Lulu Ranne

Suomen on jatkettava Ukrainan auttamista omista lähtökohdistaan. Suomen julkinen talous on kriisissä ja meidän velvollisuutemme on ensisijaisesti huolehtia siitä, että yhteiset rahat riittävät Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen. Suomi on nostettava päättäväisesti jaloilleen ja menestymään, jotta voimme paremmin auttaa hädässä olevia maita. Meidän on myös vahvistettava omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme ja vähennettävä riippuvaisuuttamme muista maista.

Suomi suhtautuu NATO-jäsenyyteen vakavasti ja on sitoutunut rahoittamaan omaa puolustustaan NATO:n tavoitteen verran eli 2% bruttokansantuotteestaan. Suomen tulee yhteensovittaa kansalliset puolustuksensa ja turvallisuutensa tarpeet NATO:n järjestelmien kanssa yhteen. Yhteensovittamisen on tapahduttava suunnitelmallisesti ja pitkän ajan kuluessa niin, ettei se vaaranna Suomen omaa budjettipäätösvaltaa. Tasapainoinen julkinen talous on myös puolustusmäärärahojen varmistamisen kannalta keskeistä. Jotta rahat riittävät Suomen ja suomalaisten puolustuksesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, on julkista taloutta tasapainotettava ja julkisia menoja priorisoitava maamme kansallinen ja kansalaisten etu edellä.

Lisää opettajia ja pienempiä opetusryhmiä ei tarkoita leikkauksia muista ydinpalveluista, lisää veroja tai velkaa. On olemassa vaihtoehto. Julkinen sektori käyttää paljon rahaa toimintaan, joka ei ole välttämätöntä kansalaisten arjessa. Rahat riittävät ydinpalveluista, kuten koulutuksesta ja terveydestä huolehtimiseen kun menot pistetään tärkeysjärjestykseen, karsitaan toisarvoisesta ja tuotetaan ydinpalvelut jatkuvasti parantaen. Opetus- ja oppimisrauha on taattava kaikille. Oppilasaines on heterogeenista ja tilanteet kouluissa vaihtelevat. Opettajien auktoriteettia tulee vahvistaa, heidän täytyy saada keskittyä opettamiseen. Opetusryhmiä tulee pienentää tarpeen mukaan. Kaikenlaisille oppijoille on taattava heidän tarvitsemansa opetus ja tuki sekä valmiudet työelämään ja tulevaisuuteen.

Huumeiden vastaista taistelua on käytävä kahdella rintamalla. Akuutteja ongelmia on ratkaistava aktiivisella puuttumisella, poliisien resursseja ja sote-palveluja vahvistaen. On satsattava ennaltaehkäisevään, sote-palvelujen yhteydessä tehtävään huumeenvastaiseen työhön ja puututtava lasten ja nuorten sekä perheiden päihdeongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Puuttuminen on aloitettava nykyistä vaikuttavammin ja vahvemmin jo äitiysneuvoloissa. Lisäksi on varmistettava, että emme pahenna omilla päätöksillämme huumeongelmia. Maahanmuuttoon ja jengiytymiseen liittyvää massiivista huumerikollisuutta ja Suomen huumeongelmia on tärkeää kitkeä kiristämällä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa.

Hallituksen SOTE-uudistus heikentää kansantaloutta ja -terveyttä, kuten PS ennalta varoitti. Sitä tulee korjata heti hallituskauden alussa. Kasvavat sote-kustannukset kaatuvat nyt syliin ja lisärahaa on ensin pakko antaa. Suomalaisten elintärkeät SOTE-palvelut on jatkossa mahdollista turvata leikkaamatta muista ydinpalveluista, nostamatta veroja ja kasvattamatta velkaa kun karsitaan toisarvoisista menokohteista ja tuotetaan välttämättömät palvelut vaikuttavasti ja jatkuvasti parantaen. Suomen julkisen sektorin on keskityttävä huolehtimaan kaikenikäisistä suomalaisista. Kun julkinen sektori trimmataan, tuottavuutta kohennetaan, asiat pistetään tärkeysjärjestykseen ja palvelut tuotetaan viisaasti, riittävät rahat suomalaisten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Kaikkiin nuorten rikoksiin on suhtauduttava vakavasti. Rangaistusten on oltava niin kovia, että niillä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Nuoriso- ja jengirikollisuus rehottavaa poliisin tilastojen mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaisten nuorten, ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien sekä turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa on kiristettävä ja akuutteihin tapauksiin on puututtava kovemmalla kädellä. Lastensuojelutoimenpiteet tai vahingonkorvausvelvollisuus eivät ole riittäviä ehkäisemään nuorten tekemiä rikoksia ja esim rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa on syytä laskea samalle tasolle kuin Saksassa ja Itävallassa eli 14 vuoteen. Nuorten rikollisuutta on ennaltaehkäistävä myös varhaisella puuttumisella ja mm perheiden tukipalveluilla.

Ansiosidonnaisen tasoa ei pidä heikentää, mutta sen kestoa voidaan lyhentää, koska ihmiset työllistyvät ansiosidonnaisen kauden lopussa. Kannustinloukkuja puretaan parhaiten parantamalla nettopalkkaa ja sen ostovoimaa. Verokiilaa, ansiotuloverotusta ja marginaaliveroa on pienennettävä ja yritysten toimintaedellytyksiä parannettava. Kaikki kynnelle kykenevät suomalaiset sekä täällä laillisesti olevat maahanmuuttajat on saatava rakentamaan Suomea. Palkalla on tultava toimeen ja työnteon on oltava kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen. Veronlaskuvara on sidottava julkisen talouden tasapainottamistavoitteeseen.

Itsensä ja perheensä elättävät, lakejamme noudattavat ammattilaiset ovat tervetulleita, mutta hekään eivät pelasta Suomen taloutta tai ratkaise työvoimapulaa. Menestymisen eväät löytyvä meistä itsestämme. Suomesta löytyy työvoimaa, joka pitää saada rakentamaan Suomea. Meillä on 260 000 työtöntä työnhakijaa, joista suurin osa on työkykyisiä ja 50 000 maahanmuuttajia. Osaavaa työvoimaa löytyy myös julkisen sektorin eri aloilta. Työvoimaa on koulutettava yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Palkalla on tultava toimeen. Julkisen sektorin on keskityttävä suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja kilpailukykyä vahvistavaan työhön ja palveluihin. Julkista palvelutuotantoa ja sen tuottavuutta on parannettava jatkuvasti. Sieltä on siirrettävissä osaavaa työvoimaa myös yksityissektorille.

Julkinen talous on välttämätöntä ja mahdollista saada tasapainoon heikentämättä suomalaisten ydinpalveluja, turvallisuutta ja hyvinvointia. Julkinen sektori käyttää paljon rahaa toimintaan, joka ei ole kansalaisille välttämätöntä. Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että rahat riittävät tärkeimpään, Suomesta ja suomalaisista huolehtimiseen. Kun julkiset menot pistetään tärkeysjärjestykseen, julkinen palvelukoneisto trimmataan, tuottavuutta kohennetaan ja palvelut tuotetaan jatkuvasti parantaen, riittävät rahat kaikenikäisten suomalaisten ydinpalveluihin. Me pystymme huolehtimaan suomalaisista kun tehdään vain oikeita asioita ja viisaammin. Ei siis juustohöylää, raakoja leikkauksia tai veronkorotuksia vaan Suomen ydintehtäviin keskittymistä.

Veroja pitää laskea, mutta vasta kun Suomen velkaantuminen on saatu pysäytettyä. Julkinen talous on kriisissä,eikä veroja ole mahdollista lähteä nyt laskemaan. Näköpiirissä ei myöskään ole kasvua, joka mahdollistaisi laskemisen. Veronlaskuvara löytyy julkisen talouden tasapainottamisen kautta, johon se on myös sidottava. Julkinen talous on mahdollista tasapainottaa kahden vaalikauden aikana kokonaisveroastetta nostamatta, velkaa paisuttamatta sekä heikentämättä suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun julkinen sektori keskittyy suomalaisten ydinpalveluihin, sen tuottavuutta ja vaikuttavuutta kohennetaan toimintaa jatkuvasti parantaen, pienenee sen aiheuttama kuorma kansalaisille ja yrityksille. Tämä mahdollistaa verojen laskemisen, verokiilaan pienentämisen ja kohentaa ostovoimaa.

Tavoitteena tulee olla, että elämisen hinta saadaan sellaiseksi, että tukien tarve vähenee, eikä uusia tukia tarvitse kehittää. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteudu nopeasti, joten tuet ovat osalle suomalaisia vielä välttämättömiä. Kriisiytynyt julkinen talouskaan ei kykene toistuvasti jakamaan tukia, joilla kompensoidaan kansalaisten kohonneita sähkölaskuja. Kansalaiset, maatalous, yritykset, koko kansantalous kärsivät niin sähkön kuin polttoaineiden hinnan noususta. Valtion on siis ensisijaisesti vaikutettava energiamuotojen hintoihin niin, että tukien tarve vähenee. Jos tuetaan, tulee tukien olla vaikuttavasti kohdennettuja niille, joille tuki on välttämätön. Energia maksetaan kerran, joten tuki ei lisää inflaatiota, jos tuet on oikein kohdennettu eivätkä ne johda tuhlaamiseen.

Suomi on Euroopan metsäisin maa. 75% pinta-alastamme on metsää. Tilastotietojen 2021 mukaan puustomme kasvaa edelleen poistumaa ja hakkuita enemmän. Suomessa sijaitsee myös yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Suomen biokapasiteetti eli ekologinen tuottokyky asukasta kohden on kehittyneiden talouksien korkein. Hiilinielujen laskentatapoihin on suhtauduttava kriittisesti. Ne eivät perustu niinkään tosiasialliseen hiilinielujen määrään. Suomi ei voi olla Euroopan metsäreservaatti. Suomen metsäpolitiikka on vastuullista ja olemme ympäristöasioissa mallimaa. Meidän ei ole syytä lähteä rajoittamaan valtion saati yksityisten metsien hyötykäyttöä nykyisestä. Metsäalan kilpailukyky ja hakkuumahdollisuudet on turvattava. Suojelun on perustuttava vapaaehtoisuuteen.

Ilmastopolitiikan ja päästövähennystoimien tulee olla realistisia, oikein aikataulutettuja ja vaikuttavia. Ne tulee toteuttaa kansalaisten ja talouden kannalta kestävästi. Hiilineutraalin yhteiskunnan tarvitsema teknologia on vielä kehitysvaiheessa eivätkä ratkaisut ehdi mitenkään vakiintumaan ja skaalautumaan niin, että 1,5 °C tavoitteen vaatima päästöleikkaus toteutuisi edes vuoteen 2050 mennessä. Maailman hiilen ja öljyn kulutukset ovat esim. ennätystasolla tänä vuonna. Suomen on luovuttava maailman toiseksi kireimmästä hiilineutraalisuustavoitteesta ja siirrettävä se vuoteen 2050. Meidän tulee edistää ydinvoimaa ja muita vähäpäästöisiä teknologioita sillä aikataululla kun se on kansantalouden, kotitalouksien ja yritysten kannalta kestävää ja teknistaloudellisesti mahdollista.

Suomalaisten autoilun hintaa ei tule nostaa missään päin kotimaatamme. Ruuhkamaksu olisi käytännössä myös työssäkäyntimaksu.

Mikäli turkistarhaus halutaan kieltää, on sille annettava riittävä siirtymäaika eikä sitä tule ajaa alas nopeampaa kuin kysyntä laskee.

Taloutta ei saa kuntoon valitsemalla kahdesta pahasta. Suomi ei nouse verottamalla tai suomalaisten arkea kurjistamalla. On kolmaskin tie. Julkinen talous on välttämätöntä ja mahdollista saada tasapainoon kahden vaalikauden aikana kokonaisveroastetta nostamatta, velkaa paisuttamatta tai heikentämättä suomalaisten palveluja. Rahat riittävät Suomen ydintehtävistä, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, kun luovutaan suomalaisten kannalta toisarvoisista menoista ja tuotetaan välttämättömät palvelut vaikuttavasti, jatkuvan parantamisen periaatteella. Julkinen palvelukoneisto pystyy kyllä huolehtimaan suomalaisista kun tehdään vain oikeita asioita ja viisaammin. Ei siis juustohöylää, raakoja leikkauksia tai veronkorotuksia vaan Suomen ydintehtäviin keskittymistä.

Työn vaativuuden, raskauden ja vastuullisuuden tulee näkyä palkassa. Ahkeruudesta, osaamisesta ja esim. uusien menestystuotteiden ja sitä kautta työpaikkojen aikaansaamisesta tulee palkita oli koulutustaso mikä tahansa. Tuloeroja tulee kuitenkin yleisesti kaventaa eikä kasvattaa. Tuloerojen suuruutta tärkeämpää on, että täysipäiväisellä tavallisella, hyvällä työllä tulee toimeen ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa parannetaan.

Markkinat toimivat pääosin hyvin, mutta epäterveeseen kansalaisten ja kansantalouden ylikorkeilla hinnoilla kuppaamiseen on puututtava. Esimerkiksi sähkömarkkinoiden toimintaa ja hinnoittelumekanismia on muutettava. Energiateollisuuden on myös ymmärrettävä vähittäishinnoittelun muutostarve. Suomen ja pohjoismaiden tuotanto on pääosin päästötöntä eikä puhtaan energian tuotantohinta ole kasvanut Suomessa mihinkään. Suomalainen joutuu kuitenkin maksamaan yhteisen sähkömarkkina-alueen vuoksi sähköstään Keski-Euroopassa tuotetun, moninkertaisesti ”likaisemmin” korkean sähkön hinnan. Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö olisi myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla, tarvittaessa pörssin ohi. Myös Suomen sähkömarkkinalaki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille.

Sosiaalietuuksien tarvetta on vähennettävä ensisijaisesti työnteon kannattavuutta sekä kansanterveyttä ja toimintakykyä parantamalla. Suurin osa 260 000 työttömästä työnhakijasta on työkykyistä ja heidät on saatava rakentamaan Suomea parhaan kykynsä mukaan. Työnteon on aina oltava kannustavampaa kuin tukien varassa elämisen. Työantajakustannuksia on alennettava ja työntekijälle on jäätävä palkasta enemmän käteen. Suomalaisten on tultava palkallaan toimeen! Tukien tarvitsijoiden määrää ei tule kasvattaa kansantaloutta kuormittavalla maahanmuutolla. Tarvitsemme myös SOTU-uudistuksen, joka yksinkertaistaa ja tehostaa nykyistä SOTU-järjestelmäämme sekä varmistaa riittävän toimeentulon kaikille.

Julkisomisteiset yhtiöt ovat usein markkinahäiriköitä, koska niillä on hiljainen konkurssisuoja. Veronmaksajilta pumpataan aina lisää rahaa, jos yhtiö ei pärjää aidosti omillaan. Lisäksi julkisomisteisissa yhtiöissä omistajan valtaa käyttävät tahot, usein virkamiehet, joilla ei ole omaa aitoa kiinnostusta liiketoimintaan eikä aitoa riskin tunnetta ja ymmärrystä.

Suomi on arvokas ja ainutlaatuinen kotimaamme, jonka kielistä, kulttuurista ja perinteistä on pidettävä huolta. Ne eivät saa jäädä monimuotoisuuden ja -kulttuurisuuden jalkoihin. Jos suomalaisuuden rinnalle tuodaan sopuisia, maamme tapoja ja lakeja kunnioittavia kulttuureja, jotka eivät vie tilaa suomalaisuudelta, voi se tuoda meille myös hyvää. On kuitenkin aina muistettava, että isänmaamme perintöä ei saa näivettää tuomalla tänne muiden kulttuurien tapoja ja arvoja.

Perussuomalaiset tekevät isänmaallista politiikkaa, joka perustuu tietoon ja jossa jokainen päätös vie kohti turvallista, hyvinvoivaa ja menestyvää Suomea. Tässä päätöksenteossa ovat tukena perinteinen suomalainen positiivinen arvopohja ja kristilliset arvot, koti uskonto ja isänmaa, rehellisyys, selkärankaisuus, ahkeruus ja oikeudenmukaisuus.

Suomi on jo nyt sukupuolien moninaisuuden laajasti huomioiva maa. Kaikki ovat lain edessä tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Suomessa on huolehdittava nykyistä paremmin myös kaikenikäisistä enemmistöistä ja heidän hyvinvoinnistaan, ihmisoikeuksistaan ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ikäihmisten, vammaisten, lasten sekä erityisesti poikien ihmisoikeuksia on parannettava huomattavasti. Positiivinen syrjintä ei saa johtaa kenenkään tosialliseen syrjintään.

Lapset tarvitsevat vanhempiensa rakkautta, läsnäoloa, huolehtimista, tukea ja turvaa sekä rajoja. Me vanhemmat tiedämme, että on paljon vaikeampaa asettaa lapsille rajoja kuin antaa heidän elää kuin pellossa. Ruutuajan ja kotiintuloaikojen asettaminen voi tehdä tiukkaa ja yhteisten ruokailujen järjestäminen ja esim läksyjen kuulustelu vie aikaa, mutta on tärkeää. Tavallinen arki on parasta. Yhteiset säännötkin kuuluvat asiaan. Niiden rikkomisesta voi tulla esim pelikieltoja tai herkkupäivä jäädä välistä. Lasten kasvattaminen on ihanaa ja vaativaa. Suurin osa vanhemmista huolehtii jälkikasvustaan niin, että lapset voivat hyvin. Me kaikki pystymme kuitenkin parempaan ja osa perheistä tarvitsee yhteiskunnan tukea, jotta lapset voivat kukoistaa ja kasvaa hyvinvoiviksi Suomen rakentajiksi.

Suomi on jo päästövähennysten mallimaa ja me suomalaiset haluamme huolehtia ympäristöstämme, suojella luontoamme ja vähentää päästöjä edelleen. Tämä kaikki on kuitenkin tehtävä kansalaisten arjelle ja kukkarolle kestävästi. Yritystemme ja vientimme kilpailukykyä vahvistaen, oikein ajoitetuilla ja ongelmia ratkaisevilla teknologioilla. Meidän ei pidä romuttaa kansalaistemme ja maamme taloutta ylikireillä ilmastotavoitteilla vaan edetä maltilla. Suomen on luovuttava maailman toiseksi kireimmästä hiilineutraalisuustavoitteesta ja siirrettävä se vuoteen 2050. Meidän tulee edistää ydinvoimaa ja muita vähäpäästöisiä teknologioita sillä aikataululla kun se on kansantalouden, kotitalouksien ja yritysten kannalta kestävää ja teknistaloudellisesti mahdollista.

Suomi tarvitsee isänmaallista politiikkaa, jossa jokainen päätös vie kohti turvallista, hyvinvoivaa ja menestyvää Suomea. Velvollisuutemme on huolehtia maamme ydintehtävistä, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kukaan muu ei huolehdi näistä puolestamme. Kansalaistemme ja kansallinen etu on siis asetettava ykköseksi kaikessa päätöksenteossa. Kykenemme tasapainottamaan kriisiytynyttä julkista talouttammekin vain, jos keskitymme suomalaisten välttämättömistä palveluista huolehtimiseen, tekemistä jatkuvasti parantaen. Suomalaisten on saatava elää rauhassa sujuvaa ja kohtuuhintaista arkea. Työn tekemisen ja yrittämisen on oltava kannattavaa ja palkalla on tultava toimeen. Tavoitteena on oltava, että Suomi menestyy ja täällä asuu ja kasvaa hyvinvoivia kotimaamme rakentajia.

Vain hyvinvoiva Suomi voi huolehtia ympäristöstään hyvin. Suomi on jo ympäristönsuojelun ja päästövähennysten mallimaa. Meillä on monella mittarilla mitattuna maailman puhtaimmat vedet ja ilma. Teollisuutemme on valvottua ja vastuullista. Suomalainen teollisuus, yrittäjyys ja työpaikat ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta, turvallisen ja hyvinvoivan Suomen kivijalka. Meidän onkin puolustettava kotimaista yrittäjyyttä, teollisuutta ja työtä ja toteutettava energia-, ilmasto-, talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jonka perustana on Suomen etu. Suomi tarvitsee sinivalkoisen siirtymän, jossa teknistaloudellisesti kestävillä, oikein ajoitetuilla ratkaisuilla minimoidaan päästöjä ja vahvistetaan yritystemme kilpailukykyä, palautetaan teollisuutta ja työpaikkoja Suomeen ja parannetaan ostovoimaa.

Suomi tarvitsee ja ansaitsee isänmaallista johtamista ja politiikkaa, jossa jokainen päätös vie kohti turvallista, hyvinvoivaa ja menestyvää Suomea. Maamme johtajien on asetettava kansalaistensa ja kansallinen etu aina ykköseksi eikä heidän tule pokkuroida muiden maiden suuntaan hyväksyntää hakien. Johtajien on huolehdittava siitä, että yhteiset rahat riittävät maamme ydintehtävistä huolehtimiseen ja suomalaiset voivat elää rauhassa turvallista, sujuvaa ja kohtuuhintaista arkea. Suomen istuva hallitus ei ole kyennyt tai halunnut johtaa Suomea niin, että Suomen ja suomalaisten etu ja välttämättömät palvelut olisivat olleet tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Tähän on tultava muutos tai Suomi ei nouse ja menesty.

Koko Suomi tarvitsee asukkaita ja tekijöitä. On huolehdittava siitä, että haja-asutusalueiden asukkailla ja alkutuotantomme puurtajilla on jokaisessa Suomen kolkassa ympärillään tarvitsemansa elävän yhteisö, välttämättömät palvelut ja toimivan infra. Ne ovat puurtajille ja sen myötä Suomelle elinehto. Mahdollisimman omavarainen ja hajautettu energia- sekä elintarviketuotanto alkutuotannosta alkaen ovat paras suoja kriisejä ja ennakoimatonta vastaan. Lopulta kyse on Suomen menokohteiden pistämisestä tärkeysjärjestykseen. Rahat riittävät välttämättömiin palveluihin ympäri Suomea, jos maatamme johdetaan kansallinen ja kansalaisten etu edellä.

Suomi, joka lepää laajoilla hartioilla on vahvempi, huoltovarmempi ja omavaraisempi kuin keskittynyt Suomi.