Tiina Elo

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on hyökkäys demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastaan. Samaan aikaan kun ukrainalaiset puolustavat urheasti kotimaataan ja vapauttaan, he taistelevat koko Euroopan ja eurooppalaisten arvojen puolesta. On välttämätöntä, että Suomi yhdessä EU:n kanssa jatkaa Ukrainan aseellista tukemista, jotta sota saadaan päättymään Ukrainan voittoon. Kun sota aikanaan päättyy on Suomen ja Euroopan tuettava myös Ukrainan jälleenrakennusta.

Ukrainan sota muutti oman kantani Natoon. Ukrainan sota on osoittanut, että Venäjän arvaamattomuus ja pitkä yhteinen maaraja ovat riski Suomelle. Olen aiemmin ajatellut, että Suomen turvallisuusratkaisuksi riittää vahva oma puolustus sekä tukeutuminen EU:hun ja pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. NATOon liittyessään Suomi lähtökohtaisesti noudattaa NATOn suosituksia, joista on myös jäsenenä päättämässä. Tällä hetkellä Suomi käyttää rahaa puolustukseen suunnilleen NATOn tavoitteen verran. Suomen tavoitteena tulee olla puolustusliittoon kuuluessakin yhä vakaampi ja turvallisempi maailma. Tämä pitää sisällään myös ponnistelut ydinaseriisunnan puolesta.

Meillä ei ole varaa tinkiä osaamisesta ja sivistyksestä. Opetuksen resurssit on laitettava kuntoon, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan turvata hänen tarpeitaan vastaava koulutuspolku. Oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Se edellyttää riittävää määrää opettajia ja muuta henkilökuntaa. Opettajamitoitus on yksi keino varmistaa, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Toisaalta ajattelen, että myös erityisopettajilla ja koulunkäyntiavustajilla on tärkeä rooli oppimisen tuen vahvistamisessa. Opetus on niin kriittinen asia, että rahoitus sen kuntoon laittamiseen on löydettävä.

Käyttöhuoneet pelastavat tutkitusti ihmishenkiä ja johtavat säästöihin terveydenhoitokuluissa. Kun valvottuja tiloja ei ole, käyttöhuoneina toimivat julkiset tilat, kuten yleiset vessat, kirjastot ja leikkipuistot. Valvotut käyttöhuoneet voivat vähentää paitsi huumekuolemia, myös huumeiden julkisesta käytöstä naapurustoille koituvia haittoja. Näyttö käyttöhuoneiden puolesta on kattavaa, ja esimerkiksi THL on liputtanut käyttöhuoneiden puolesta. Euroopan huumeraportin mukaan Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Valvotuilla käyttöhuoneilla näitä voitaisiin ehkäistä ja samalla ohjata huumeidenkäyttäjiä hoitoon ja palveluiden äärelle.

Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa palveluiden tuotantoa niin, että kustannusten kasvua on mahdollista hillitä. Rahoitusmallin on oltava sellainen, että se kannustaa hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, jotta voidaan välttyä kalliimmilta hoidoilta. Tähän hyvinvointialueita on ohjattava, jotta rahat saadaan riittämään. Kyse on valtavista rahoista, sillä hyvinvointialueille siirretyt sote- ja pelastustoimen palvelut muodostavat yli neljänneksen koko valtion budjetista. Yksi keino kustannusten hillintään olisi hyvinvointialueiden verotusoikeus, jolloin alueilla olisi vastuuta toimintansa rahoituksesta.

Nuorten lisääntyvään pahoinvointiin on puututtava määrätietoisesti. Liian moni lapsi ja nuori voi huonosti, mikä näkyy pahimmillaan nuorisorikollisuutena ja katujengi-ilmiönä. Asiantuntijoiden kesken on laaja konsensus siitä, että rangaistusten koventaminen ei ole toimiva ratkaisu nuorisorikollisuuteen. Rangaistusten koventamisen sijaan nuorten tekemiin rikoksiin on puututtava lisäämällä resursseja ennaltaekäisevään nuoriso- ja sosiaalityöhön sekä rikosten tehokkaaseen selvittämiseen. Tarvitaan lisää moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten kesken sekä tiivistä yhteistyötä nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa.

Meidän on saatava suurempi joukko ihmisiä töihin ja työllisyysastetta nousemaan, jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ja rahoittamaan ihmisille tärkeät palvelut. Kannustimia työntekoon on parannettava. Ansioturvan tulisi kannustaa nykyistä nopeampaan työllistymiseen. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastus on todettu yhdeksi tehokkaimmista keinoista lisätä työllisyyttä. Ansioturva pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia.

Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, sillä Suomessa on jo monilla aloilla pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat paitsi vaikeuttavat sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoittamista myös heikentävät suomalaisyritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on arvioinut, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan. Tarvitsemme lisää työvoimaa kaikenlaisiin työtehtäviin.

Suomen velkataakka on kuluneella kaudella kasvanut pitkälti perustelluista syistä. Vihreät ovat sitoutuneet tasapainottamaan julkisen talouden keskipitkällä aikavälillä. Leikkauksiakin on tehtävä, mutta olisi lyhytnäköistä lähteä leikkaamaan rajusti palveluista nyt, kun meillä on kurottavana muun muassa koronan aiheuttamaa hyvinvointi- ja oppimisvelkaa. Taloutta on vahvistettava rakenteita uudistamalla. Keskeistä on satsata koulutukseen ja työllisyyteen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Hyvinvointimme on rakennettu ottamalla luonnolta velkaa. Talousjärjestelmämme on sovitettava maapallon ekologisiin rajoihin. Kaikissa sopeutustoimissa tavoitteena tulee olla ekologisesti kestävissä rajoissa pysyvä hyvinvointivaltion ylläpitoon kykenevä kansantalous.

Hyvinvointiyhteiskunnan ja vihreän siirtymän rahoittaminen edellyttää verotukseen perustuvaa vahvaa julkista taloutta. Palkkojen verotuksen alentaminen palveluista leikkaamalla olisi lyhytnäköistä talouspolitiikkaa. Työn korkea verottaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo. Tavoitteeksi tulee asettaa vihreä verouudistus, jonka tavoitteena on verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta ympäristö- ja kulutusveroihin. Näin voitaisiin alentaa pieni- ja keskituloisten verotusta ja samalla ohjata yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan.

Kansalaisten tukemisessa lähtökohdan tulee olla, että tuet kohdennetaan mahdollisimman tarkkaan heille jotka niitä tarvitsevat. Tulevien kriisien varalle on kehitettävä välineitä, joilla tukea voidaan kohdentaa. Vihreiden esityksestä valmistelussa on esimerkiksi pienituloisille kohdennettava energiaraha. Energian hintaan liittyvien tukien kohdalla olennaista on, että tuet kannustavat energian säästöön. Hallituksen sähkötuki kohdentui osin myös heille, jotka eivät olisi tukea tarvinneet.

Valtion on kannettava vastuunsa luontokadon pysäyttämisestä omilla maillaan. Kansallispuistoverkostoa on laajennettava ja kaikki valtion omistamat luonnontilaiset vanhat metsät on suojeltava. Valtion metsissä on siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen. Suomen maankäyttösektorista on ensimmäistä kertaa tullut hiilinielun sijaan päästölähde. Tämä on hälyttävä tieto ilmastopolitiikkamme kestävyyden kannalta. Metsämme ovat itsessään vielä hiilinielu, mutta nielu on pienentynyt ennen kaikkea lisääntyneiden hakkuiden ja puuston kasvun hidastumisen takia. Metsien hiilinielua on kasvatettava, jotta pysymme hiilineutraaliuspolulla vuoteen 2035 mennessä.

Elämme valtavaa kestävyysmurrosta. Luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi meidän on opeteltava käyttämään luonnonvaroja kestävästi ja sovitettava koko talousjärjestelmämme maapallon ekologisiin rajoihin. Suomi voi olla tässä esimerkki muulle maailmalle. Ilmastotavoitteista tinkiminen ei ole vaihtoehto, jos ja kun haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Kunnianhimoisille ilmastotavoitteille on myös suomalaisen elinkeinoelämän tuki. Suomessa on paljon vihreään teknologiaan liittyvää erityisosaamista ja tällä alalla on Suomelle mittavat vientimahdollisuudet. Kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta voi siis olla Suomen taloudelle mittavaa hyötyä.

Tienkäyttömaksut ovat selvitysten perusteella osoittautuneet vaikuttavaksi keinoksi tehostaa liikenneverkon käyttöä, ohjata kulkutapavalintoja, vähentää päästöjä ja saada lisärahoitusta joukkoliikennehankkeisiin. Lähtökohdan tulee olla, että autoilua voidaan verottaa enemmän siellä, missä haitat ovat suurimpia ja vaihtoehtoja oman auton käytölle eniten tarjolla. Samalla joukkoliikennettä sekä pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä on parannettava. Helsingin seudun liikenne HSL on todennut, että ilman ruuhkamaksuja seudulle asetetut liikenteen päästövähennystavoitteet on todella vaikea saavuttaa. Kannatan ruuhkamaksuja suurilla kaupunkiseuduilla kaupunkiliikenteen haittojen ehkäisemiseksi.

Turkistarhaus on julmaa ja eläinoikeuksia polkevaa toimintaa. Eläimet elävät turkistarhoilla ahtaissa verkkohäkeissä vailla minkäänlaisia mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käytöstä. On häpeällistä, että Suomi on jäänyt turkistarhauksen takapajulaksi turkistarhauskieltojen yleistyessä muualla Euroopassa. Turkistarhauksella ei myöskään ole suomalaisten tukea. Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön tilaaman ja Taloustutkimuksen viime vuonna toteuttaman tutkimuksen mukaan 80 % suomalaisista ei hyväksy nykymuotoista turkistarhausta. Turkistarhauksen lopettaminen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan ja Suomen tulee edistää tarhauksen kieltoa myös EU:ssa.

Julkisten palvelujen ja sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat eniten pienituloisiin ja heihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea (mm. opiskelijat, lapsiperheet, työkyvyttömät). Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen pahentaa ongelmia ja voi kostautua suurempina kustannuksina toisaalla. Vaikka veronkorotukset ovat omiaan heikentämään ostovoimaa, on niillä hyvin kohdennettuna ja mitoitettuna kuitenkin vähemmän haittoja kuin palveluihin ja sosiaalietuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla. Tavoitteeksi tulee asettaa vihreä verouudistus, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristö- ja kulutusveroihin. Näin voitaisiin alentaa pieni- ja keskituloisten verotusta ja samalla ohjata yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan.

Suomessa tuloerot ovat olleet pienet. Samalla olemme onnistuneet luomaan monella mittarilla yhden maailman parhaista yhteiskunnista. Nykyinen kehitys, jossa tuloerot pääsääntöisesti kasvavat, on huolestuttava. Globaalilla tasolla suurituloisimman 1 % arvioidaan omistavan pian yli puolet maailman varallisuudesta. Pienet tuloerot ovat liima, joka pitää yhteiskunnan yhtenäisenä. Tuloerojen kasvu on omiaan luomaan yhteiskuntaluokkien välisiä jännitteitä ja jopa hidastamaan talouskehitystä.

Markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä. Fiksulla sääntelyllä varmistetaan markkinoiden vastuullinen toiminta. Yhteiskunnan on seurattava markkinoiden toimintaa ja puututtava, kun ongelmia ilmenee.

Sosiaaliturva on tarkoitettu viimesijaiseksi turvaverkoksi ja toimeentulon turvaksi, joka kuuluu kaikille. Samalla on tärkeää, että helpotamme opiskelumahdollisuuksia, parannamme työnteon kannustimia ja tehostamme työllisyyspalveluita, jotta mahdollisimman harva jäisi pelkän sosiaaliturvan varaan.

On tapauskohtaisesti harkittava, milloin valtion tai kunnan kannattaa olla omistajana yritystoiminnassa. Lähtökohtaisesti yhteiskunnalla on hyvä olla myös sijoitusomaisuutta.

Elämme globaalissa maailmassa. On tärkeää, että avarramme omaa maailmankuvaamme ja näemme erilaiset kulttuurit rikkautena. On fakta, että tarvitsemme Suomeen lisää ihmisiä tekemään töitä ja rakentamaan yhteiskuntaa. On tärkeää, että tänne tulevat kokevat olevansa tervetulleita, kotoutuvat ja integroituvat.

Kristinuskossa on paljon samoja hyviä arvoja kuin tasa-arvoisessa humaanissa maailmankuvassa. Uskonto on kuitenkin moniarvoisessa yhteiskunnassa hyvä pitää erillään poliittisesta päätöksenteosta.

Uusi laki parantaa transihmisten oikeuksia ja on siten tärkeä edistysaskel kohti sukupuolen moninaisuuden parempaa huomioimista yhteiskunnassa. Tällä tiellä on jatkettava tavoitteena Suomi, jossa jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan ja mahdollisuus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Kurin sijaan lasten kasvattamisessa tarvitaan rakkautta ja rajoja.

Korkean osaamisen maana Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmastokriisin ratkaisussa. Olemme jo nyt pystyneet vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista satsaamalla puhtaisiin energiaratkaisuihin. Satsaamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, joka tuottaa uusia päästövähennysratkaisuja, luomme Suomeen uutta työtä ja vientimahdollisuuksia. Kunnianhimoisille kansallisille ilmastotavoitteille on myös suomalaisen elinkeinoelämän tuki. Ennen kaikkea elinkeinoelämä peräänkuuluttaa johdonmukaista ja ennakoitavaa politiikkaa, joka ohjaa yrityksiä ja yhteiskunnan toimijoita etsimään tehokkaimmat ja kustannusvaikuttavimmat ratkaisut päästöjen vähentämiseen. EU:n laajuinen päästökauppa on tästä hyvä esimerkki.

Elämme globaalissa maailmassa, jossa yksikään maa ei tule toimeen omillaan. On siis myös Suomen ja suomalaisten etu, että olemme osa laajempia yhteisöjä. Kansainväliset yhteisöt, kuten EU, ovat hyödyllisiä vain jos niitä ajatellaan kokonaisuutena. Jos jokainen valtio metsästää pikavoittoja, ei synny niitä synergiaetuja, joita varten yhteisö on olemassa. On myös valtavan paljon asioita, joissa suomalaisilla ei ole yhteistä kollektiivista etua. Yhteisvastuu edistää kaikkien hyvinvointia ja tekee maailmasta paremman paikan elää.

Puhdas elinympäristö ja luonnon monimuotoisuus ovat paitsi kaikkien etu, myös ehto tulevien sukupolvien onnellisuudelle ja vauraudelle. Ympäristöä ja taloutta ei voi eikä pidä asettaa vastakkain. Ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat olemaan valtavat, jos ei päästöjä määrätietoisesti rajoiteta. Ekosysteemipalvelut, kuten puhdas vesi, ovat meille elintärkeitä. Ympäristönsuojelun edelläkävijyys luo uusia työpaikkoja ja niiden luomiseen Suomen kannattaa panostaa. Nykyinen hyvinvointimme on rakennettu ottamalla velkaa luonnolta ja tulevien sukupolvien hyvän elämän edellytyksiltä. Enää ei ole sellaista vaihtoehtoa, että voimme valita taloudellisen kasvun tai kestävyyden. On valittava kestävyys saadakseen taloudellista kasvua.

Demokratian vahvuus on se, että päätökset tehdään avoimesti parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen.

Koko Suomi ei ole asuttu nytkään ja suuri osa maastamme on varsin harvaan asuttu. Pidän tärkeänä, että meillä on elinvoimaisia kaupunkiseutuja ja alueita eri puolilla Suomea mahdollistamassa hyvän elämän kannalta tarpeelliset palvelut. Elävä maaseutu puolestaan on tärkeä kotimaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden kannalta. On selvää, että samaa palvelutasoa ei voida tarjota taajamissa ja haja-asutusalueilla. Viime kädessä kyse on myös ihmisten valinnoista sen suhteen missä ja millaisessa ympäristössä haluavat asua.

Kaupunkiemme menestyminen on monella tapaa ratkaisevaa koko Suomen hyvinvoinnille. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joten niillä on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen. Kasvavat kaupungit ovat talouden vetureita, joiden elinvoima säteilee koko maahan. Kaupungeilla on suuri potentiaali ja vastuu myös ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisessa. Samaan aikaan on varmistettava, että kaupungit kasvavat kestävästi. Se tarkoittaa niin lähiluonnon säilymistä kuin asuinalueiden eriytymisen estämistä. On koko Suomen etu, että meillä on elinvoimaisia kaupunkiseutuja eri puolilla Suomea.