Jenna Simula

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kysymys ei ole täysin yksioikoinen. Tiukat oppilasmäärärajaukset opettajaa kohden voivat johtaa tilanteeseen, jossa käsipareja ei riitä ja resursseja ohjataan väärin: osa lapsista tarvitsee nimenomaisesti pienryhmän, ja siihen sekä erityisluokkiin pitää satsata, mutta jos kaikille lapsiryhmille asetetaan tarpeettoman tiukkoja vaatimuksia, resurssit ohjautuu väärin. Osa opetuksesta onnistuu isommissa ryhmissä pienemmällä opettajamäärällä, ja on tärkeää olla joustoja opetuksen järjestämisessä. Tärkeintä on se, että lapsista ihan jokainen saa tarvitsemansa tuen ja laadukasta opetusta, sekä se, että opettajien jaksamisesta huolehditaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat alirahoitettuja, eikä tilanne ole kestävä.

Nuorisorikollisuuden torjuntaan tarvitaan monia keinoja, myös rangaistusten koventamista sekä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä.

Ansiosidonnaista tulisi porrastaa siten, että se olisi työttömyyden alussa korkeampi, ja laskisi työttömyyden pidentyessä.

Ulkomainen työvoima ei ole ratkaissut muidenkaan länsimaiden ongelmia, vaan esimerkiksi saatavuusharkinnan poistaminen on Ruotsissa johtanut ongelmiin, kun maahan tulee työvoimaa, joka tarvitsee kuitenkin elääkseen palkan päälle sosiaaliturvaa, ja he siirtyvät herkästi yhteiskunnan tukien varaan, opiskelemaan tai hakevat jopa turvapaikkaa työnteon sijaan. Ulkomainen halpatyövoima myös polkee palkkoja sekä työehtoja. Ulkomaiseen työvoimaan liittyy myös paljon rikollisuutta ja hyväksikäyttöä.

On laitettava asioita tärkeysjärjestykseen ja tehtävä säästöjä sieltä, missä se vaikuttaa mahdollisimman vähän suomalaisten pärjäämiseen. On myös karsittava palveluita, jotka eivät ole välttämättömiä, sieltäkin löytyy esimerkiksi maahanmuuttajien erityispalveluita ja monenlaista toimintaa, jolla hyvinä aikoina on paisutettu julkista sektoria. Täytyy keskittyä peruspalveluihin ja valtion ydintehtäviin.

Työn verotusta pitäisi pystyä alentamaan, sillä kokonaisveroaste on tarpeettoman korkea, mikä heikentää ostovoimaa. Tämänhetkisessä taloustilanteessa en näe vielä mahdollisena niin kuitenkaan toimia.

Energian hintojen noususta kärsivät sekä suomalaiset että yritykset. Tukien on kuitenkin kohdistuttava oikein.

Valtion metsiä on hoidettava vastuullisesti, ja suojeltava vain sellaista metsää, jolla on suojelullisesti arvoa. Talousmetsiä ei pidä suojella, vaan niiden kasvusta on huolehdittava, jolloin ne myös sitovat hiiltä. Suojelulla ei saa estää metsän muuta käyttöä, kuten retkeilyä ja metsästystä. Metsien suojelun, valtion tai yksityisten, on perustuttava vapaaehtoisuuteen, eikä metsäpolitiikkamme kuulu Euroopan unionille.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Veronkorotusten tie on jo kuljettu loppuun, ja kokonaisveroaste on tarpeettoman suuri. Julkista taloutta on sopeutettava, sillä julkista sektoria on paisutettu aivan tarpeettoman paljon hyvinä aikoina. Täytyy keskittyä valtion ydintehtäviin ja tärkeimpiin palveluihin, ja karsittava suomalaisille toissijaisista palveluista ja raharei’istä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Valtion ja kuntien omistus on usein perusteltua, kuten mm energiayhtiöissä. Tietyt toiminnot olisi tärkeää pitää kansallisissa käsissä (mm vesi, tiestö, rautatiet). Valtion ja kuntien ei pidä kuitenkaan toimia markkinahäirikkönä. On aina oltava pätevä peruste sille, miksi valtio tai kunta tuottaa sellaista toimintaa, mikä on saatavissa yksityisiltä markkinoilta.

Mitä monikulttuurisempi maa Suomi on, sitä enemmän maassamme on varjoyhteiskuntia ja yhteisöjä, jotka elävät omilla tavoillaan ja säännöillään, ja sitä enemmän heikkenee luottamus viranomaisia ja muita ihmisiä kohtaan. On tärkeää ylläpitää ja vaalia suomalaisia arvoja, kulttuuria, kieltä ja historiaa, ja olla siitä ylpeä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ilmastotoimilla ei pidä heikentää Suomen kilpailukykyä, ja nostaa suomalaisten elämisen ja asumisen kustannuksia. Kansalliset toimenpiteet on tehtävä suomalaisten ehdoilla ja siten, että ne ovat järkeviä ja myös vaikuttavia, eikä pelkkää poseerausta muulle maailmalle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ympäristö on huomioitava päätöksenteossa, mutta sen etua ei saa asettaa suomalaisten hyvinvoinnin, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle kevyin perustein. Jos näin tehtäisiin, Suomi pysähtyisi. Mitä tahansa ei tietenkään ympäristön kustannuksella saa tehdä, vaan on huolehdittava suomalaisesta luonnosta sekä sen kantokyvystä. Tänä päivänä ympäristöarvoja nähdään kuitenkin paikoissa, missä niitä ei ole, ja ympäristöperusteella yritetään estää monenlaisia hankkeita, jopa liiketilojen rakentamista jo olemassaolevan moottoritien varteen.

Suomen taloustilanne on sellainen, että on voitava tehdä myös kipeitä ratkaisuja, eikä jatkaa nykyhallituksen toimintatapaa, joka on ollut jatkuvaa velanottoa. Myös suhteessa Euroopan unioniin on löydyttävä kykyä ja rohkeutta puolustaa Suomen etua, eikä nöyränä toimia koko Euroopan mallimaana suomalaisten kustannuksella.

Näen asian niin, että Suomi on pidettävä asumiskelpoisena, sillä se on myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys.

Suomi tarvitsee molempia - niin kaupunkeja kuin maaseutua, ja politiikassa on huomioitava molempien erilaiset tarpeet. Ei ole järkevää tehdä politiikkatoimia, joilla ihmiset pakkautuvat pk-seudulle aiheuttaen mm. asuntopulaa, tarpeettoman tiivistä asumista, saasteita, ruuhkia. Esimerkiksi koulutusta on saatava ympäri Suomen, ja mahdollisuudet maaseudulla asumiseen pidettävä yllä.