Ehdokkaan Atte Harjanne tiedot

Kuvassa Vihreät -puolueen ehdokas Atte Harjanne

Atte Harjanne

Vihreät

Nro 221

Lupaan tehdä vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa, uudistaa taloutta, puolustaa vapautta ja suojella luontoa -tutkittuun tietoon nojaten.

Sosiaalinen media:

Ikä:

38

Paikkakunta:

Helsinki

Vaalipiiri:

Helsingin vaalipiiri

Ammatti:

Kansanedustaja, diplomi-insinööri

Koulutus:

Ylempi korkea-aste

Tehtävät:

kansanedustaja, kunnanvaltuutettu

Kuvausteksti:

Olen 38-vuotias kansanedustaja ja diplomi-insinööri Herttoniemestä. Olen istunut eduskunnassa vuodesta 2019 alkaen, ja toimin nyt vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja vihreän puolueen varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntaan nousuani tutkin työkseni ilmastonmuutoksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Politiikassa itselleni läheisimpiä asioita ovat ilmasto- ja energiapolitiikka, talous ja turvallisuus sekä vapauden ja demokratian puolustaminen. Pidän tärkeänä pohjata päätökset parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon. Politiikan kiireisen arjen vastapainoksi harrastan voimanostoa, lenkkeilyä, futista ja pariakrobatiaa sekä eräilyä ja reserviläistoimintaa. Tykkään myös lukea, erityisesti scifiä ja historiaa.


Ehdokas arvokartalla

Ehdokkaalla on voimakkaita mielipiteitä suuntiin oikeisto ja liberaalivihreä.

Vastaukset vaalikoneeseen

Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.

Kysymysteema: Turvallisuus­politiikka

Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.

Atte Harjanne

Suomen turvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää varmistaa Ukrainan sotilaallinen menestys hyökkääviä venäläisjoukkoja vastaan. Ukrainan tuki on myös moraalisesti oikein. Tyrannia uhkaa alistaa vapaan maan sorron ja väkivallan alle, eikä sitä voi hyväksyä. Ukrainan jälleenrakentaminen kukoistavaksi, vapaaksi EU-maaksi on sekin sekä oikein että meidän etumme.

Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.

Atte Harjanne

Suomen on syytä pitää oma puolustus särmänä ja osaltaan huolehtia siitä, että Nato on vahva puolustusliitto.

Kysymysteema: Hyvinvointi­valtio

Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Atte Harjanne

Luokkakoot täytyy pitää järkevinä ja turvallisina. Jäykät henkilöstömitoitukset eivät kuitenkaan välttämättä ole hyvä keino siihen. Ne eivät ratkaise opettajapulaa. Lisärahoilla saavutetaan usein enemmän, jos tukea kohdennetaan sitä eniten tarvitseville. Hyvä keino tähän on Helsingissä käytössä oleva positiivisen diskriminaation rahoitus, jolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin.

Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.

Atte Harjanne

Käyttöhuoneet ovat osa inhimillistä ja tutkimusnäyttöön pohjaavaa päihdepolitiikkaa. Huoneiden laillistaminen parantaisi itse asiassa kaikkien - ei vain päihteiden käyttäjien - turvallisuutta, ja sille on vahva tuki asiantuntijoilta, THL mukaan lukien.

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Atte Harjanne

On selvä, että sotemenot kasvavat kun väestö ikääntyy, ja itse asiassa Suomessa soteen käytetään verrattain maltillinen osuus BKT:sta. Valtion rahoituksen summittainen lisääminen ei kuitenkaan ole fiksuin tie vastata tarpeeseen, vaan rahoitusmallia pitäisi kehittää ja täydentää hyvinvointialueiden verotusoikeudella. Tämä parantaisi kannustimia tehokkuuteen ja vahvistaisi paikallista demokratiaa. Sote-uudistuksessa päädyttiin myös liian suureen määrään hyvinvointialueita, ja alueiden määrää onkin oltava valmius edelleen vähentää.

Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.

Atte Harjanne

Tutkimustiedon valossa rangaistusten koventaminen puree itse asiassa rikollisuuteen yleensä verrattain heikosti. Olennaista olisi ehkäistä rikoskierteen alkaminen, katkaista se mahdollisimman nopeasti ja torpata järjestäytyneen rikollisuuden ja jengien toimintaedellytykset. Joissakin rangaistuksissa on toki koventamisen varaa.

Kysymysteema: Julkinen talous

Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Atte Harjanne

Ansiosidonnainen pitää laajentaa yhdenvertaiseksi kaikille palkansaajille. Samalla sen kestoa ja rakennetta olisi paikallaan kehittää niin, että työttömyysjaksot jäisivät lyhemmiksi.

Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.

Atte Harjanne

Huutavaan työvoimapulaan ei ole mitään mahdollisuuksia vastata vain kotimaisin voimin. Samalla kotouttamisen on toimittava, jotta maahanmuuttajat sulautuvat osaksi yhteiskuntaa eivätkä työmarkkinat eriydy. On myös tärkeää on pitää kiinni täällä opiskelevista ja valmistuvista kansainvälisistä osaajista.

Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.

Atte Harjanne

Valtion velkaantuminen muiden kuin aitojen investointien tapauksessa heikentää taloudellista liikkumatilaa tulevaisuudessa. Absoluuttista velkasummaa tärkeämpää on kuitenkin taittaa velkasuhde laskuun, eikä tässä pidä jumittua vain leikkauksiin. Tuottavuuden parantaminen ja työllisyysasteen nosto sekä fiksumpi verotus ovat tässä myös keskeisessä roolissa.

Kysymysteema: Omat rahat

Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.

Atte Harjanne

Mihinkään massiiviseen veroaleen ei ole nyt varaa, mutta verotuksen painopistettä on syytä siirtää nykyistä enemmän työn verottamisesta haittoihin ja materiaaliseen kulutukseen sekä sellaisiin veroihin, jotka haittaavat talouden toimintaa mahdollisimman vähän.

Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.

Atte Harjanne

Tukia on jo nyt jaettu avokätisesti ja monin osin heikosti kohdentuen. Tuet pitää kohdentaa niille, jotka eivät pärjää ilman. Kukaan ei saisi joutua kohtuuttomaan tilanteeseen, mutta kannustimia energian säästöön ja joustoon sekä kulutuksen siirtoon pois piikkitunneilta ei saisi niitäkään poistaa. Olisikin itse asiassa perustellumpaa jakaa tukea suoraan niin, ettei se ole sidoksissa energian kulutukseen.

Kysymysteema: Ympäristö ja ilmasto

Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Atte Harjanne

Hakkuutasot pitää sovittaa metsäluonnon ja ilmaston kannalta kestäviin raameihin. Valtion omien metsien suojelu ja harkitummat hakkuut ovat tehokkain ja nopein keino tähän. Yleisesti metsien hiilinieluja on vahvistetava ja metsäteollisuuden jalostusastetta saatava nostettua. Metsänomistajien taloudellisia kannustimia hiilensidontaan, luonnon suojeluun ja metsien arvokkaampaan käyttöön on parannettava.

Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.

Atte Harjanne

lmastonmuutoksen torjunnan kanssa ollaan myöhässä - ei todellakaan etuajassa. Myös suomalainen elinkeinoelämä on laajasti sitoutunut tähän tavoitteeseen ja suunnittelee investointejaan sen pohjalta. Poukkoilu tavoiteasetannassa tekisi siis hallaa suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.

Atte Harjanne

Hyvä työkalu kaupunkitilan tehokkaampaan hinnoitteluun, jonka avulla saadaan viihtyisämpää, turvallisempaa, kestävämpää ja bisnesystävällisempää kaupunkirakennetta. Ruuhkamaksuille on vankat taloustieteelliset perustelut, ja näyttö muun muassa Tukholmasta kertoo, että niistä hyötyvät myös ne, jotka autoa eniten tarvitsevat.

Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.

Atte Harjanne

Tarpeetonta kärsimystä, josta olisi korkea aika päästä eroon.

Kysymysteema: Arvot

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia

Atte Harjanne

Suomen veroasteessa ei ole merkittävää korottamisen varaa, kun huomioidaan kaikki veroluonteiset maksut. Verotusta ja verojen kohdentamista olisi toki tarpeen uudistaa fiksummaksi.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Atte Harjanne

Ahkeruudesta on paikallaan päästä hyötymään ja yrittämiseen tulee kannustaa. Silti tuloeroja selittää aina myös sattuma ja onni sekä muut tekijät, joihin ihminen ei itse oikeastaan vaikuta. Liian suuret tuloerot aiheuttavat yhteiskunnallista jännitettä, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja itse asiassa hidastavat myös talouskasvua. Progressiivinen verotus ja muut tasaavat mekanismit ovat siis perusteltuja. Samalla työn verotuksen on yleisesti oltava riittävän maltillista, jotta työn tekeminen kannattaa ja palkkatyölläkin on mahdollista vaurastua.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.

Atte Harjanne

Enemmänkin monessa asiassa pitäisi antaa enemmän tilaa markkinoille toimia ja hyödyntää markkinamekanismeja haittoja hinnoittelemalla. Muutakin sääntelyä, tasaamista ja kompensaatioita tarvitaan silti jonkin verran varmistamaan oikeudenmukaisuus.

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Atte Harjanne

Suomen perusturvan taso on liian matala, ja sosiaaliturva monimutkainen purkkarakennelma täynnä erilaisia loukkuja. Lopputulos voi toki olla monelle varsin passivoiva, mutta ei sosiaaliturva mitään helppoa elämää takaa.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Atte Harjanne

Valtion omistuksen pitää pohjautua aitoihin strategisiin intresseihin, kuten huoltovarmuuden tai kriittisten palveluiden turvaamiseen. Omaisuuden myymisellä voitaisiin rahoittaa investointeja. Sama pätee toki kuntiin ja alueisiin, joiden inhouse-yhtiöille on muodostunut aivan liian suuri rooli monilla markkinoilla.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.

Atte Harjanne

Kirjavampi ja monimuotoisempi elämä on seurausta ihmisten kasvavasta vapaudesta.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Atte Harjanne

Lähimmäisenrakkaus ja armollisuus ovat hyviä arvoja. Kristinuskon opinkappaleiden tiukkaa ja ahdasta tulkintaa politiikka ei silti kaipaa, ja on tärkeä pitää politiikka ja uskonto erillään.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.

Atte Harjanne

Lainsäädännössä on vielä tältä osin jumppaa. Oikeus olla vapaasti oma itsensä ei ole keneltäkään pois.

Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.

Atte Harjanne

Selkeitä rajoja ja turvallisia kasvuympäristöjä, kyllä. Kovaa kuria ei niinkään.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Atte Harjanne

Suomen pitää kantaa vastuunsa globaaleista ongelmista. Maailmalla on myös todella, todella kova kysyntä päästövähennysratkaisuille, eli tarjolla on biljoonien markkinat.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Atte Harjanne

Suomen päättäjän näkökulma on toki Suomi. Protektionistinen ja sisäänpäinkääntynyt politiikka kuitenkin lähinnä köyhdyttää ja kurjistaa Suomen ja suomalaisten elämää. Suomalaisten etu edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja panostuksia muun muassa Euroopan vakauteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja globaaliin köyhyyden torjuntaan.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Atte Harjanne

Talous voi olla aidosti kestävä vain luonnon ja ilmaston asettamissa rajoissa. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan fysikaalinen fakta.

Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.

Atte Harjanne

Rohkeita vastuunkantajia tarvitaan, mutta vahvojen johtajien kaipuu on johtanut lähinnä kehnoihin tuloksiin ihmisten hyvinvoinnille ja demokratialle (muun muassa Trump, Bolsonaro, Orban ovat tästä esimerkkejä).

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Atte Harjanne

Fiksu aluepolitiikka nojaa alueiden omiin vahvuuksiin, ei tehottomiin tukiin. Ihmiset saavat tietysti valita vapaasti missä asuvat, ja osa sitä valintaa on vaihtokauppa palveluiden saavutettavuuden, työpaikkojen tarjonnan, asumisen hinnan ja oman tilan välillä. Yhä useampi suomalainen haluaa asua kaupungissa.

Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.

Atte Harjanne

Kaupungistuminen on paitsi ihmisten vapaaehtoista liikettä, myös tuottavuuden ja työllisyyden kasvua. Tiivis kaupunkiasuminen antaa myös mahdollisuuden vapauttaa enemmän tilaa luonnolle. Samalla on hyvä tiedostaa, että nopea kaupungistuminen on kiistatta myös sosiaalisesti haastava muutos sekä kaupungeissa että niillä alueilla, joissa väki vähenee.