Jenny Hasu

Suomen on tuettava Ukrainaa. Ukrainalla on oikeus materialiseen ja muuhun tukeen aivan kaikin tavoin. Suomi on osallistunut tukemiseen ja osallistuu myös EU:n sotilaallisen avustusoperaation kautta. Apua on annettava myös jälleenrakennusvaiheessa yhteiseurooppalaisesti. Ukrainan tulevaisuuden rakentamisessa koko Euroopalla on rooli.

Panostukset maanpuolustukseen ovat tärkeitä jo pitkän rajan takia. Suomen puolustusmenot ovat hyvin lähellä NATO:n suosittelemaa kahta prosenttia BKT:stä. Rahoituksen nosto aloitettiin Sipilän hallituksen aikana, kun Kataisen hallitus teki merkittäviä säästöjä puolustukseen. Suomen on hyvä käyttää turvallisuuteen NATO:n tavoitteen verran rahaa.

Koulujen oppimistulokset ovat hälyttävät. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus toimivaan ja yksilölliseen oppilassuhteeseen.

Asiaa voi kokeilla esim. isoissa kaupungeissa, missä toiveita asian suhteen on ollut jo vuosia. Nyt laki ei tätä salli. Kokeilun tulosten perusteella asiasta voidaan linjata pysyvällä tavalla.

Sote-menot kasvavat väestön ikärakenteen muutoksen myötä automaattisesti. Näiden menojen kasvua on hillittävä, koska muutoin raha ei riitä turvallisuuteen tai koulutukseen. Lisäraha ei auta, jos asiat tehdään samalla tavalla kuin ennenkin tai osaajia ei ole. Avain parempiin palveluihin on oikeiden asioiden tekemisessä uudella tavalla. Tolkkua tähän toimintaan. Annetaan työntekijöille parhaat mahdollisuudet tehdä sitä työtä, mihin heidät on palkattu.

Nuorten kohdalla parempia tuloksia saavutetaan sillä, että asioihin puututaan pikaisesti ja seuraus väärästä teosta tulee nopeasti.

Jokaisen työikäisen ja työkykyisen on tehtävä töitä. Työn tekemisen kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan työttömille koulutusta ja työkykyä vahvistavia toimia. Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Suomessa väki vähenee, mutta pidot ei parane. Maahanmuuttopoliitikan painopiste pitää olla työperäisessä maahanmuutossa, sillä näin yritysten tarpeet työvoimasta kohtaavat tänne tulevat työntekijät. Prosessien sujuvoitus ja kielikoulutus ovat keskiössä.

Ikäviä päätöksiä ei voi välttää. Valtion velka ei tule kääntymään laskuun ilman uusia päätöksiä, joista osa on sellaisia, jotka kaventavat palveluita. Suomen kasvua rajoittaa tällä hetkellä heikko tuottavuus. Mikäli voimme nostaa tuottavuutta, ovat supistukset palveluissa pienemmät. Tuottavuus on sitä, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla.

Työn verotuksen yleiselle alentamiselle ei ole nyt mahdollisuuksia. Kevennyksiä siihen voi tehdä, kun ajat ovat paremmat. Kohdennetut veroporkkanat tukevat työllisyyttä paremmin.

Energiakriisisin pahin vaihe vaikuttaa olevan takana eikä lisätuille näytä olevan tarvetta. Kotitalouksien energiaremontteja on tuettava jatkossakin. Ne parantavat energiatehokkuutta tai vähentävät riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Valtion kuitenkin pitää valmistautua erilaisten kriisitilanteiden varalle, niin että mahdolliset toimet kriisin sattuessa voidaan ottaa nopeasti käyttöön. Tämä tarkoittaa varautumista ja palautumista.

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa ja minä olen yksi heistä. Omaisuuden suoja koskee myös metsiä. Metsien kestävää käyttöä ei tule rajoittaa. Metsien kestävää käyttö ja hiilensidontaa voidaan edelleen kasvattaa ja tämä kaikki voidaan tehdä kunnioittaen maan-ja metsänomistajien oikeuksia.

Vuoden 2035 tavoitteeseen ovat Suomessa sitoutuneet mm. metsäteollisuus, ruoanvalmistajat, energiateollisuus. Yrityksissä on tehty investointeja, joilla pyritään pois fossiilisen energian käytöstä jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa ja koko Eurooppaa koskevaa energiakriisiä. On ollut hyvä, että suomalaiset yritykset ovat panosteet pois venäläisten tuottamasta energiasta, nyt emme ole siitä niin riippuvaisia, kuin esimerkiksi Saksa. On annettava yritystyksille mahdollisuus jatkaa tätä hyvää kehitystä, joka tukee myös ilmastotavoitteita, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

Ruuhkamaksuille ei ole Suomessa tarvetta. On panostettava toimivaan joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyn edistämiseen yksityisautoilun vaihtoehtona.

Hyvin todennäköisesti turkistarhaus tullaan kieltämään koko EU:n alueella ja Suomen kannattaa varautua tähän ennakoivasti omilla toimenpiteillään.

Talouden tasapainottaminen tulee vaatimaan rakenteellisia uudistuksia, menojen leikkauksia ja varmaan myös joidenkin verojen kiristämistä. Sopeutustoimia tehtäessä on huomioitava, että monella kotitaloudella rahaa on vähemmän käytettävissä arjen menoihin. Olisi järjetöntä esim. korottaa ruuan hintaa tässä tilanteessa.

Suomi on yhteiskunnallisen onnistumisen menestystarina monilta osin. Tuloerot eivät ole valtaiset verraten moniin muihin maihin ja toivottavaa on, että tilanne myös tällaisenä pysyy. Ahkeruudesta pitää palkita. Kaikilla on oltava mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin omat kyvyt kantavat.

Suomi on riippuvainen muista maista. Valtio voi vaikuttaa markkinoihin esim. edistämällä kotimaista lannoitetuotantoa , mutta kaikkea emme tuottaa Suomessa itse. Samalla on seurattava, mitä muut EU maat tekevät. Ranska on nostanut keskusteluun valtiontukien voimakkaan lisäämisen. Pieni Suomi ei pärjää tukikilpailussa lompakon paksuudella. On annettava yritysten kilpailla keskenään.

Elämän nurja puoli voi koskea ketä tahansa. Heikommassa asemassa olevia pitää auttaa. Sosiaaliturvan varassa eläminen on tarkoitettu olevan väliaikainen toimenpide työkykyisille ja työikäisille, jos elämässä tulee odottamattomia muutoksia. Pysyvä ratkaisu se ei voi olla.

Valtion ja kuntien yritystoiminta on perusteltua tilanteissa mitkä koskevat mm. huoltovarmuutta, kuten energialaitokset ja vesilaitokset. Muissa tapauksissa vapaa kilpailu on paras kirittäjä palveluille.

Olen asunut monta vuotta ulkomailla. Sopeuduin silloin paikallisiin tapoihin, mutta pidin myös kiinni omasta kulttuurista käymällä muun muassa Merimieskirkon tapahtumissa.

Oma elämä on hyvä perustaa sellaisille arvoille, joita voi noudattaa toisia loukkaamatta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kodeissa vanhemmat asettavat rajat lapsilleen, ei valtio. Rajat kertovat myös välittämisestä. Meillä on valitettavan paljon lapsia ja nuoria, jotka on huostaanotettu. Puhutaan isosta kokonaisuudesta, jota ei ratkaista lisäämällä "kuria".

Suomalainen elinkeinoelämä on sitoutunut päästöjen alentamiseen. Tuetaan tämän kehityksen jatkoa ja vahvistetaan entisestään kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä. Annetaan myös kotitalouksille kriisin keskellä luottamusta ja turvaa siihen, ettei kenenkään elämä ja valinnat ole arvottomia. Taloja on saatava lämmittävä puulla jatkossakin ja yksityisautolla on voitava ajaa.

Korona osoitti, että kun tilanne on kriittinen jokainen maa ajattelee omaa etuaan. Siksi on tärkeää mm. huolehtia ruoantuotannosta ja energiaomavaraisuudesta. Ja kun tarve vaatii, jos tulee vaikka sotatilanne toiseen maahan, kyllä me silloin autamme. Niin kuin on autettu Ukrainaa.

Talouskasvua ei ole, ilman että ympäristöstä pidetään huolta. Toisaalta talouden ollessa kestävällä pohjalla voidaan pitää huolta ympäristöstä. Pankit eivät esimerkiksi anna rahoitusta sellaiseen toimintaan, joka ei ole vastuullista. Markkinat ohjaavat niin, että kaikki kasvu tapahtuu vastuullisuuden kautta.

Poliittinen päätöksenteko on aina kokonaisharkintaa, missä pitää huomioida useat useinkin ristiävät mielipiteet ja faktat. Hyvä johtaja vie vaikeat asiat eteenpäin kunnioittaen muita, mutta linjaamalla selkeästi toimia eteenpäin.

Koko Suomen asuttuna pitäminen on turvallisuuskysymys ja siitä on suurta viisautta huolehtia myös jatkossa. Ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa vapaasti.

Kilpailukykyiset kaupungit ovat koko Suomen etu. Esimerkiksi Helsingin pitää pääkaupunkina kilvoitella samassa sarjassa Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa. Vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun kanssa on vanhanaikaista. Niillä on aivan erilaiset roolit tässä kokonaisessa kotimaassa.