Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kenelläkään ei ole varmuutta Venäjän aikeista, mutta yhteistyötä ei tule Putinin kanssa jatkaa. Tärkeää on vahvistaa suhteita Eurooppaan ja länsinaapureihimme sekä huolehtia Nato-jäsenyytemme kuntoon. Huoltovarmuus tulee olla kunnossa, jotta voimme elää turvallisin mielin nyt ja tulevaisuudessa Suomessa. Meidän tulee tukea Ukraina voittoon, sillä Ukraina taistelee nyt myös meidän puolestamme. Tarvitsemme solidaarisuutta.
Suomi täyttää Naton vaateet puolustusmenoista. Mielestäni on Suomen etu, jos puolustus on kunnossa. Mikäli tulevaisuudessa hankintojen jälkeen emme yllä tavoitteeseen muiden jäsenmaiden tapaan, olemme samassa tilanteessa muiden maiden kanssa.
Luokkakokojen on oltava kohtuulliset, jotta lapset ja nuoret voidaan kohdata yksilöllisesti. Oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on oleellista, että koulupäivät ovat turvallisia ja oppimista tapahtuu ikätason mukaisesti. Inkluusion myötä tehostetun ja erityisentuen oppilaille tulee löytyä pienryhmäpaikka, mikäli koetaan lapsen tai nuoren siitä hyötyvän. Suuret luokkakoot ovat haaste oppilaille ja perheille, mutta myös henkilöstön jaksamiselle. Hyvinvoiva opettaja tarjoaa laadukasta opetusta.
Tämän hetkisen tiedon valossa en kannata käyttöhuoneita. Koen, että päihdepolitiikan osalta huumeisiin liittyy myös niiden dekriminalisointi, jolloin käyttö ei olisi rangaistavaa. En kannata huumeiden laillistamista. Huumevalistusta tulisi kylläkin lisätä ehdottomasti jo varhaisempaan vaiheeseen nuorten elämässä ja avun tulisi olla hyvin matalalla kynnyksellä saavutettavissa.
Sote-palvelut ovat hyvinvointiyhteiskuntamme yksi tukipilari ja jokainen meistä tarvitsee näitä palveluja jossain kohtaa elämäänsä. Olen valmis puolustamaan julkista terveydenhuoltoa.Uskon, että nyt sote-uudistuksen myötä menee aikansa, jotta uusi järjestelmä saadaan toimimaan, mutta mikäli perustason palveluihin panostetaan enemmän, erityistason palvelutarve laskee ja säästöjä syntyy sitä kautta. Ihmisten on päästävä hoitoon oikea-aikaisesti. Yhteistyö yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa on oleellista palveluntuotannossa. Myös digitaalisten järjestelmien kehitys tuo tulevaisuudessa säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin.
Ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Se tulee aloittaa jo peruskoulussa huolehtimalla perheiden kanssa yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jengiytyminen näkyy Suomessa nuorisojengeinä, joissa on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia. Kunnollinen kotouttaminen ja Suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin velvoittaminen tukevat jengiytymisen ehkäisemisessä, joissa rikollisuus korostuu. Myös asuinalueiden segregaatiolla eli eriytymisellä on merkityksensä, eikä sitä pitäisi päästä tapahtumaan. Tutkimusten mukaan säädökset mahdollistaisivat kovemmatkin rangaistukset, mutta keskimääräiset tuomiot ovat melko matalia. Tärkeintä olisi, että rangaistus koettaisiin sellaisena, ettei sitä haluta kärsiä.
TE-uudistuksen 2024 myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Mikäli henkilö on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan hän saa työtaustastaan riippuen päivärahaa työttömyyskassasta enintään 400 päivää omavastuuajan jälkeen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tulee maksaa tulevaisuudessakin työttömyyskassojen kautta. Mikäli haluamme kehittää työelämää, olisi kannustavaa tukea työtöntä työllistymään mahdollisimman pian työttömäksi jäämisen jälkeen. Tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen, joka selkeyttää ja yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmämme ja huomioi muuttuvan työelämän erilaiset työsuhteet ja kannustaa työhön. Työnteon tulisi olla aina kannattavampaa, kuin kotiin jäämisen, mutta ketään ei saa jättää oman onnensa nojaan työkyvystä riippuen.
Tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa tietyille aloille ja työperäinen maahanmuutto on yksi vaihtoehto. Ulkomailta tulevan henkilön palveluja tulee kehittää niin, että hän ja hänen mahdollinen perheensä sopeutuvat ja työllistyvät mahdollisimman pian muuton jälkeen.
Mielestäni emme voi jatkaa velkaantumista nykyiseen malliin. Tähän tilanteeseen on tultu vuosien saatossa ja suunta ei tule muuttumaan ilman konkreettisia toimia. Velkaantuminen tulee taittaa seuraavien kahden kauden aikana. Keinoina näkisin työllisyysasteen nousun, koulutus- ja tutkimustyöhön sekä yrittäjyyteen panostamisen, SOTE-sektorilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen oikea-aikaiset toimet sekä mahdolliset sopeuttamistoimet hankerahoitusten osalta. Mielestäni valtion hankerahoituksia tulisi tarkastella kriittisesti, tuottavuutta sekä kokonaisvaltaisia yhteiskunnallisia hyötyjä mitaten. Hyvinvointivaltiosta tulee huolehtia tulevaisuutta ajatellen. Tilanne ei ole helppo ja voimme vain toivoa, ettei viime vuosien kaltaisia kriisejä syntyisi.
En kannata verojen kiristämistä, mutta en myöskään keventämistä tässä taloudellisessa tilanteessa. Veroja voidaan keventää, mikäli velkaantuminen saadaan kääntymään ja talouskasvu vauhtiin tulevina vuosina. Meidän tulee huolehtia hyvinvointiyhteiskunnastamme ja arvostaa jokaiselle kuuluvia peruspalveluita mm. terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, koulutukseen, infraan, hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan liittyen.
Tämän hetken tukipaketti suuriin sähkölaskuihin ei kohdistu haavoittuvimmassa asemassa oleviin pienituloisiin eikä yritystoimintaan. Riittävän sähköntuotannon kautta hinnat tulisi saada takaisin alas. Tuen tulisi kuitenkin kohdistua tasapuolisesti kotitalouksiin, joissa laskut aiheuttavat huomattavia taloudellisia ongelmia.
Avohakkuussa metsä kaadetaan yksittäisiä puita lukuun ottamatta kokonaan ja istutetaan tilalle uudet taimet. Jatkuvassa kasvatuksessa on kyse isoimpien puiden kaatamisesta, jolloin metsä jää edelleen metsiköksi ja samalla ehkäisee luontokatoa. Olen sitä mieltä, että jatkuva kasvatus on luonnon kannalta ehdottomasti parempi. Mielestäni tulee huomioida myös metsäteollisuuden näkökulma, sillä se työllistää tällä hetkellä Suomessa 42 000 ihmistä.
Suomen ei tule luopua tavoitteesta, mutta mikäli sitä ei kohtuudella saavuteta ihmisten elinkustannuksiin vaikuttamatta, tavoitetta voi venyttää hieman. Suomi ei voi yksin pelastaa maapalloa olemalla hiilineutraali, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden maiden kanssa. Tavoitteen eteen tehdään paljon töitä, mm. vihreän siirtymän rahoituksella, joka on oikein, mutta tavoitteessa tulisi ehdottomasti huomioida samalla tavallisen ihmisen elämänlaatu kustannuksineen sekä pienten yritysten selviäminen velvoitteista.
Kustannukset eriarvoistavat ihmisten liikkumista huomattavasti. Pienituloiset sekä pienet yritykset kärsisivät maksuista eniten. Moni tarvitsee välttämättä autoa liikkumiseen, eikä siitä tule veloittaa enempää.
Turkistarhaukset näyttävät hiipuvan Suomessa itsestään. Tällä hetkellä tarhauksia on enää n. 600 ja eläköityville yrittäjille ei ole jatkajia. Turkistarhauskset eivät ole mielestäni tätä päivää.
Nykyinen hallituskausi on mennyt kriisien hoitoon koronasta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja sittemmin energiakriisiin. Velkaantuminen ei ole alkanut tällä hallituskaudella, vaan on pitkän aikavälin tulosta eri hallituskokoonpanojen jäljiltä. Koronatoimet vaativat suuria taloudellisia toimia ja on melko luonnollista, että tuntematon tilanne näkyi myös taloudellisesti. Tukien jakamista kriisien aikana olisi voinut pohtia tarkemmin, mutta aina on helppo olla jälkiviisas.Nyt on katsottava tulevaan ja mietittävä uusia toimia talouspolitiikan suunnan muuttumiseksi. Työllisyys, koulutus ja talouskasvu innovaatioiden ja yrittäjyyden kautta ovat avainasemassa tulevina vuosina.
Mielestäni ahkeruudesta ja osaamisesta voidaan palkita.
Jokaisen työssä käyvän tulisi pystyä maksamaan asuminen ja elinkustannukset palkastaan. Palkkatason olisi oltava korkeampi. Meillä on mm. nyt ja tulevaisuudessa vielä suurempi hoitajapula, mikäli työoloihin ja palkkaukseen ei puututa. Sama koskee varhaiskasvatusta ja muita pienipalkkaisia naisvaltaisia aloja. Palkankorotuksista päätetään työmarkkinasopimuksilla, ei suoraan hallituksessa. Valtiolla on budjetti, jonka puitteissa julkisen sektorin menot kuitenkin järjestetään.
Hyvinvointivaltioon kuuluu, että jokainen pidetään mukana ja meidän on huolehdittava asiasta. Sosiaaliturva kuuluu heille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat tietyssä elämän vaiheessa. Kenenkään ei pitäisi kuitenkaan voida jäädä kotiin muuten vain etuuksien ja tukien varassa, vaan yhteiskunnan tulee kannustaa työelämään. Sairaus, opinnot, työttömyys tai muusta syystä taloudellinen tilanne, jossa tarvitaan apua ovat oikeita syitä sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvauudistus kannustaisi entistä paremmin työntekoon.
Omistuksen taustalla on tiettyjen palveluiden turvaaminen, maan eri osien tasainen kehittäminen ja huoltovarmuus kriisiaikoina. Mielestäni edellä mainitut syyt ovat oleellisia Suomen kannalta ja haluan että näistä pidetään kiinni.
Maahanmuutto luo monikulttuurisuutta ja se ei ole ongelma. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus on rikkaus. Mielestäni kuitenkin tiettyjä perusasioita tulee kunnioittaa ja lakeja noudattaa. Sanonta "maassa maan tavalla" sopii niin lomailuun kuin asumiseenkin kohteesta riippumatta.
Kristilliset perusarvot ovat mielestäni osa hyvää arvopohjaa. On myös monta muuta arvoa, jotka ovat merkityksellisiä, kuten esim. rehellisyys, toisten kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus. Mielestäni poliittisissa päätöksissä täytyy arvojen lisäksi perustaa päätökset vahvasti tutkimustietoon.
Translain uudistus oli tärkeä edistysaskel ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on ja elää turvallista ja arvokasta elämää Suomessa.
Koulujen ja kotien toimiva yhteistyö on erittäin tärkeässä asemassa. Tänä päivänä inkluusion myötä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat samoissa isoissa perusopetusryhmissä muiden lasten kanssa, mikä taas aiheuttaa liikaa ärsykkeitä, hankaloittaa keskittymistä ja sitä myöten lisää levottomuutta. Pienemmissä ryhmissä opiskelu rauhoittaa jokaisen lapsen työskentelyä ja oppimista tuen tarpeesta riippumatta. Myös kodeilla on vastuu lapsistaan. Rutiinit luovat turvaa ja tuttu toistuva päiväjärjestys helpottaa lasta keskittymään ja voimaan paremmin. Lapset ja nuoret tarvitsevat läsnä olevia aikuisia ja selkeät rajat. Rajat ovat rakkautta.
Suomen ei tule luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, mutta mikäli sitä ei kohtuudella saavuteta ihmisten elinkustannuksiin vaikuttamatta, tavoitetta voi venyttää hieman. Suomi ei voi yksin pelastaa maapalloa olemalla hiilineutraali, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden maiden kanssa. Tavoitteen eteen tehdään paljon töitä, mm. vihreän siirtymän rahoituksella, joka on oikein, mutta tavoitteessa tulisi ehdottomasti huomioida samalla tavallisen ihmisen elämänlaatu kustannuksineen sekä pienten yritysten selviäminen velvoitteista. EU:n yhteinen hiilineutraaliustavoite on vuonna 2050.
Mielestäni jokaisen päättäjän on muistettava, että politiikkaa tehdään ensisijaisesti suomalaisia ja Suomea varten.
Talouskasvu ja ilmastokriisin torjunta kulkevat tänäpäivänä käsi kädessä. Vihreää siirtymää tuetaan EU:n ja valtion tasolta merkittävästi. Vihreä siirtymä mahdollistaa uusia innovaatioita, jotka taas lisäävät talouskasvua. Ilmastokriisin torjunnassa tulee silti huomioida myös pienet yritykset ja tavalliset työssäkäyvät ihmiset. Ympäristöasiat tulee huomioida tarkoin, mutta asiaa täytyy katsoa myös työllisyysnäkökulmasta jatavallisia ihmisiä ajatellen.
Hyvä johtajuus vaatii kuuntelemista, yhteistyökykyä ja kykyä tehdä päätöksiä vaikeissakin asioissa.
Mielestäni kyse on jokaisen maakunnan ja seudun pitämisestä asuttuna. Mm. ruoka tuotetaan harvaan asutulla seudulla ja Suomen turvallisuus vaatii koko maan asuttamista. Kaikki eivät halua asua suurissa kaupungeissa ja siihenkin on oltava mahdollisuus. Poliittisella päätöksenteolla on vaikutuksensa alueiden elinvoimaan.
Vaikka kaupungistuminen aiheuttaa ruuhkia, päästöjä, saasteita ja melua, se on kuitenkin välttämättömyys syntyvyyden laskun osalta. Palvelut keskittyvät kaupunkeihin ja ihmiset muuttavat työn ja opiskelujen perässä. Vaikka Suomi onkin kaupungistunut, on tärkeää pitää koko Suomi asuinkelpoisena poliittisten päätösten osalta.