Elina Valtonen

Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta. Ukrainalaisia ja maan tulevaisuutta itsenäisenä toimivana valtiona on tuettava kaikin keinoin. Ukrainan jälleenrakennus on tulevaisuudessa valtava urakka, josta Venäjän on kannettava vastuunsa. Venäläisiä jäädytettyjä varoja ja niiden tuottoja on käytettävä Ukrainan tulevaisuuden rakentamiseksi. EU:n rooli on keskeinen. Suomalaisille yrityksille ja ratkaisuille on kysyntää jo nyt; meillä on annettavaa niin energiajärjestelmän, infrastruktuurin, rakentamisen, teollisuuden kuin mm. koulutusjärjestelmän kehittämisen saralla.

Suomen on panostettava maanpuolustukseen jo sijainnistamme käsin. Natossa sovitut tavoitteet tukevat tätä. Lisäksi tulevan hallituksen on vaikutettava niin Natossa, EU:ssa kuin kahdenvälisesti siihen, että Euroopan maat alkavat kantaa suurempaa roolia maanosamme puolustuksessa. Se ei ole ristiriidassa transatlanttisen syvän yhteistyön kanssa, vaan päinvastoin, tukee sitä. Eurooppalainen puolustus on järkevintä rakentaa Naton puitteissa ja se edellyttää pitkäjänteisen määrärahojen kasvattamisen lisäksi koordinointia ja satsauksia puolustusteollisuuteen ja puolustusmateriaalihankintoihin. Suomen osaamista arvostetaan.

Peruskoulun oppimistulokset ovat olleet laskussa, ja hälyttävän moni nuori päättää perusasteen ilman riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja. Työrauha ja toimiva, yksilöllinen oppilassuhde ovat avaintekijöitä oppimispolulla. Perusopetusta on parannettava pitkäjänteisesti. Perusopetuksen tasa-arvorahoituksesta on tehtävä pysyvää, jotta tuki kohdistuu parhaiten sitä eniten tarvitseville. Pidetään tuen keinovalikoima laajana siten, että myös tarpeellinen pienryhmäopetus on mahdollista. Uudistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa, jotta jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen ajoissa.

Tällä hetkellä Suomessa laki ei salli käyttöhuoneita, mutta niitä on syytä kokeilla hallitusti tulevaisuudessa. Niiden ansiosta huumeruiskut eivät loju ympäriinsä ja ympäristö siistiytyy. Käyttöhuoneet parantavat huumeiden käyttäjien turvallisuutta. Niissä tavoitetaan käyttäjät paremmin ja voidaan ohjata heitä hoitoon. Huumeiden käyttöhuoneista on ollut positiivisia kokemuksia esimerkiksi Hollannissa ja Portugalissa.

Väestön ikääntyessä lisääntyvät myös sosiaali- ja terveysmenot. Hyvinvointialueisiin pohjaava hallintouudistus oli kallis virhe, josta maksetaan vielä pitkään. Nyt on toteutettava soten korjaussarja, joka purkaa hoitojonoja, hillitsee kustannuskehitystä ja antaa ihmiselle vapauden valita itselleen paras palveluntuottaja. Yksityisen sektorin mukaanotto palvelutuotantoon lisää laatua ja pienentää kustannuspainetta. Hoitajien työpäivä ei saa kulua lomakkeiden täyttämiseen. Digitalisaatiota kaivataan niin ennaltaehkäisyyn kuin vapauttamaan ihmisiä hoivatyöhön. Kelpoisuusvaatimuksia on höllennettävä niin, että kukin työntekijä pystyy tekemään oman työnsä mahdollisimman hyvin ihminen edellä. Lehtien ääneenluku ja läsnäolo eivät edellytä tutkintoa. On otettava kaupunkilaisjärki käteen!

Nuorisorikollisuuden torjunnassa tarvitaan niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista. Nuoret kaipaavat elämäänsä rakkauden lisäksi myös rajoja. Jos nuoren vanhemmat eivät näihin pysty – kuten liian usein on – on lastensuojelulle ja erityisesti nuorisokodeille annettava siihen riittävät valtuudet. Samalla on tehtävä töitä sen eteen, että kaikissa perheissä voidaan paremmin, ja että isillä ja äideillä on töitä. Tarvitsemme laajaa viranomaisyhteistyötä, monialaista mielenterveystyötä ja kattavan terapiatakuun. Poliisien määrää on lisättävä ja viranomaisten toimivaltuuksia on laajennettava. Rikoksen liittyminen jengien välienselvittelyyn on säädettävä rikoksen koventamisperusteeksi ja ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava.

Kokoomus esittää ansiosidonnaisen uudistamista niin, että se ulotetaan oikeudenmukaisesti kaikille siinä suhteessa kuin työssäoloehto täyttyy ja vastaavasti sen tasoa porrastetaan (alussa korkeampi) ja kestoa lyhennetään. Suurin osa nykyisistä kannustinongelmista johtuu passivoivasta järjestelmästä eikä siitä, etteivät ihmiset keksisi hyödyllistä tekemistä tai heitä ei kiinnostaisi tarttua toimeen. Sosiaaliturvan pitää mahdollistaa ihmislähtöiset valinnat; työn, yrittäjyyden ja opintojen yhdistelemisen. Pidemmällä tähtäimellä kannatan perustiliä, joka takaa vahvan perusturvan ja yksilölliset valinnat, mutta joka mahdollistaa myös varhaisemman puuttumisen ja yksilökohtaisen auttamisen silloin, kun ihminen ei kykene pitämään taloudestaan huolta. Luotetaan ihmiseen.

Suomen työikäinen väestö vähenee samaan aikaan, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Yhtälö haastaa hyvinvointimme perustaa. Pienenevän työikäisen joukon on kyettävä omalla työllään kannattelemaan kasvavan työelämän taakseen jättäneen joukon hyvinvointia. Suomalaisille tuotteille olisi kysyntää maailmalla, mutta tekijäpulan vuoksi emme pysty vastaamaan tarpeeseen. Työtä jää tekemättä ja tuloja saamatta. Pahimmillaan osaavan työvoiman puute muodostaa esteen yritysten kasvulle ja uusille investoinneille. Helsingissä merkittävä osa ravintoloista ja vanhusten hoivakodeista joutuisi jo nyt laittamaan ovet kiinni, jos meillä ei olisi muualta tullutta työvoimaa. Meidän on purettava maahantulon esteitä työvoimalta ja alettava houkuttelemaan tänne osaajia - heistä käydään maailmalla kovaa kilpailua.

Suomen julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Velkaannumme joka vuosi 10 miljardin tahdilla, jos korjausliikettä ei tehdä. Pystymme parempaan! Ei ole sellaista leikkauslistaa, jolla koko alijäämä saataisiin kerralla kurottua umpeen, mutta säästöiltäkään ei vältytä. Julkiset menot on priorisoitava ja säästöjä on tehtävä vähemmän tärkeistä kohteista. Hallintoa on tehostettava ja tulonsiirroissa purettava kannustinloukkuja. Vastaavasti on tehtävä tilaa ihmis- ja yritysvetoiselle kasvulle, ja siinä tarvitaan kannustavaa verotusta. Kokoomus on esittänyt toimenpidelistan, jolla voidaan samanaikaisesti vähentää velkaantumista ja samalla tehdä tulevaisuutta: tuloverotusta lasketaan työllisyyden ja ostovoiman tukemiseksi ja varhaiskasvatukseen sekä peruskoulutukseen lisätään määrärahoja.

Suomessa on yksi maailman ankarimmista veroasteista. Se syö kannustimia ottaa työtä vastaan ja työntantajilta kykyä luoda työpaikkoja. Korkea verokiila johtaa siihen, että ihmiset tekevät enemmän itse sen sijaan että ostaisivat ammattilaisen palveluita esimerkiksi arkeaan helpottamaan. Ylemmän toimihenkilön pitää ansaita 42 euroa, jotta hän voi maksaa maalarille 10 euroa käteen. Loput menevät veroihin ja lakisääteisiin maksuihin (verokiila). Se luo tehottomuutta ja heikentää kansantalouttamme. Kannustava verotus on elinehto kasvulle ja talouskasvu taas auttaa meitä lisäämään ihmisten elintasoa ja hyvinvointia sekä pelastamaan julkisen talouden. Kilpailukyky on tärkeää, muuten edessämme on miljardien leikkauslistat.

Kokoomus on esittänyt keinot, joilla kuluttajan sähkölaskua saadaan edullisemmaksi ilman, että valtion pitää tukea kuluttajia. Sähkön hinnoittelumekanismia tulisi uudistaa niin, ettei korkein hinta - esim. väliaikainen hintapiikki - määrää kaikkien käyttäjien sähkönhintaa. On tärkeämpää puuttua juurisyihin kuin luoda uusia tukipaketteja. Valtion tuet kohdistuvat aina heikosti, lisäävät velkaantumista ja saattavat heikentää kannustimia energiansäästöön. Pitkällä aikavälillä Suomesta on luotava puhtaan energian suurvalta, jossa sähköä riittää myös vientiin ja kilpailukykyiseen teollisuuteen mm. vetytalouteen. Olemme hyvää matkaa menossa sinne! Ydinvoimaa on rakennettava vastakin ja esteet pienydinvoimaloiden rakentamiselta on purettava. Nykyinen energiakriisi on ohimenevä ilmiö.

Puu sitoo hiilidioksidia tehokkaimmin voimakkaassa kasvuvaiheessa: vanhat metsät eivät ole hyviä hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää aktiivista metsänhoitoa, ja siitä Suomessa on pitkä kokemus. Luontokatoa on torjuttava päästökaupan tapaisella hinnoittelumekanismilla ja se edellyttää myös metsäalueiden, soiden ja vesistöjen suojelua.

Kokoomus on sitoutunut 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen eikä näe estettä sen toteutumiselle. Hiilineutraalius tukee puhdasta teollisuuttamme ja kehittyvää korkean lisäarvon palvelutaloutta. Nämä ovat Suomelle myös vientivaltteja. Meidän on satsattava yhä enemmän puhtaaseen energiantuotantoon ja tehtävä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Siinä myös ydinvoimalla - tulevaisuudessa pienydinvoimaloilla - on keskeinen rooli.

Suomessa autoilusta kerätään jo nyt paljon enemmän veroja kuin mitä palautuu tienpitoon ja liikenteeseen. Päästöjen vähentämisessä päästöverotus on tehokkainta. Ruuhkamaksut voivat olla ratkaisu tulevaisuudessa, ja erityisesti kun liikkumisen verorasitus muuten laskee mm. päästöttömyyden kautta. Ruuhkamaksujen logiikka ei siis saa olla, että verotetaan autoilua enemmän, vaan että verotamme sitä eri tavalla. Autokannan on Suomessa annettava uusiutua vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi autoveroa laskemalla. Meikäläiset autot ovat Euroopan vanhimmasta päästä ja suhteessa moneen muuhun maahan jo itsessään niin ympäristö- kuin turvallisuusriski. Meidän ei pidä vähentää liikkumista - päinvastoin - vaan päästöjä ja muita ulkoishaittoja!

Turkistarhaus on Suomessa kiellettävä siirtymäajalla. Eläinten mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen on edistettävä, ja turkisasetus on päivitettävä vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä.

Suomen julkiset menot ja veroaste lukeutuvat maailman korkeimpiin. Silti jäämme jälkeen palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Tulonsiirroissa ei enää pitkään ole kyse ollut siitä, että autetaan heikoimpia, vaan enemmistö tulonsiirroista kohdistuu keski- ja hyvätuloisille. Sama joukko myös maksaa tuloverot. Rahan siirtäminen valtion kautta omasta taskusta toiseen omaan taskuun ei ole järkevää: se luo tehottomuutta ja kannustinloukkuja. On tehtävä säästöjä, mutta Suomen 10 miljardin alijäämää ei pelasta mikään leikkauslista. Se kurotaan tulevaisuudessa umpeen vain ripeämmällä talouskasvulla. Veronkorotukset puolestaan pienentäisivät talouskasvua, sillä ne syövät kilpailukykyä, investointeja, ostovoimaa ja työllisyyttä.

On tärkeää kannustaa työntekoon, yrittämiseen ja ahkerointiin. Työstä on saatava asianmukainen korvaus. Tärkeämpi mittari kuin tuloerot on se, kuinka paljon on köyhyyttä ja kuinka vaikeaa siitä on nousta. Jos alin kymmenys tienaa reilusti vähemmän kuin ylin kymmenys, on tärkeää pitää huolta siitä, että mahdollisimman moni ihminen nousee elämänsä aikana tuloissa alimmasta kymmenyksestä korkeammalle. Suomen tuloerot ovat maltilliset kansainvälisessä vertailussa, ja jos omalla työllään ei voi kerryttää varallisuutta, keskittyvät pääomat sinne missä niitä jo on.

Reilumman kilpailun Suomi: selkeät ja läpinäkyvät säännöt kaikille ilman erioikeuksia ja suljettuja toimialoja. Meidän on hallitusti avattava markkinoita yrityksille niin, että kuluttajat voittavat: niin apteekkialalla, liikenteessä, rahapeleissä, sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin alkoholin myynnissä.

Tarvitsemme vahvan perusturvan ja muuten kannustimet elättää itsensä työllä, jos ihminen on työikäinen ja -kykyinen.

Talouskasvua saadaan avaamalla suljettuja markkinoita kilpailulle ja mahdollistamalla yritysten kasvu eri toimialoilla ilman, että julkinen valta lähtee kilpailemaan niiden kanssa konkurssisuojan ja muiden erioikeuksien turvin. Laajemmista mahdollisuuksista hyötyy ensisijaisesti ihminen itse: asiakas, kuluttaja, potilas ja viime kädessä myös veronmaksaja. Julkisen vallan tulisi omistaa vain sellaisia yhtiöitä, joissa sillä on strateginen intressi. Veronmaksajan rahoilla ei tule spekuloida pörssissä. Julkisen vallan tehtävän tulisi olla tukea ihmisiä siellä, missä markkinat eivät siihen kykene, sen sijaan että se valtaa alaa itseisarvoisesti - vaikkapa kiinteistöhuollossa, tietotekniikassa tai ateriapalveluissa. Hyvinvointialueiden on ostettava palvelut ja tuotteet avoimesti markkinoilta.

On tärkeää, että Suomessa voi asua ja elää hyvää elämää riippumatta ihonväristä, sukupuolesta ja ihmisen muista ominaisuuksista. Tarvitsemme nykyistä enemmän tilaa erilaisuudelle riippumatta ihmisen taustasta.

Kristillisissä arvoissa on paljon hyvää ja sellaista, joiden varaan nykyinen yhteiskunta on rakennettu. Ne eivät kuitenkaan saa sulkea pois ihmisiä, jotka ajattelevat toisin. "Isänmaa" ei saa tarkoittaa pahansuopaa ja poissulkevaa nationalismia, "koti" ei saa sulkea erilaisia perhemuotoja - tai varsinkaan lapsia - yhteiskunnan ulkopuolelle ja uskonto on jokaisen yksityisasia, jolle on tehtävä tilaa myös siten, että kirkko erotetaan valtiosta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Rajat ovat rakkautta. Yhteiskunnan on autettava vanhempia tässä työssä, jos he eivät siihen itse kykene. Koulukodeissa ja muissa huostaanotettujen lasten sijoituspaikoissa on usein vaikeuksia, sillä henkilöstöllä ei ole mahdollisuuksia ja toimivaltaa asettaa huostaanotetuille lapsille rajoja eikä käytännössä sääntöjäkään. Esim. liikkumisvapautta ei voi enää rajoittaa. Pelkästään Helsingin poliisin tietoon tulee vuodessa noin 900 karkaamistapausta sijoituspaikoista. Kaiken muun lisäksi muun muassa opetuksen järjestäminen on muodostunut haasteelliseksi. Erilaisten päihteiden käyttö on lisääntynyt arviolta jopa 90 %. Kouluissa pitää panostaa nykyistä parempaan työrauhaan, mutta se on kokonaisvaltaisempi muutos kuin vain "kurin" lisääminen.

Olemme energiamurrokessa jo pitkällä ja meillä on puhdas teollisuus. Päästöjen vähentäminen ei heikennä kilpailukykyämme, vaan parantaa edelläkävijäasemaamme.

Kansanedustajan tehtävä on ajaa Suomen ja Suomessa asuvien ihmisten etua kaikissa tilanteissa. Nykyisten ja uusien suomalaisten etua ajetaan parhaiten avoimella ja kansainväliseen yhteistyöhön perustuvalla politiikalla. Politiikan ristiriidat tulevat siitä, ettemme ole aina samaa mieltä siitä, mikä Suomen etu on. Samoin se, miten painotamme tulevien sukupolvien etua suhteessa nyt äänestysikäisiin suomalaisiin, jakaa näkemyksiä.

Kaikki ihmisen toiminta - pelkästään ihmisen olemassaolo - rasittaa ympäristöä ja kuluttaa resursseja. Siksi on tärkeää löytää oikea tasapaino. Siellä missä mahdollista, on päästöille ja ympäristöhaitoille asetettava asiaankuuluva hinta ja investoinnin tekijä voi sitten katsoa, että kannattaako tehdä. Onneksi ristiriitaa ei yleensä ole. Talouskasvua on saavutettavissa asettamiemme päästörajoitusten puitteissa erinomaisesti: niin puhtaan energian, vähäpäästöisen teollisuuden kuin korkean lisäarvon palvelutaloudenkin piirissä.

Valtaan kuuluu aina vastuu. Demokratiassa ei kukaan päätä yksin, mutta kun johtajat on valittu ja työnjako on tehty, tulee valtakausi käyttää johdonmukaiseen päätöksentekoon Suomen tulevaisuuden hyväksi.

On tärkeää, että ihmiset voivat valita vapaasti asuinpaikkansa ja että Suomessa riittää asukkaita ympäri maata. Aluetukien sijaan meidän tulisi kuitenkin pistää paukut alueelliseen kilpailukykyyn. Toimiva metropolipolitiikka ja kaupungistumisen esteiden raivaaminen ovat kilpailukykytekijä koko Suomelle.

Toimiva metropolipolitiikka ja kaupungistumisen esteiden raivaaminen ovat kilpailukykytekijä koko Suomelle. Nykyajan taloudellinen todellisuus kertoo kansainvälisyydestä ja kaupungeista. Helsingin ei pidä kilpailla muun Suomen kanssa (emmekä kaipaa tällaista vastakkainasettelua!), vaan muiden maiden metropolien kanssa. Siten saamme parhaat kyvyt tulemaan ja jäämään tänne; niin meillä kuin muualla syntyneet.