Nasima Razmyar

Venäjä ei saa voittaa aloittamaansa brutaalia hyökkäyssotaa naapuriaan vastaan, tai selvitä valloittamillaan alueilla harjoittamastaan terrorista ja siviilien silmittömästä tappamisesta. Ukrainan tukemisessa on kyse kansainvälisen järjestelmän tukemisesta ja tavoitteesta palauttaa rauha Eurooppaan.

Suomen tavoitteena on uskottava puolustuskyky. Me olemme aggressiivista sotaa käyvän maan naapuri. Naton tulevana jäsenenä meidän tulee sitoutua liittokunnan yhdessä asettamiin tavoitteisiin. Tämä on ennen muuta Suomen itsensä etu.

Opetusryhmien pitää olla järkevän kokoisia niin, että työrauha säilyy. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei lailla asetettava normi välttämättä ole tehokkain tapa turvata laadukas opetus. On huomattava, että Suomen alle tuhannen asukkaan kuntien perusopetuksen järjestämisedellytykset poikkeavat suuresti yli 600000 asukkaan Helsingin vastaavista edellytyksistä. Tänä päivänä perusopetuksen opetusjärjestelyt voivat olla hyvinkin moninaisia; esim. kahden opettajan yhteisopetus tai resurssiopettajan käyttö opetuksessa. Tärkeintä on varmistaa perusopetukseen riittävät resurssit ja oppimiselle laadukkaat tukipalvelut.

Suomessa käyttöhuoneiden tärkein tehtävä olisi huumehoidon ulkopuolella olevien ihmisten tavoittaminen ja saattaminen haittoja vähentävien toimien piiriin. Valvotut käyttötilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Tutkitun tiedon valossa vaikuttaa siltä, että käyttöhuoneet voisivat vähentää huumeiden käytöstä johtuvia ennenaikaisia kuolemia. Esimerkiksi THL on ehdottanut käyttöhuoneita yhtenä toimenpiteenä Suomen huumekuolemien määrän vähentämiseksi.

Kustannusten nousun paine näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Koronan aikana syntynyttä hoito- ja hoivavelkaa pitää pystyä purkamaan. Samalla on tärkeää, että sote-uudistuksen myötä käytetään kaikki mahdolliset keinot siihen, että sote-menojen kasvua saadaan hillittyä. Suomen väestö ikääntyy Euroopan nopeinta tahtia ja siksi meillä pitää olla etunenässä uusia ratkaisuja laadukkaan hoidon järjestämiseen hyödyntäen entistä enemmän tietojärjestelmiä ja digitaalisia palveluita. Samalla on niin, että sote-alan ammattilaiset tarvitsevat säälliset työolot ja kunnollisen palkan raskaasta työstään.

Yhteiskunnan pitää pystyä katkaisemaan nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen kierre ajoissa ja siihen tarvitaan niin kovia kuin pehmeitäkin keinoja. Esimerkiksi jengirikollisuusilmiön pysäyttäminen ei onnistu ilman, että käytetään tietyissä tilanteissa myös nykyistä tehokkaammin rikosoikeuden, mutta erityisesti lastensuojelun vahvempia keinoja.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusteena on se, että se mahdollistaa työttömäksi jäävälle ihmiselle mahdollisuuden sopeuttaa oma ja perheensä tulot pidemmällä aikavälillä alhaisempaan tuloon. Lama-aikana tai äkillisen kriisin aikana ansiosidonnainen turva on suojannut monta perhettä kodin menetykseltä. Pitkäaikaistyöttömyyttä on paljon tehokkaampaa ja inhimillisempää torjua hyvin resurssoiduilla työllisyyspalveluilla, jossa työtöntä tuetaan ja neuvotaan työnhaussa ja osaamisen kehittämisessä sekä myös terveydellisissä asioissa.

Suomen väestö vanhenee ja huoltosuhde muuttuu haastavaksi lähivuosina. Suomen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu sen varaan, että työtä tekevien ja työelämän ulkopuolella olevien välinen suhde olisi tasapainossa. Kun tilanteeseen yhdistää alhaisen syntyvyyden, olemme tilanteessa, että ilman ulkomaisia osaajia yhteiskuntaa kohtaa laaja-alainen osaajapula ja talouskasvun hiipuminen. Suomi ei ole yksin samassa tilanteessa. Osaajista ja ammattilaisista kilpaillaan kansainvälisillä työmarkkinoilla. Suomella on monia vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Siksi emme voi olettaa, että saamme tarvitsemamme osaajat tänne ilman toimia.

Olennaista on saavuttaa julkisen talouden tasapaino kestävällä tavalla. Keinovalikoimassa tulee pitää talouskasvun vahvistaminen ja työllisyyden vahvistaminen. Velkaantumisen itsetarkoituksellinen hillintä leikkaamalla niiltä, joiden tilanne on jo lähtökohtaisesti vaikein, johtaa uusiin ongelmiin.

Ei tuloverotusta voi alentaa niin, että siitä kerättävä fiskaalinen tuotto vaarantaa hyvinvointivaltion keskeiset palvelut.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi köyhdyttää suomalaisia kotitalouksia. Sen takia on kohtuullista, että valtio auttaa kotitalouksia selviämään nousevien energiahintojen paineessa.

Hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ovat ihmiskunnan olemassaolon ratkaisevia kysymyksiä. Toisaalta metsien käytön muutokset pitää suunnitella ja toteuttaa fiksusti.

Hiilineutralisuustavoitteen saavuttaminen on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Jos emme onnistu saattamaan yhteiskuntaamme hiilineutraaliksi ajoissa, koko elämä maapallolla on vaarassa. Tällä kaudella asetettu tavoite on luonut koko yhteiskunnalle ennakoitavan toimintaympäristön ja mahdollistanut suomalaisille yrityksille laajasti edelläkävijyyden, minkä varaan voidaan rakentaa vihreää siirtymä.

Eduskunta voi säätää lain ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistamiseksi suurissa kaupungeissa. Mikäli laki säädetään, on kuitenkin jokaisen kaupungin oma asia, otetaanko ruuhkamaksu käyttöön. Tukholman ja Oslon esimerkit ruuhkamaksujen käyttöönotosta ovat positiivisia, ja nykyään maksuille on kaupungeissa laaja kannatus. Liikenne on sujuvoitunut ja päästöt vähentyneet.

Nyt on korkea aika lopettaa eläimille tuskaa tuottava tuotanto.

Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua. Toisin sanoen menoleikkausten sijaan meidän tulee parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja pitää huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistää kestävää työperäistä maahanmuuttoa.

Samasta ja samanarvoisesta työstä tulisi maksaa sama palkka. On tärkeää, että ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa palkkansa suuruuteen ahkeruudella tai käyttämällä osaamistaan. Suuret tuloerot eivät kuitenkaan pääosin ole seurausta palkkatulojen suurista eroista, vaan pidemmällä aikavälillä kertyneestä omaisuudesta, jolla on vain rajallisesti tekemistä lahjakkuuden tai ahkeruuden kanssa.

On tärkeää että valtio luo puitteet reilulle markkinataloudelle, jossa vallitsee kilpailu yritysten välillä.

Sosiaaliturvan tulee tukea ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Lähtökohtana tulee ennemmin olla aktiivisuudesta palkitseminen kuin sanktioilla uhkaaminen.

Markkinoiden toiminnan kannalta se, että siellä kilpailevat yksityiset yritykset on paras lähtökohta. On kuitenkin niin, että valtiolla ja kunnilla on strateginen intressi omistaa osin tai kokonaan jokin yritys, joka tuottaa niiden kannalta kriittisen tärkeitä palveluita tai tuotantoa. Tällöin esimerkiksi kriisiaikoina voidaan luottaa siihen, että palvelutuotanto on omissa käsissä. Strategisen intressin määritys ja käyttö on kuitenkin tehtävä harkiten. Lähtökohtaisesti Suomessa voisi olla enemmän kilpailua monilla sektoreilla.

Yhteiskunta on lähtökohtaisesti monimuotoinen: kielellisiä, uskonnollisia tai vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on ollut aina. Monikulttuurisuus on siten osa meitä, on aina ollut ja tulee jatkossa näkyvämmin olemaan. Kysymys ei ole hyvästä tai pahasta, vaan normaalista ja tavallisesta. Monikulttuurisuus tai monimuotoisuus eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan yhteiskunnan rakenne, vahvuutemme ja rikkaus.

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Ne ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Yhteiskunnan ja valtion on mahdollistettava kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tästä sukupuolen kokemuksesta riippumatta. Uusi translaki on tässä tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Lasten kasvattamisessa tarvitaan lapsen kuuntelemista, rinnalla kulkemista ja ohjaamista. Lohduttamista kun harmittaa. Iloitsemista kun lapsi onnistuu. Rajojakin tarvitaan luomaan turvaa ja vahvistamaan välittämisen kokemusta.

Tämä on yhteinen globaali haaste, mutta viime kädessä vastaamme itse siitä, millaisen vastauksen annamme tuleville sukupolville päätöksiemme perusteista.

Suomen ja suomalaisten etu tärkeä, mutta jossain tilanteissa äärimmäisen vaikeasti määritettävä asia. Juuri monitulkintaisuuden vuoksi on tärkeää, että poliitikoilla on päätöksiä perustellessaan myös perusteita.

Meidän on muutettava elämäntapaamme, sääntely-ympäristöä ja kaikkea toimintaamme niin, etteivät nämä asiat voi olla ristiriidassa. Hiilineutralisuustavoitteen määrittäminen ja lukuisat tällä hallituskaudella tehdyt päätökset osaltaan tukevat tätä muutosta.

Tarvitaan hyviä, taitavia ja luottamusta herättäviä johtajia, jotka tekevät päätöksiä sydämellä ja järjellä tutkittuun tietoon perustuen.

Koko Suomi tulee pitää elinkelpoisena ja elämän edellytyksiä voidaan vahvistaa monin eri keinoin. Koko Suomen asuttaminen on epärealistista ja epätarkoituksenmukaista.

Monet kaupungit ovat erinomaisia paikkoja elää. Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita.