteltua silloin kun yritys suorittaa yhteiskunnan näkökulmasta merkittävää tehtävää, joka ei välttämättä toteutuisi vain markkinoiden kautta. Meidän on oltava tarkkoja, että mihin valtion verovaroja ohjataan. Julkisen puolen yritystoiminta tulee olla perusteltua, viisasta ja tehokasta.

Suomi ja suomalaisuus ei ole ulossulkevaa.Helsinki on koko olemassaolonsa ajan ollut moninainen, kansainvälinen ja avoin kaupunki.Helsinkiläisyys jos jokin on mukaanottavaa. Helsinkiin on historian saatossa tultu junalla ja lähijunalla, bussilla, lautalla ja lentokoneella, jalkapatikallakin. Minun Suomeni on paikka, jossa jokainen voi ponnistaa minne haluaa syntymäpaikastaan huolimatta. On sydämetöntä politiikkaa rakentaa sellaista mallia, jossa osaksi yhteiskuntaa ei voi päästä, jos kieli tai kasvojen väri on ”vääränlainen”. Emme voi arvottaa Suomessa asuvia ulkomaalaisia erilleen vaan jokaisen Suomessa asuvan oikeutta katkeamattomaan työntekoon tulee edistää. Jos haluamme, että jokainen voi yltää omaan parhaaseensa vaatii se, että jokainen voi tuntea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa

Kristilliset arvot tarkoittavat hyvin eri asioita ihmisille. Kristinuskoa on abortinkieltävästä ja homofobisesta koservatismista, sallivaan ja rakkauden sanaa vahvistavaan kristillisyyteen. Tämän vuoksi en voi sanoa, että pitäisi niitä hyvänä pohjana. Ihmisoikeuksien ja luonnon kunnioittaminen ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. Minulle on se ja sama mitä uskontoa tai maailmankatsomusta kukin edustaa. Politiikassa minä pyrin edistämään kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia ja vapautta elää omannäköistä elämää.

Valtion tehtävä on kohdella kaikkia kansalaisiaan ja muita alueella olevia ihmisiä kunnioittavasti ja ihmisoikeuksia suojellen. Meillä on vielä matkaa seksuaalisen ja sukupuolisuuden kokonaisvaltaiseen kunnioittamiseen. Kun suunnitellaan valtion palveluita niin se, miten työntekijät koulutetaan kohtaamaan ihmisten moninaisuus on meillä vielä lasten kengissä, esimerkkinä se miten eläköityvät ja vanuspalveluiden piiriin menevät transvanhukset kohdataan ja mihin vanhainkoteihin heidät sijoitetaan niin, että he voivat elää omannäköistä ja arvokasta vanhuutta turvallisesti vailla pelkoa syrjinnästä.

On parempi välittää väkevästi kuin kirkua kuria ja heiluttaa keppiä. Kun opetin 3,5 vuotta Korsossa Mikkolan yhtenäiskoulussa minulla ei ollut mitään ongelmaa pitää yllä turvallista ja rauhallista oppimisympäristöä. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että kohtelee lapsia kunnioittavasti, reilusti eikä valikoiden. Kun lapsella on turvallinen ja ennustettava ympäristö jää ylimääräinen häslääminen myös helpommin pois.

Ei ammuta itseämme omaan jalkaan. Mikäli ilmastonmuutosta ei saada kuriin ovat sen kustannukset meille suuremmat. Suomella on todella hyvä mahdollisuus olla etunojassa sijoittamassa vihreään teknologiaan ja luoda työtä, verotuloja sekän kilpailukykyä uudella teknologialla. Vaihtoehtoisesti voidaan sitten olla typeriä änkyröitä ja jäädä rannalle ruikuttamaan kun muut maat porhaltavat ohi. Minusta valinta on todella helppo.

No ei kyllä pidä. Politiikka ei ole nollasummapelia. Minä uskon globaaliin solidaarisuuteen ja siihen, että me toimimme tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta maamme rajojen ulkopuolella. Ilmastopolitiikka on myös globaalikysymys ja sitä ei voi ratkaista vain Suomessa. Toimin Plan Suomen hallituksessa juuri siksi, että pystyn käyttämään omaa osaamistani kehittyvien maiden työttöjen tulevasiuuden hyväksi.

On vanhanaikaista ajatella, että vastuullisuus ja talouskasvu olisivat vastakkain. Kestävä talouskasvu huomioi ympäristön ja Suomella on erinomaiset edellytykset olla vihreän siirtymän kärkimaita. Samalla ei pidä olla unohtaa, että maapallon resurssit eivät ole rajattomat ja luonto asettaa rajat kasvulle. Meidän tulee toimia rakentaen, ei tuhoten. Talouskasvu voikin tulevaisuuden Suomessa syntyä entistä enemmän palveluista eikä vain metsien hakkaamisesta.

Päätösten tekeminen on helppoa silloin kun aurinko paistaa ja tilanne on helppo. Silloin kun synkkää ja epävarmaa on kaikista helpointa vaan siihen suuntaan mistä kuuluu kovin meteli. Samalla tavalla kuin onnettomuustilanteessa, ei kannata sännätä heti auttamaan sitä potilasta joka huutaa kaikista koviten vaan analysoida ja katsoa miksi joku istuu hiljaa paikallaan. Samalla tavalla näen politiikan. Ei siinä ole kunniaa, että juoksee huutajien perässä huomiota ja glooriaa kerjäten. Eikä siinä, että Putinin lailla tekee diktaattorimaisia päätöksiä omassa bunkkerissa ja ympäröi itsensä samanmielisten kuorolla. Kun päätöksiä tehdään, ne tehdään demokratian ehdoilla. Pitää olla niin kansan pulssilla kuin tutkitun tiedon äärellä. Tiukassa paikassa arvot punnitaan.

Koko Suomi ei nytkään ole asuttu. Eduskunta ei voi päättää minne ihmisten tulee muuttaa tai missä asua. Ihmisille tulee tarjota tietyt peruspalvelut riippumatta siitä missä asuu. Emme kuitenkaan voi vaatia, että kaikissa kunnissa on oltava samanlaajuiset palvelut. Valtion pitää varmistaa että julkisilla pääsee liikkumaan koko maassa. Tämä tarkoitaa junaverkon kehittämistä, ei heikentämistä.

Kaupungistuminen on megatrendi, joka tapahtuu kaikkialla maailmassa, halusimme tai emme. Me emme voi estää ihmisiä muuttamasta sinne minne he haluavat muuttaa. Suomessa kaupungit ovat taloutemme kulmakiviä. Meidän on pidettävä huoli että kaupunkimme tukevat niissä tapahtuvia positiivisia ilmiöitä. Tarjoavat ihmisille töitä, kulttuuria, riemua ja mahdollisuuksia. Samalla kaupunkeihin liittyy erilaisia negatiivisia kehityskulkuja, joita vastaan pitää taistella kuten eriarvoistuminen, saastuminen ja ongelmien pakkautuminen tietyille alueille kaupunkiseutujen sisällä.