Piritta Rantanen

Olemme tukeneet Ukrainaa sodan alusta lähtien ja tuen antamista on jatkettava niin kauan kuin on tarpeen. Ukraina tarvitsee tukea niin Suomelta, Euroopalta kuin muiltakin valtioilta. Ukraina tarvitsee kaiken tukemme myös rauhanpyrkimyksissä. Putinin aloittama sota on kaikinpuolin tuomittava, Jälleenrakennusvaiheessa Suomella on paljon annettavaa Ukrainalle. Osaamisemme niin energiaratkaisuissa, rakentamisessa kuin koulutusjärjestelmässä ovat varmasti hyödyksi Eurooppalaiselle Ukrainalle.

Suomi on kantanut vastuunsa puolustuksen ylläpitämisestä. Meillä on uskottava ja pitkäjänteisesti rakennettu puolustuksen kokonaisuus. Naton jäsenenä Suomen puolustuskyky suunnitellaan osaksi Naton yhteistä puolustusta, joka vahvistuu Suomen jäsenyyden myötä. Jäsenyys vaatii niin taloudellisia resursseja kuin yhdessä sovittavia tavoitteita ja panostuksia.

Riittävä opettajien määrä kouluissamme on tärkeää. Koulun oppimisympäristö muodostuu kuitenkin kokonaisuudesta, jossa on huomioitava riittävien opettaja resurssien lisäksi mm. koulunkäynninohjaajien, kuraattorien ja kaikkien muiden ammattiryhmien riittävä määrä ja ammattitaito.

Valvotut käyttötilat voivat parantaa julkisten tilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. On olemassa näyttöä siitä, että käyttöhuoneet parantavat pistoturvallisuutta ja vähentävät veriteitse tarttuvia tauteja. Tärkeintä kuitenkin on, että etsimme monenlaisia keinoja huumeiden käytön vähentämiseksi ja haittojen minimoimiseksi.

On todella tärkeää pitää huolta meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. En missään nimessä kannata kokoomuksen linjaa, jossa terveydenhuollosta ollaan leikkaamassa miljardin edestä. Kaikki viimevuosien kriisit ovat vaikuttaneet siihen, että meille on kertynyt paljon hoitovelkaa. Pitkittyneet sairaudet tulevat meille entistä kalliimmiksi. Ihmiset eivät voi jäädä vaille heille tärkeitä hoitoja ajoissa ja tarpeen mukaan.

Silloin kun nuori on tehnyt rikoksen ollaan jo pahasti myöhässä vaikuttavissa toimenpiteissä. Kannatan ehdottomasti ennaltaehkäisevään toimintaan panostamista. Se on niin yhteiskunnalle kuin nuorille ja heidän perheilleen paljon inhimillisempi vaihtoehto. Meidän on tehtävä paljon erilaisia toimia, jotta saamme kaikki lapset ja nuoret osallisiksi yhteiskuntaamme ja pidetty pois rikosten ja väkivallan tieltä. Esimerkiksi lastensuojelussa olevat lapset ovat erityisen suuressa vaarassa syrjäytyä ja lastensuojelumme kaipaa kokonaisuudessa uudenlaista ajattelua ja mallia. Nuorisorikollisuden taustat ovat monimutkaisia ja puuttumisen pitää alkaa hyvin varhain monin keinoin.

Työllisyyden parantumisen eteen on tietysti tehtävä toimia. Sosiaaliturvasta- ja työttömyysturvasta leikkaaminen ei kuitenkaan luo uusia työpaikkoja. Koko työttömyysturvaa tulee kehittää ja työnteon on oltava aina kannattavin vaihtoehto. On hyvä tietää taustalle, että valtaosa työttömistä työllistyy hyvin nopeasti työttömyyden alettua. Kahden kuukauden sisällä työttömistä lähes 200.000 työllistyy ja puolen vuoden sisällä yli 360.000. Ansiosidonnaisen päättyessä työllistyy hieman yli 2.000 henkeä. Samaan aikaan väitetään, että vasta ansiosidonnaisen loppuessa ihmiset palaavat töihin. Ansiosidonnaisen päättyessä, on hyvä huomata, että vain osa ihmisistä työllistyy. Osa pääsee töihin ihan normaalisti, osa takaisinottovelvollisuuden kautta, osa taas siirtyy työvoimapoliittisiin toimiin.

Väestörakenteemme on entistä vaikeampi. Lapsia syntyy liian vähän suhteessa eläkkeelle jäävien määrään. Tarvitsemme entistä enemmän työntekijöitä myös ulkomailta. Saatavuus harkinnasta on kuitenkin edelleen pidettävä kiinni. Emme kaipaa tänne työntekijöitä aloille, joissa on vain palkanmaksu haluttomuutta ja haluttomuutta noudattaa työehtosopimuksia ja ihmisoikeuksia. Samaan aikaan kun tarvitsemme lisää työntekijöitä, on huolehdittava siitä, että jo täällä olevat ihmiset ja työpaikat kohtaavat paremmin.

Valtion velka on otettava vakavasti. Tarvitsemme toimien priorisoimista, mutta myös työllisyyden ja talouskasvun tuomaa hyvää tähän yhteiskuntaan. Talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Hallintoa on järkeistettävä kaikilla sektoreilla ja osa-alueilla, hyödynnettävä erilaiset digitaaliset ratkaisut ja veropohjaa on tiivistettävä niin, että samasta tulosta maksetaan saman verran veroja tulonhankkimis keinoista riippumatta.

Ostovoimasta on pidettävä huolta monin eri keinoin. Taloustilanteen salliessa palkkojen verotusta voidaan keventää pieni- ja keskituloisilta. Verotus on keskeinen työkalu, jonka avulla hyvinvointivaltiomme on pystytetty ja ylläpidetään.

Akuutissa kriisissä on ollut tärkeää tukea kansalaisia ja yrityksiä nousseiden sähkölaskujen alentamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että löydämme ratkaisuja energiaomavaraisuutemme parantamiseen ja kokonaisuutena energian hintojen palautumiseksi normaalimmalle tasolle. Valtion talous ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä riitä kattamaan kaikkia nousseita kustannuksia.

Vain kasvavat metsät sitovat hiiltä. Siksi meidän onkin tärkeää pitää huolta metsien kasvusta jatkossakin, niinkuin olemme tehneet monta vuosikymmentä taaksepäin. Metsämme tarvitsevat lannoitusta ja aktiivisia toimia, suojelua unohtamatta. Suojelu toimet on kuitenkin suunnattava arvokkaimmille alueille, ei omistajuuden perusteella. Metsistä käytävä keskustelu on polarisoitunut ja se kaipaa kaikkien toimijoiden parempaa yhteistyötä. Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, mutta samalla tarvitsemme metsiä ja luontoa matkailuun ja virkistykseen sekä huolehtimaan luonnon monimuotoisuudesta ja lajistostosta. Tämä kaikki on yhteensovitettavissa hyvällä yhteistyöllä.

Hiilineutraaliustavoite on hyvä. Muuttunut geopoliittinen tilanne on kuitenkin otettava kokonaisuudessa huomioon. Siirtymä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi on tehtävä oikeudenmukaisesti ja kaikki mukana pitäen. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on suomelle myös mahdollisuus teknologian, työn ja kasvun myötä. Jos teollisuus, maatalous ja kaikki muutkin toimijat löytävät hyvät ja oikeudenmukaiset ratkaisut riittävän ajoissa tavoitteesta pitää pitää kiinni. Muuttunut tilanne aiheuttaa kuitenkin haasteita, ja niiden suurusluokka ja aikatauluihin vaikuttavat seikat on nyt selvitettävä.

Suomessa ei ole sellaisia ruuhkia, jotka vaatisivat ruuhkamaksujen käyttöönottamista.

Turkistarhaus tullee ajautumaan alas jo markkinoiden muuttumisen myötä itsestään ilman erityisiä toimia.

Julkisen talouden sopeuttamiseksi tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Tarvitsemme sekä tulo- että menopuolen toimia. Heikoimmassa asemasta olevien perustoimeentulosta emme kuitenkaan voi leikata.

Ihmisten lahjakkuus ja tuloerot eivät liity millään tavalla toisiinsa. On käsittämätöntä, että vielä tänä päivänä ajatellaan pienituloisten ihmisten olevan laiskoja ja lahjattomia. Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia. Tuloerojen kaventamiseen on tehtävä toimia, joka tarkoittaa esimerkiksi riittävää palkkaa ja toimeentuloa.

Markkinatalouden toimivuus on tärkeää. Sen toimimattomuus näkyy nyt hyvin vaikka maatalouden alkutuottajien ahdingossa. Ruuan hinnan nousu ei ole näkynyt tuottajahinnoissa riittävän nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme korjausta esimerkiksi hankintalakiin, jotta se voisi joustaa tällaisissa yllättävissä ja akuuteissa tilanteissa. Kilpailun toimivuus on varmistettava ja se onnistuu riittävällä tiedonsaannilla, seurannalla, valvonnalla ja puuttumisella.

Sosiaaliturvan on oltava työhön ja aktiivisuuteen kannustava ja velvoittava. Työkykyisten ihmisten toimeentulo ei voi olla etuuksien varassa. Työ on hyvinvointivaltiomme perusta. Etuuksia ja palveluita on oltava tarjolla niitä tarvitseville, ja aktiivisuudesta palkitsevia.

Valtio on luopunut jo useiden tärkeiden yritysten omistajuudesta, josta nyt osaltamme maksamme kovaa hintaa. On olemassa strategisesti tärkeitä asioita, joita emme voi myydä tai ulkoistaa. Huoltovarmuutemme merkitys on korostunut ja sitä kautta myös ajattelu siitä, mitä on hyvä pitää omissa käsissä on korostunut.

Olemme avoin yhteiskunta, osa Eurooppaa. Erilaisten kulttuurien ja ihmisten ymmärtäminen on todella tärkeää ja rikastuttaa kulttuuriamme ja ajatteluamme. Kaikilla meillä on oltava mahdollisuus osallistua tähän yhteiskuntaan ja olla oma itsensä, lakeja ja normeja noudattava kansalainen. Monikulttuurisuus voi olla suuri rikkaus, eikä se tarkoita sitä, että maamme lakeja ei tarvitsisi noudattaa. Tarvitsemme enemmän ohjausta ja neuvontaa, kielen oppimista ja velvoitteita osallistua toimintaa.

Kristillisiin arvoihin kuuluu se, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Samoin vastuu itsestä ja lähimmäisistä kuuluvat kristillisiin arvoihin. Kyllähän ne sopivat hyvin myös poliittisen päätöksenteon pohjaksi. oikeudet, velvollisuudet ja vastuu.

Jokaisen ihmisen pitää saada tuntea olevansa turvassa tässä yhteiskunnassa. Ei ole minun tehtävä määritellä ihmisten oikeuksia sen mukaan mitä sukupuolta hän tuntee olevansa tai ei olevansa. Yhteiskunnan on oltava tasavertainen kaikille ihmisille.

Vanhemmuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Samoin ihmisten vastuuseen itsestä ja lähimmäisistä. Olemme menneet liian yksilökeskeiseksi yhteiskunnaksi ja meidän on tehtävä toimia, joilla voimme olla enemmän yhdessä kuin yksin. Meidän on luotava lapsille turvallinen lapsuus, koulu ja nuoruus. Siihen liittyy niin vapauksia kuin velvollisuuksia. Kaikenlaiseen kiusaamiseen on puututtava aiemmin, nopeammin ja vaikuttavammin.

Kaikkien maiden on tehtävä toimenpiteitä. Suomen on oltava aktiivinen siinä, että muutkin maat sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin, joilla päästöihin vaikutetaan. Vihreä siirtymä on suomelle myös hieno mahdollisuus viedä osaamista ja teknologiaa maailmalle.

Emme elä tässä maailmassa missään kuplassa vaan kaikki vaikuttavat kaikkeen. On tärkeää, että rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reiluksi ja inhimillisemmäksi. Kuulumme kansainväliseen yhteisöön, käymme kauppaa lukuisten maiden välillä, mutta tietysti meillä on omat intressit koko ajan mielessä. Kuinka voimme rakentaa aina vain paremman maan ja sen eteen työskentelemme Suomessa ja kansainvälisesti.

Emme voi pitää huolta ympäristöstä, jos taloutemme ei ole kunnossa. Asia on verrattavissa myös eläinten hyvinvointiin. Emme pysty pitämään huolta eläimistä, jos taloudelliset resurssit eivät ole kunnossa. Talouskasvumme tulee olla kestävää ja ekologista, mutta onkin tärkeää määritellä mitä on ympäristön etu kulloisessakin asiassa.

Maamme tarvitsee yhteistyötä ja yhdessä tehtyjä päätöksiä, jotka pohjautuvat tietoon ja tutkimukseen.

Poliittisilla välineillä tehtävät toimet asutuksen ja toimeliaisuuden ylläpitämiseksi koko maassa ovat rajalliset. Koko Suomen asuttuna pitäminen on kuitenkin niin taloudellinen kuin turvallisuuspoliittinenkin asia. Eri alueiden vahvuuksia on pyrittävä vahvistamaan ja eri alueet tarvitsevat erilaisia toimia.

Kaupungistumisen myötä väestörakenteemme on muuttunut. Kaupungeissa asuvat perheet asuvat keskimäärin ahtaammin ja lasten lukumäärä voi jäädä alhaisemmaksi kalliiden asumiseliöiden vuoksi. Kaupungistuminen on kuitenkin maailmanlaajuinen asia, jota emme voi estää. Mm. näiden seikkojen vuoksi on tärkeää, että teemme asuntopolitiikkaa joka mahdollistaa kohtuuhintaista asumista eri puolilla Suomea.