Lauri Lyly

Autoritäärisen Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteen täysin. Ja erittäin huonoon suuntaan. Vaikutukset näkyvä kaikkialla. Venäjä on käyttänyt erittäin epäinhimillisiä sodankäynnin keinoja, jossa kohteen ovat olleet pääasiassa siviilit. Iso kysymys olisi, mikäli Ukraina häviäsi sodan, niin mikä olisi Venäjän seuraava kohde?

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Peruskouluissa pitäisi olla enemmän aikuisia tukemassa oppilaita. Myös opiskelua pitäisi rauhoittaa mm. rajoittamalla somen käyttöä tunnilla, käyttämällä ajattelun ja käden taitoja tukevia asioita enemmän esim. kirjoja. Oppimisvaikeuksissa oleville oppilaille on taattava riittävä tuki.

Kokeilulla olisi lähdettävä liikkeelle ja sen perusteella olisi katsottava oikeat tavat toimia.

Kyllä, koska hoitovelka ja -tarve kasvaa koko ajan. Myös hyvinvointialueilta pitää vaatia tuottavuustoimia, digin hyödyntämistä ja integraation antamia mahdollisuuksia palveluiden kehittämisessä.

Panostuksia on lisättävä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ketään ei saa jättää yksin/syrjään elämän murrosvaiheissa.

Leikkaukset kohdistuisivat pienituloisiin työttömiin ja vaikeuttaisivat entisestään heidän toimeentuloaan. Ansiosidonnaisen turvan loppuminen on tutkimuksissa osoitettu lisäävän vain vähän työllistymistä. Ansiosidonnaisen turvan maksaa työnantajat ja palkansaajat puoliksi vakuutusmaksun kautta. Eli sen osuuden, jota esitetään leikakattavaksi. Säästö kohdistuisi muualle kuin valtiolle. Valtio hoitaa ansiosidonnaisen turvan peruspäivärahan verotuksen kautta. Mikäli työtön ei työllistyisi, siirtyisi hän työmarkkinatuelle, joka on saman suuruinen kuin peruspäiväraha 37,21 € / päivä. Säästöä ei syntyisi. Leikkaus kohdistuu erityisesti pienituloisiin työttömiin ja johtaisi tuen hakemiseen muualta esim. asumistuen menojen kasvuun. Valtion menot lisääntyisivät.

Tarvitsemme heitä yritysten ja yhteisöjen työvoimatarpeen hoitamiseksi sekä palvelujemme varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeää, että hoidamme heidän ja heidän kotoutumisen hyvin, jotta he integroituvat osaksi yhteiskuntaamme.

Ensisijaisesti on panostettava kasvun aikaansaamiseen ja sillä tavalla on mahdollista saada lisää resursseja velan hoitamiseen. Samalla se vähentää leikkaustarvetta. Sopeuttaminen on tehtävä kahden vaalikauden aikana sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Esimerkiksi turvallisuus, koulutus, lasten ja ikäihmisten palvelut on jätettävä niiden ulkopuolelle.

Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloustilanne on sellainen, että se ei mahdollista palkkaverojen alentamista. Nyt niille ei ole oikea aika. Tarvitsemme kaikki tulot. Tarvitsemme lisää verotuloja esimerkiksi erilaisista haitta- ja terveysveroista. Mikäli taloustilanne ja/tai lisäverolähteet sen mahdollistavat, voidaan sen jälkeen palkkaveroja laskea.

Valtio on tukenut tänä talvena ja tässä kriisissä sopivasti energian hinnan nousun haittoja kuluttajille. Kohdentaminen olisi saanut olla hieman parempaa. Olisi paremmin pitänyt löytää ne kuluttajat, jotka oikeasti tarvitsevat tukea.

Ensin tutkijoiden pitää selvittää oikea tarve ja määrä sekä mitkä toimenpiteistä ovat vaikuttavampia. Yksin valtion metsien hakkuut eivät taida ratkaista tilannetta.

Tavoite pitää pitää yllä, koska se on terveytemme ja asuinympäristömme kannalta ensiarvoisen tärkeä. Tällä tavoitteella meillä on puhtaampi ja monimuotoisempi luonto ympärillämme. Tavoite vauhdittaa muun muassa teollisuuden vihreää siirtymää ja se tuo uusia vientimahdollisuuksia. Maksamme tällä tavoin ilmastovelkaamme.

Tällä hetkellä ruuhkat ovat sellaisia, ettei maksulle ole tarvetta. Tähän voi tulla muuta kautta toisenlainen ratkaisu. Meidän on kehitettävä liikenteen verotusta, koska sähköistämme koko ajan liikkumista ja se vähentää polttoaineista tulevaa verotusta. Se vaatinee tämän korvaamiseksi paikantamiseen ja tien käyttöön liittyvää verotusta, josta osaltaan tähänkin kysymykseen ratkaisu löytyy. Eri tieosuudet olisivat eri hintaisia.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Raha on yksi osa palkitsemista. Palkitseminen näkyy myös muilla tavoin muun muassa mielenkiintoisimpina töinä, koulutusmahdollisuuksina, parempina työolosuhteina ja -etuina. Huomattava osa suurista tuloeroista aiheutuu myös perityn omaisuuden tuotoista.

Valtion pitää pystyä reagoimaan haitallisiin markkinahäiriöihin kuten esim. meneillään oleva energian hinta. Sen on pehmennettävä iskuja kuluttajalle ja mietittävä sääntöjä. Raamit markkinoiden toimitaan tulevat usein maailmantaloudesta. Sitä yksittäisen valtion toimet eivät pysty muuttamaan. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.

Sosiaaliturvan taso ja ehdot ovat sellaisia, että tämä ei ole mahdollista yksittäistapauksia lukuun ottamatta.

Ne tarvitsevat omia in house yhtiöitä palveluiden tuottamiseen ja yhteistyön tekemiseen eri kuntien kanssa. In house yhtiöiden asema on selvitettävä tulevalla vaalikaudella.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kristillisyydessä on monia hyviä arvoja muun muassa perhekeskeisyys, toisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, työnteon arvostaminen, jotka ohjaavat ajatteluamme. Ne osaltaan heijastuvat lainsäädäntöömme, mutta en suoraan niistä tekisi politiikkaa/lainsäädäntöä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tarvitaan enemmän aikuisilta aikaa lapsille ja nuorille niin kotona kuin perusopetuksessa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kulloinenkin tilanne ratkaisee painotuksen. Viimekädessä kaikella mitä maailmassa tapahtuu on vaikutuksia Suomeen. Esimerkiksi nyt pitää panostaa Ukrainaan, koska sekin heijastuu Suomeen eri tavoin.

Meillä on suuri ilmastovelka. Meidän pitää panostaa siihen. Mutta nämä eivät vastakkaisia ja eivätkä sulje toisiaan pois esimerkiksi teollisuuden vihreä siirtymä. Molempia asioita ja sitä kautta työllisyyttä voidaan hoitaa yhtä aikaa.

Päätökset pitää tehdä demokraattisesti. Meillä on vahvoja johtajia (esim. Niinistö, Marin), jotka huomioivat tämän ja saavat enemmistön tuen.

Pitää tarkemmin määritellä alueet ja niiden mahdollisuudet elinkelpoisuuteen sekä mitkä ovat esim. turvallisuutemme kannalta pidettävä asuttuina. Jokaista kylää ei ole tarkoituksenmukaista pitää asuttuna. Niillä pitää olla itselläkin jotain elinvoiman lähteitä myös omasta takaa.

Kaupungeissa on Suomen kasvun lähteet. Niissä on isoja osaamis- ja koulutuskeskittymiä, valtaosa työpaikoista ja ne ovat pääosin hyvin saavutettavia. Niissä syntyy toimialojen välisiä kohtaamisia ja usein niissä on myös hyvät kansainväliset yhteydet.