Sari Multala

Ukrainaa on tuettava, jotta Ukraina voittaa sodan. Se on kuitenkin tehtävä niin, että apu ei heikennä omaa puolustuskykyämme tai turvallisuuttamme ja sitä kautta Euroopan turvallisuutta. Samaan aikaan on myös varmistettava, että apu on mahdollisimman tehokasta ja tämä on tehtävä yhdessä muiden Ukrainaa auttavien maiden kanssa.

Suomi on jo pitkään huolehtinut maanpuolustuksen resursseista ja nyt hävittäjähankintojen myötä maanpuolustuksen rahoitus on Naton tavoitteen tasalla. Jatkossakin maanpuolustuksemme perustuu ensisijassa omaan uskottavaan maanpuolustukseen. Jotta Nato-jäsenyyden tuoma turva on olisi mahdollisimman suuri, Suomen on oltava aktiivinen jäsen Natossa ja panostettava puolustukseen jatkossakin.

Opetusryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, jotta opettajalla on mahdollisuus keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen. En kuitenkaan kannata tämän kirjaamista lakiin, vaan sekä valtion että kuntien tasolla riittävästi resursseja, joilla tästä huolehditaan. Esimerkiksi valtion tasa-arvorahoituksella on ollut merkittävä rooli opettajien palkkauksessa ja tuen tarjoamisessa. Tärkeintä on, että oppimisen tukea on tarjolla oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja siten, että myös tarpeellinen pienryhmäopetus on mahdollista.

Huumeiden käyttöhuoneet vaatisivat toteutuakseen lakimuutoksen, joka ei välttämättä ole niin yksinkertainen kuin sen ajatellaan olevan. Huumeiden käyttöä tapahtuu nyt paikoissa, joissa käytetyt huumeruiskut jäävät liian usein lojumaan puistoihin tai lasten leikkipaikoille. Silti ajattelen, että asiaa tulisi selvittää, jotta huumeiden käytön haittoja voitaisiin vähentää ja yleistä turvallisuutta lisätä.

Uudet hyvinvointialueet ovat juuri vasta aloittaneet ja lisärahoitus tässä vaiheessa nykyisen rahoitusmallin perusteella romuttaisi koko idean. Sote-uudistuksen toteutustapa oli väärä ja tuottaa lisää hallintoa eikä automaattisesti paranna palveluita. Lisärahalla tätä ei suoraan voida korjata vaan on korjattava koko mallia. Sen lisäksi on luotava selkeät kriteerit sille, milloin edellytykset lisärahoituksen myöntämiselle täyttyvät.

Tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Nuorten rikollisuuteen on puututtava ensisijaisesti laittamalla kuntoon ennaltaehkäisevät tukipalvelut, lastensuojelu ja kotouttamispolitiikka. Nykyistä ennaltaehkäisevää ankkuritoimintaa on kehitettävä ja exit-toiminta on laajennettava sen rinnalle koskemaan myös katujengien jäseniä. Samaan aikaan on kuitenkin tehtävä myös kiristyksiä esimerkiksi ampuma-aselainsäädäntöön niin, että laittoman aseen kantamisesta rangaistaisiin törkeänä ampuma-aserikoksena ja tästä annettavia minimirangaistuksia kovennettaisiin. Myös rikoksen liittyminen jengien välienselvittelyyn on säädettävä rikoksen koventamisperusteeksi. On panostettava lisäksi mielenterveyden palveluiden saatavuuteen ja ehkäisevään päihdetyöhön.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee porrastaa kannustinloukkujen purkamiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja julkisen talouden vahvistamiseksi. Samaan aikaan ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille palkansaajille, sillä kaikki osallistuvat sen rahoittamiseen.

Työikäisen väestön pieneneminen uhkaa jo nyt peruspalveluitamme ja heikentää myös Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Terveydenhuollon palvelumme eivät tälläkään hetkellä toimisi ilman työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisesti maahan muuttaneiden työllisyysaste on korkea. Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan yksin ole ratkaisu työvoimapulaan. Samaan aikaan tulee purkaa kannustinloukkuja ja panostaa koulutukseen, jotta tekijöitä löytyy eri ammateihin jatkossa.

Talouden tasapainottaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen on seuraavan vaalikauden tärkein, ja samalla vaativin, tehtävä. Se tehdään työn ja yrittäjyyden edellytyksiä vahvistamalla ja panostamalla osaamiseen eli talouskasvun edellytyksiin. Ilman leikkauksia ei taloutta kuitenkaan saada tasapainoon. Joillakin sektoreilla kyse on kustannusten nousun hillinnästä kuin leikkauksista. Valtionvelan korkojen noustessa korot kiihdyttävät velkaantumista entisestään. Jossain vaiheessa usko Suomen kykyyn hoitaa lainojaan heikkenee ja velan hinta nousee entisestään. Suomella ei ole varaa olla kääntämättä velkaantumista laskuun.

Seuraavalla vaalikaudella palkkaverotusta tulee alentaa ostovoiman kasvattamiseksi, mikä lisää myös yritysten mahdollisuutta työllistää. Se on mahdollista tehdä ilman, että lisätään velkaa tai leikataan palveluista. Ansiotulojen verotusta tulee keventää ja verojen painopistettä siirtää pois työn ja yrittämisen verottamisesta haittojen verotukseen.

On oikein, että ihmisiä tuetaan energian hinnan noustessa. Ensisijaisesti se tulisi kuitenkin tehdä sähkön ja energian hintaa hillitsemällä, mikä auttaa tehokkaimmin sähkölaskujen pitämisessä kohtuullisena. Se tehdään paitsi irrottautumalla mahdollisimman nopeasti fossiilienergiasta (pitkä tähtäin) myös huolehtimalla riittävästä sähkön tuotannosta siirtymäajalla (lyhyt tähtäin). Olkiluoto 3:n merkitys tässä on todella suuri ja tarvitsemme myös lisää ydinenergiaa esimerkiksi pienydinvoimaloiden muodossa. Väliaikaisesti tulee myös hyödyntää sellaista tuotantoa, joka ei muutoin olisi käytössä. Kiihtyvä inflaatio nostaa hintoja ja kun palkat nousevat hitaammin, se heikentää ostovoimaa. Siksi annettavien suorien tukien tulee olla hyvin kohdennettuja.

Luontokatoa tulee ehkäistä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Valtion metsissä sitä on järkevää tehdä esimerkiksi suojelun kautta ja toisaalta käyttämällä kestäviä metsänhoitomenetelmiä talousmetsissä. Avohakkuita tulisi käyttää vain siellä missä muut metsänkäyttömuodot eivät ole järkeviä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsien hiilinielut ovat erittäin tärkeässä roolissa. Kuitenkin metsää tulee myös uudistaa, jotta metsä kasvaa ja sitoo hiiltä.

Suomen tulee pitää kiinni ilmastotavoitteistamme, sillä ne luovat ennakoitavaa toimintaympäristöä yrityksille ja ihmisille. Edelläkävijyys tuo myös talouskasvua, jos Suomi osaa olla teknologisessa kehityksessä etulinjassa. EU:n tasolla tulee kuitenkin muistaa tämä sama ja luoda markkinaehtoisia mekanismeja, joilla tavoitteeseen pääseminen on mahdollista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomi ei kuitenkaan voi tehdä määräänsä enempää ja muiden maiden on myös oltava mukana.

Kaupunkiseuduilla ruuhkat, pysäköintipaikkojen kalleus ja vähyys ohjaavat ihmisiä liikkumaan ruuhka-aikojen ulkopuolella ja käyttämään joukkoliikennettä ruuhka-aikoina. Joukkoliikennettä on kehitettävä ja liityntäpysäköintipaikkoja lisättävä, jotta joukkoliikenteen käyttö on mahdollista mahdollisimman monelle. Monelle keskustojen ulkopuolella ja kehyskunnissa asuvalle oma auto on välttämätön työssäkäynnin väline. Työssäkäymisen kustannuksia ei saa lisätä ruuhkamaksuin. Ruuhkamaksujen on todettu olevan nimensä mukaisesti tehokkaita ruuhkien vähentämisessä, mutta ne toimivat heikosti päästöjen vähentämisessä.

Turkiseläimien elinolosuhteita tulee parantaa heti. Valitettavasti jo pitkään uudistettavana oleva eläinten hyvinvointilaki ei sisällä merkittäviä toimia, joilla turkiseläinten hyvinvointia parannettaisiin. Turkiselinkeino on ollut laskusuunnassa ja alan tulevaisuudesta tulisi laatia selvitys. Näin voitaisiin varmistaa riittävän pitkä siirtymäaika myös elinkeinonharjottajien näkökulmasta. Jos asia etenee EU:n aloitteen kautta, Suomen olisi hyvä varautua siihen kansallisesti.

Suomessa on jo yksi länsimaiden suurimpia progressioita palkkaverotuksessa. Päinvastoin seuraavalla vaalikaudella ansiotulojen verotusta tulee alentaa ostovoiman kasvattamiseksi, mikä lisää myös yritysten mahdollisuutta työllistää. Työn ja yrittämisen verotuksen sijaan painopistettä tulee siirtää haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotukseen. Lisäksi on tehtävä toimia, jotka lisäävät osaamista, työllisyyttä ja kasvua sekä priorisoitava menoja. Valtion taloutta ei saada tasapainoon pelkällä talouskasvulla (jota veronkorotukset haittaavat) vaan tarvitaan myös menoleikkauksia.

Tuloeroja tulee tasata, mutta ei enää nykyistä enemmän työn verotuksen kautta. Työssäkäynnin on oltava aina kannattavaa ja myös lisätyön tekemisen tulee olla kannattavaa eli ahkeruudesta tulee palkita. Suomen marginaaliveroaste on todella kova jo keskituloisella.

Valtion tulee keskittyä tukemaan toimivia markkinoita. Suomen talouskasvu ja kilpailukyky syntyy siitä, että työnteko ja yrittäjyys on kannattavaa. Sekä Suomessa että Euroopan unionissa on huolehdittava reilusta kilpailusta ja vakaasta toimintaympäristöstä välttämällä poukkoilevaa politiikkaa.

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole helppoa eikä useimmiten oma valinta. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa niin, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan ja aktiivisesti etsiä.

Etenkin kuntien omistamien Inhouse-yhtiöiden edellytyksiä kiertää kilpailutuksia tulisi kiristää. Jos on toimivat markkinat esimerkiksi tukipalveluissa (kuten siivous-, ateria- ja kiinteistöpalvelut) tulisi palvelut kilpailuttaa. Tämä myös vähentää kunnan tarvetta omistaa yhtiöitä. Valtion omistusten suhteen strategisesti tärkeitä yhtiöitä on tärkeä omistaa, kunhan strategista intressiä voidaan edistää. Pörssiyhtiöissä tämä on usein haastavaa.

Kansainvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö on edellytys pienen maan selviytymiselle. Pienevät ikäluokat ja vähenevä työikäinen väestö edellyttävät paitsi työllisyysasteen nostamista kotimaassa, työn tuottavuuden kasvua, mutta myös lisää kansainvälistä rekrytointia. Kotoutumista tulee parantaa nykyisestä, jotta jokainen Suomeen muuttava löytää paikkansa yhteiskunnassa ja oppii Suomen lait ja käytännöt.

Uskonnon ei tulisi olla poliittisen päätöksenteon perustana. Kristillisessä arvoperustassa on kuitenkin paljon hyviä arvoja, kuten lähimmäisen kunnioittaminen.

Jokaisen on saatava elää vapaasti haluamallaan tavalla niin kauan kun ei rajoita muiden oikeutta esimerkiksi turvalliseen kasvuympäristöön. Perinteisistä sukupuolirooleista esimerkiksi opintoihin ohjautumisessa tulisi päästä siihen, että jokainen löytää mieluisan ja motivoivan ammatin sukupuolesta riippumatta. Eduskunnan hyväksyessä uuden translain siihen jäi merkittävä puute intersukupuolisten lasten osalta, kun ei-lääketieteellisesti välttämättömiä kirurgisia toimenpiteitä ei kielletty.

Selkeitä rajoja tarvitaan lasten kasvattamisessa. Rajat luovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat lasta kasvamaan ja tekemään ikätasolle sopivia päätöksiä ja valitoja.

Suomen tulee pitää kiinni päästötavoitteista, joihin olemme sitoutuneet. Voimme kuitenkin onnistua rajoittamaan lämpötilan nousua vain niin, että kaikki pitävät kiinni kansainvälisesti sovituista tavoitteista. Edelläkävijyys on hyvä asia ja luo kilpailuetua teknologian kehityksessä. Suomi yksin ei kuitenkaan kykene vähentämään päästöjä, joten kaikkien on oltava mukana.

Suomen ulkopolitiikan tärkein tehtävä on varmistaa Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin sekä kaupallisten etujen toteutuminen. Suomen ja suomalaisten etu on, että myös Euroopassa menee hyvin ja toimimme yhteistyössä muiden kanssa.

Politiikan lähtökohdaksi tulee ottaa talouskasvun ja päästöjen irtikytkentä. Käytännössä tämä on jo onnistunut Suomessa: talous on kasvanut samaan aikaan kuin päästöt ovat laskeneet. Suomen tulee pitää kiinni päästötavoitteista, joihin olemme sitoutuneet. Voimme kuitenkin onnistua taistelussa ilmastonmuutosta vastaan vain pitämällä kiinni kansainvälisesti sovituista tavoitteissa. Suomi on niin pieni maa, ettemme voi yksin tässä taistelussa onnistua, siksi myös muut maat on saatava mukaan tekemään toimia kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Yksikään johtaja ei tee päätöksiä hallituksessa yksin. (puolue)johtajalle tärkeää on kyetä näyttämään suuntaa, mutta myös neuvotella muiden kanssa ja pitää oma eduskuntaryhmä sovittujen päätösten takana. Yhdessä hallituksen tulisi kyetä tekemään myös vaikeita päätöksiä, jotka eivät ole välttämättä kovin suosittuja.

Koko Suomi ei ole asuttuna tälläkään hetkellä. Kauttaaltaan elinvoimainen Suomi sen sijaan on arvokas tavoite. Esimerkiksi etätyömahdollisuuksien lisääntymisellä ja matkailun kehittämisellä voidaan tätä tavoitetta edistää. Valtion ei tule kuitenkaan rajoittaa vapaata muuttoliikettä. On taloudellinen mahdottomuus, että kaikki taajamien palvelut olisivat samoin edellytyksin myös haja-asutusalueiden saatavilla.

Kaupungistuminen ei ole mielipide vaan tosiasia. Suomen kilpailukyvyn kannalta kaupungistuminen ja metropolialueet ovat tärkeitä, ja tässä kehityksessä olemme jäljessä muista länsimaista. Missä ihmisiä asuu tiiviisti, työn tuottavuus on korkeampaa.