Leevi Pursiainen

Demokratialle ei ole hintalappua.Suomen tulee tukea Ukrainaa sekä meneillään olevassa konfliktissa että sen jälkeisessä jälleenrakennuksessa osana kansainvälistä yhteisöä. Suomen antama tuki tulee toki mitoittaa käytössä oleviin resursseihin, eikä esimerkiksi Puolustusvoimien omaa suorituskykyä ja valmiutta saa vaarantaa.

Naton asettama 2 % bkt:sta on kuitenkin suhteessa pieni hinta turvallisuudesta, kuten olemme Ukrainan tilanteesta nähneet. Toivotaan, että Puolustusvoimien valmiutta ei koskaan tarvitse kokeilla, mutta sen valmius tulee olla aina olemassa, mikäli pahin skenaario toteutuu. Silloin on liian myöhäistä alkaa valmistautua.

Kaikkien asioiden osalta ei ole tarpeen tehdä aina lainsäädäntöä. On tärkeää antaa kunnille tässä vaikutusmahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ei olisi tarkoituksenmukaista, jos esimerkiksi yhden oppilaan ylitys laissa olevaan lukumäärään tarkoittaisi aina uuden luokan perustamista ja opettajan palkkaamista.

En kannata huumeiden käyttöhuoneiden perustamista, mutta olen valmis niihin liittyvään kokeiluun, jonka tulosten perusteella voidaan pohtia jatkoa. Mikäli käyttöhuoneita tulee, niiden tulisi selkeästi keskittyä ihmisten ohjaamiseen hoitoon ja irti huumeista.

Suunniteltuja kehyksiä ei lähtökohtaisesti tulisi ylittää, etenkään ottamalla velkaa. Investointien kannalta voidaan pohtia joskus ylityksiä, jos esimerkiksi suunniteltua aiemmin tehty investointi tuottaisi myös hyötyjä aiemmin. Hyvinvointialueiden aloitus on varmasti haasteellinen, mutta niiden tulee myös panostaa oman toimintansa kehittämiseen taloudellisuus huomioiden.

Sekä nuoren että yhteiskunnan kannalta olisi parasta panostaa ennaltaehkäisyyn, jolloin rikokset jäävät mahdollisesti kokonaan tekemättä.

Työttömyysturvaa on tarpeen tarkastella, jos sen kautta voidaan lisätä työn vastaanottamisen halukkuutta. Samanaikaisesti tulee kuitenkin pyrkiä poistamaan mahdolliset kannustinloukut, jotka vaikuttavat negatiivisesti tarjottavan työn vastaanottamiseen ja kannattavuuteen.

Ensijaisesti tulisi ratkaista kotimaisen työvoiman kohtaanto-ongelmat. Ulkomaista työvoimaa tulisi lisätä tarpeen niin vaatiessa esimerkiksi huoltosuhteen parantamiseen.

Palveluita ja etuuksia ei voida rahoittaa velkarahalla, koska se ei ole kestävää toimintaa. Valtion velan korot ovat kasvussa, niin velkaantuminen täytyy saada ensin taittumaan ja sitten laskuun. Tässä onnistumiseen voidaan tarvita leikkauksia myös etuuksiin ja palveluihin, jos talouskasvu ei ole riittävällä tasolla.

Kun palkkojen verotusta alennetaan, niin käteenjäävä osuus kasvaa. Käteenjäävällä osuudella voi kukin valita käyttämänsä palvelun itselleen sopivalla tavalla, mikä tuo rahaa myös valtion kassaan takaisin. Palkkojen verotusta ei toki tule tehdä hinnalla millä hyvänsä, vaan keskeisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu tulee turvata.

Tukea tulisi kohdistaa ensisijaisesti kaikkien sijaan todellisille tarvitsijoille, jotta vaikutukset inflaatioon jäävät vähäisemmiksi. Kokonaisuutena tukimäärää saataisiin siten pienemmäksi, kun sen kohdistumista parannetaan nykymallista. Suomen tulee myös saavuttaa energiaomavaraisuus sähkön tuotannon osalta, jolloin emme olisi enää riippuvaisia tuontisähköstä.

On metsätyyppejä, joissa oikea-aikaisella metsänhoidolla päästään ympäristön ja ilmastomuutoksen kannalta parempaan lopputulokseen.

Hiilineutraalisuus tulee olla tavoitteena, mutta ehdoton tiukkaan vuosilukuun lukittautuminen ei mielestäni ole järkevää politiikkaa. Ympäristöteknologiat kehittyvät jatkuvasti, niin tärkeämpää on jatkuva kehitys, joka tapahtuu taloudellisesti kestävällä tavalla kuin tietyn vuoden tavoittelu hinnalla millä hyvänsä.

Ehdottomasti EI ruuhkamaksuille. Kehyskuntien työssäkävijöitä ei pidä rangaista ruuhkamaksuilla. Autolijoilta kerätään muutoinkin 8 miljardia euroa vuosittain.

Turkistarhauksen tulisi olla sallittu elinkeino, kunhan toimitaan vastuullisesti ja kestävästi sekä alaa ohjaavan lainsäädännön mukaisesti.

Palveluita ja etuuksia ei voida rahoittaa velkarahalla, koska se ei ole kestävää toimintaa. Valtion velan korot ovat kasvussa, niin velkaantuminen täytyy saada ensin taittumaan ja sitten laskuun. Tässä onnistumiseen voidaan tarvita leikkauksia myös etuuksiin ja palveluihin, jos talouskasvu ei ole riittävällä tasolla.

Itsessään suuret tuloerot eivät ole itsetarkoitus ja tuloeroja voidaan pienentää kohdistamalla yleiskorotuksissa isompia osuuksia matalampiin palkkoihin. On tärkeää vähentää köyhyyttyä ja eritoten köyhien lukumäärää. Silti lahjakkuuden ja ahkeruuden kannalta on täysin hyväksyttävää, että tuloeroja syntyy, koska näistä tulee myös saada palkintona mahdollisesti suurempia tuloja.

Valtion ja viranomaisten tehtävä on valvoa lainsäädännön avulla, että markkinat toimivat reilusti ja mahdollistavat vapaan kilpailun.

Sosiaaliturvan myötä ei saisi syntyä kannustinloukkuja. Niihin on puututtava ja pidettävä pitää huolta, että aina olisi kannattavaa vastaanottaa tarjottua työtä, ja että työtä tekemällä tulee toimeen ilman muita sosiaalitukia (asumistuki, työllistämistuki yms).

Valtion ja kuntien tulee erityisesti pitää kiinni kriittisistä toiminnoista. Luonnollisten monopolien, kuten sähköverkot ja vesilaitokset tulisi olla valtion ja kuntien omistuksessa.

On tärkeä varmistaa, että maahantulijat integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja oppivat muun muassa kielen nopeasti. Huoltosuhteen varmistamiseksi tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa. Haluamme arvostaa heidän taustojaan ja kulttuuriaan, mutta yhtälailla heidän tulee sopeutua Suomeen ja suomalaisuuteen.

Poliittisen päätöksenteon tulee perustua faktoihin, tulokseen ja tieteeseen toki inhimillinen näkökulma ja ajattelu huomioiden.

Asia on saanut viime aikoina täysin tarpeettomat mittasuhteet mediassa sen vaikutuksiin nähden. Esimerkiksi verrattuna muihin teollisuusmaihin on Suomessa mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja menestyä sukupuolesta riippumatta.

Vastuu lasten kasvattamisessa on aina ensisijaisesti vanhemmilla ja yhteiskunnan tehtävä on tarvittaessa tukea heitä tässä tehtävässä. Rajojen asettaminen lapsille ja nuorille on lopulta rakkautta ja välittämistä heistä.

Suomen tulisi ensisijaisesti keskittyä siihen, missä se on jo maailman parhaimmistoa eli kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja viedä sitä muihin maihin tukemaan heidänkin kehitystään.

Olemme valinneet olla osana läntistä globaalia talousaluetta, joten on järkevää tehdä myös kompromisseja yhteisen edun nimissä. Kuitenkin esimerkiksi EU:ssa tulee vaalia meille tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi metsätalouden kokonaisuutta sekä maatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

On perusteltua vaalia luonnon monimuotoisuutta, mutta asumisen, maankäytön ja liikenteen tulisi tukea myös työllisyyden kasvua, koska sitä kautta tulevan laajemman verotulokertymän avulla voimme paremmin panostaa luontomme hyvinvointiin.

Johtajat ja päätöksentekijät valitaan nimenomaan tekemään kiperiäkin päätöksiä ja kantamaan vastuu niistä. Viisas johtaja ja päätöksentekijä osaa kuunnella muiden mielipiteitä ja esityksiä, mutta pystyy silti tekemään parhaan mahdollisen päätöksen faktojen perusteella.

Esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että koko Suomi on riittäviltä osin asuttuna, mutta kaikkialle ei voida tarjota samantasoisia palveluita, mitä kasvukeskuksissa on saatavilla.

Kasvukeskukset toimivat alueidensa kasvun vetureina, mikä tukee näiden alueiden kehitystä. Tätä trendiä on tarpeen tukea jatkossakin, mutta yhtälailla, mikäli haluaa asua taajama-alueiden ulkopuolella, niin sen tulee myös olla mahdollista.