Heikki Autto

Ukrainan voitto on ainoa vaihtoehto ja niin Suomen kuin koko demokraattisen maailman on vankkumattomasti tuettava Ukrainaa voittamaan sota. Ukrainan jälleenrakennus on ensisijaisesti sodan aloittaneen Venäjän vastuulla ja Venäjän tulee täysimääräisesti hyvittää aiheuttamansa vahingot. Venäjä tulee eristää maailmankaupasta tehokkaasti niin pitkäksi aikaa, että sodan aineelliset vahingot Ukrainalle on hyvitetty ja toisaalta sotarikoksiin syyllistyneet on saatettu vastuuseen. Ukrainaa on joka tapauksessa autettava jälleenrakennuksessa mahdollisuuksien mukaan koko kansainvälisen yhteisön toimesta riippumatta siitä, kuinka laajasti Venäjä saadaan vastaamaan aiheuttamistaan tuhoista.

Maanpuolustus on peruskallio, jonka varaan turvallinen yhteiskunta rakentuu. Siksi on ollut viisasta ja on jatkossakin viisasta, että Suomi panostaa merkittävästi puolustukseen. Naton kahden prosentin tavoite bruttokansantuotteesta on hyvä tavoite puolustusmäärärahojen tasoksi. Olennaista on, että jatkossakin toiminnallisesti puolustusratkaisumme nojaa koko maan puolustamisen periaatteeseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sen pohjalta koulutettavaan laajaan reserviin. Laskennassa olisi kohtuullista saada esiin nykyistä paremmin myös asevelvollisten ja reserviläisten merkittävä panos maanpuolustuksen vahvistamiseen.

Peruskoulu ansaitsee kunnianpalautuksen, jolla suomalaisista koulusta tehdään jälleen oppimisille rauhoitettu paikka. Tämä tarkoittaa panostuksia kouluihin. Näitä panostuksia ei pidä kuitenkaan ohjata kategorisilla laintasoisilla määräyksillä, koska ne eivät käytännössä sovellu moderniin koulutyöhön, jossa eri kunnissa ja eri kouluissa on löydetty hyvin erilaisia toimivia käytäntöjä siihen, miten koulutyötä parhaiten organisoidaan. On kuitenkin selvä, että opetusta häiritsevät ja oppimiseensa enemmän tukea tarvitsevat oppilaat tulee saada omiin luokkiinsa, jotta heillä on myös mahdollisuus saada opettajan riittävä huomio ilman että se on pois kaikkien muiden mahdollisuudesta oppia.

Huumeiden käytöstä on tullut viimevuosina todella vakava ongelma. Huumeiden käyttöön ei tule kannustaa millään tavalla. Sen sijaan tulee aktiivisesti miettiä keinoja, joilla huumeriippuvaisia autetaan pois huumeiden käytöstä ja miten estetään tehokkaammin huumeiden tuloa Suomeen.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on niin iso osa koko hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen talouden kokonaisuutta, että voidaan hyvin ajatella, että valtiontalous joko tasapainottuu tai kaatuu sote-menojen kehityksen myötä. Jotta Suomi voidaan pelastaa pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana myös tuleville sukupolville ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua tasapainottamaan myös sote-menojen kasvu. Se on mahdollista, kun sairauksien ja sosiaalisten ongelmien hoitamisesta päästään suuntaamaan painopistettä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Hyviä käytäntöjä omaksumalla ja toimintaa kehittämällä meillä on varaa hyviin palveluihin myös ilman veronkorotuksia.

Nuorison oireilu rikosten lisääntymisen kautta vaatii hyvin monenlaisia toimenpiteitä yhteiskunnalta. On selvää, että ongelman perimmäisiin syihin täytyy puuttua muilla keinoilla kuin rangaistuksilla. On yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta täysin kestämätön tilanne, että aivan liian monet nuoret valitsevat lähteä rikoksen poluille. Samalla kun tehdään monipuolisesti toimenpiteitä esimerkiksi koulun ja lastensuojelun uudistamiseksi, ei pidä kuitenkaan myöskään kavahtaa rangaistusten koventamista, jotta esimerkiksi Suomeen kuulumaton jengiväkivalta ja katujengikulttuuri saadaan tehokkaasti kitkettyä pois ennen kuin se ehtii meille juurtua.

Jokainen työikäinen ja työkykyinen ansaitsee mahdollisuuden omalla työllään huolehtia omasta ja läheistensä toimeentulosta sekä löytää merkityksellisen paikan osana yhteiskuntaa. Siksi on aivan ensiarvoisen tärkeää poistaa työllisyyden rakenteellisia esteitä ja purkaa kannustinloukkuja. On selvää, että hyvää työttömyysturvaa tarvitaan tukemaan työuran nivelvaiheissa. Työttömyysturvan tärkein ominaisuus on kuitenkin tukea työllistymään uudelleen eikä se missään nimessä saa muodostua passivoivaksi. Tilastoista voidaan nähdä, kuinka työllistymismahdollisuudet parantuvat rajusti ansiosidoinnaisen jakson lähestyessä loppuaan. Siksi ansiosidonnaisen kestoa on perusteltua lyhentää ja tasoa porrastaa, jotta työnsyrjään päästään kiinni mahdollisimman pian.

Suomeen tarvitaan onnistuneita kansainvälisiä rekrytointeja, jotka tuovat maahan työhaluista, työkykyistä ja osaavaa väkeä. Maahanmuuton viranomaistoiminnot tulee jakaa kahteen eri osaan: toisaalta tulee edistää niiden työntekijöiden rekrytointia, joista vallitsee pulaa suomalaisilla työmarkkinoilla ja toisaalta tulee estää sellainen perusteeton maahantulo, joka ei perustu tarkoitukseen tulla töihin tai todelliseen kansainvälisen suojelun tarpeeseen.

Valtion holtiton velkaantuminen on kaikkein vakavin uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Velanhoitomenojen räjähdysmäinen kasvu uhkaa palveluiden rahoituspohjaa. Velanhoitomenot ovat lyhyessä ajassa kolminkertaistuneet alle miljardista eurosta yli kahteen ja puoleen miljardiin euroon ja uhkaavat edelleen nousta. On aivan kriittisen tärkeää, että velkaantuminen saadaan nopeasti taitettua laskuun, jotta rahaa riittää tärkeisiin panostuksiin hyvinvointipalveluiden parantamiseksi ja tulevilla sukupolvilla on ylipäätään mahdollisuus elää hyvinvoivassa Suomessa. Emme saa haudata tulevien sukupolvien mahdollisuuksia kohtuuttoman velkavuoren alle.

Työnteon ja yrittämisen – ylipäätään parhaansa tekemisen – tulee Suomessa aina olla sen arvoista. Jotta ihmisille jää enemmän käteen palkastaan – tai työuransa jo tehneillä eläkkeistään – tulee tuloverotusta määrätietoisesti laskea. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus turvataan vain työnteon kautta ja siksi työnteon kannusteiden tulee olla kunnossa. Verotuksen painopistettä tulee siirtää suomalaisen työn verotuksesta esimerkiksi Kiinasta tuotavien kulutustavaroiden verotukseen. Sen sijaan kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä tulee parantaa työn verotusta keventämällä ja uudistamalla arvonlisäverotusta niin, että ostovoima kotimaisten hyödykkeiden suhteen paranee.

Sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu on iskenyt ostovoimaan erityisesti pohjoisessa. Uusien tukien sijaan valtiovallan tärkein tehtävä on varmistaa, että polttoaineiden ja sähkön hinnat saadaan vakiintumaan paljon nykyistä alhaisemmalle tasolle. Sähköjärjestelmää tulee kehittää niin, että sähköjärjestelmä palvelee ihmisiä eikä toisinpäin. Saunassa pitää olla mahdollista käydä silloin kun siltä tuntuu, eikä vain silloin kun sattuu tuulemaan tasaisesti. Polttoaineen hintojen osalta seuraavan hallituksen tulee sitoutua olemaan nostamatta polttoaineveroja. Lisäksi dieselin markkinahäiriötä tulee seurata ja tehdä ripeästi tarvittavat toimenpiteet diesel-autoilun kustannusten laskemiseksi, jos polttoaine uhkaa jäädä nykyiselle kohtuuttoman korkealle tasolle yhtään pidemmäksi aikaa.

Lapissa Metsähallituksen metsien hoidossa on tärkeää onnistua eri elinkeinojen yhteensovittamisessa. Tämä voidaan tehdä hyvällä suunnittelulla ja hakkuumenetelmien kehittämisellä eikä sen tarvitse tarkoittaa hakkuumäärien vähentämistä. Kestävä metsätalous on Suomen viennin keskeinen kulmakivi, eikä kansantaloutemme perustaa saa nakertaa ideologisista perusteista lähtien vaan suojelun tulee aina tapahtua suojelullisin perustein.

Suomi on yksi niitä harvoja maita maailmassa, joka on oikeasti onnistunut vähentämään päästöjään. Jotta muut maat seuraisivat Suomen esimerkkiä Suomen ei ole viisasta näännyttää omaa kansantalouttaan epärealistisilla tavoitteilla, vaan olennaista on se, että Suomi pystyy määrätietoisesti jatkossakin vähentämään päästöjään. Koska hiilineutraaliuden saavuttaminen perustuu enemmän laskennallisiin hiilinieluihin kuin todellisiin päästöihin ei asiassa pitäisi hirttäytyä liian ehdottomiin tavoitteisiin, vaan Suomen tulee ensisijaisesti huolehtia sekä kansalaisten ostovoimasta että yritystemme kilpailukyvystä samalla kun päästövähennyksiä tehdään. Tässä mielessä pääkilpailijamaita kuten Ruotsia tai Saksaa kireämmät tavoitteet eivät ole järkeviä.

Ruuhkamaksujen käyttöönotto haiskahtaa autoilun kurittamiselta. Sellaista ei pidä hyväksyä. Toki haluan ajatella niin, että tarkoituksenmukaisista liikennejärjestelyistä ja pysäköinnistä päätettäessä kuntapäättäjillä tulee olla paikallista harkintavaltaa. Helsingin päätöksentekijöiden tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että Helsinki on paitsi helsinkiläisten kotikaupunki myös kaikkien suomalaisten pääkaupunki ja pääkaupungissa vierailun tulee olla kaikille suomalaisille sujuvaa.

Turkistarhaus on iso ja työllistävä vientiala. Koska maailmanmarkkinoilla on kysyntää turkistuotteille on varmasti myös eettisestä näkökulmasta parempi, että eläintenpito tapahtuu Suomessa kuin että se tapahtuisi maissa, joissa lainsäädännön asettamat vaatimukset eläinten hyvinvoinnille ovat paljon heikommat.

Veroja ei tule enää korottaa. Hyvinvointiyhteiskunta voi tarjota kansalaisilleen palveluina ja perusteltuina tulonsiirtoina vain sen verran, mitä kansantalous kohtuudella tuottaa. Yrittäjyyden edistäminen, työn määrän lisääminen ja työn tuottavuuden kasvu ovat ainoat todelliset avaimet hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen. Verojen korottaminen ja loputon velkaantuminen eivät ole todellisia vaihtoehtoja, vaan johtavat umpikujaan.

Tasapäistäminen ei ole järkevää politiikkaa, koska se taannuttaa yhteiskuntaa ja heikentää lopulta kaikkien hyvinvointia. Kaikille pitää kuitenkin olla todellinen mahdollisuuksien tasa-arvo eli kaikilla pitää olla mahdollisuus menestyä. Menestyksen keskeinen kulmakivi on, että yhteiskunta koetaan reiluksi ja jokainen voi luottaa siihen, että jokainen hoitaa osansa. Suomen tuleekin olla maa, jossa kaveria ei jätetä.

Kannatan vastuullista markkinataloutta, joka tunnetaan maailmalla myös pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana. Mahdollisuuksien tasa-arvo takaa, että jokaiselle annetaan hyvät eväät ponnistaa elämässä eteenpäin. Toimivat markkinat varmistavat, että kansantalous tuottaa riittävästi jaettavaa, jolla mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen taataan kaikille. Suomessa talouskasvua pitää voimistaa, merkittävästi, jotta pysymme muiden Pohjoismaiden kelkassa. Suomalaiset ovat ansainneet sen, että meidän verrokkiryhmämme ovat muut Pohjoismaat, ei euroalueen keskiarvo.

Jokaisella työikäisellä ja työkykyisellä tulee olla sekä mahdollisuus että velvollisuus osallistua työelämään. Sosiaaliturvan tulee lähtökohtaisesti olla tuki erilaisiin murrostilanteisiin eikä voi olla niin, että sen varassa jäädään elämään. Erilaiset kannustinloukut tulee purkaa ja työelämän dynamiikkaa parantaa niin, että jokainen voi päästä työelämään kiinni. Erityisesti nuorten syrjäytymisen estämiseen tulee panostaa tehokkailla toimenpiteillä.

Valtion strategisesti tärkeät omistukset tulee turvata kaikissa tilanteissa. Samoin kaikki luontaiset monopolit tulee pitää kotimaisissa käsissä kuntien tai valtion omistuksessa. Myöskään muuta tuottavaa omaisuutta ei saa kenkätä ulkomaalaisiin käsiin, vaan esimerkiksi korkeakoulujen pääomitusta tulee hoitaa antamalla korkeakouluille rahan sijasta mieluummin valtion osakeomistuksia. Sen sijaan kuntien ja aivan erityisesti hyvinvointialueiden in house -liiketoimintaan tulee suhtautua hyvin kriittisesti. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon yhtiöitettyä julkisen sektorin omistamaa toimintaa, jossa yksityiset yhtiöt pystyisivät toimivan markkinan kautta tuomaan hyötyjä veronmaksajien näkökulmasta.

Suomeen on täällä Pohjolan perukoilla, läntisen kulttuuripiirin etuvartiona kehittynyt hieno ja omaleimainen kulttuuri. Suomalainen kulttuuri on aina saanut vaikutteita muista kulttuureista ja tulevaisuudessakin on tärkeää säilyttää sopiva tasapaino perinteiden vaalimisen ja uuden omaksumisen välillä. Emme halua nähdä sellaisia ilmiöitä, jotka ovat valitettavasti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ottaneet tilaa kuluneen vuoden aikana muun muassa siten, että joutilaat nuoret jengiytyvät ja syyllistyvät väkivaltarikoksiin. Tällaista rikoksille altistavaa uutta kulttuuria ei saa päästää muodostumaan Suomeen. Uudet vaikutteet eivät siis ole kategorisesti hyvä tai paha asia, vaan kehitystä on ohjattava vahvistamaan positiivisia ilmiöitä samalla kun aktiivisesti torjumme negatiivisia ilmiöitä.

Suomesta on kehittynyt lähes mittarilla kuin mittarilla mitaten maailman paras maa vahvan luterilaisen perinteen pohjalta. Uskon, että sille perinteelle ja arvopohjalle pystymme rakentamaan menestyvää yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. Ei voi olla sattumaa, että kun maailman maita vertaillaan, löytyvät kymmenen menestyneimmän maan joukosta lähes kaikissa vertailuissa maailman luterilaiset tai muuten protestanttisen perinteen omaavat maat.

Suomessa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hyvin. Koska jokainen olemme ainutlaatuisia yksilöitä - jokainen erilainen, mutta jokainen yhtä arvokas - ei asioista tarvitse tehdä liian monimutkaisia. Olennaista on, että hyväksymme itsemme ja toinen toisemme sellaisina kuin olemme.

Erityisesti koulusta pitää jälleen tehdä lapsille rauhallinen oppimisen ympäristö. Kotien täytyy myös pystyä asettamaan lapsille riittävät rajat digilaitteiden käytölle, koska tutkimukset antavat huolestuttavan kuvan digilaitteiden liiallisen käytön haitallisista vaikutuksista. Lastensuojelulaki tulee uudistaa niin, että siinä vaiheessa kun nuoren elämä on syystä tai toisesta suistunut raiteiltaan pystytään asiaan vielä tehokkaasti puuttumaan ja esimerkiksi huumeidenkäyttöön pystytään puuttumaan niin, että nuoren syöksykierre saadaan katkaistua.

Suomi voi suoraan vaikuttaa vain 0,14%:iin globaaleista hiilidioksidipäästöistä, joten Suomen ensisijainen toimi globaalien päästöjen vähentämiseksi tuleekin olla kansantaloutemme kilpailukyvystä huolehtiminen, jolloin suomalaisella työllä pystymme monilla toimialoilla vaikuttamaan paljon enemmän globaaleihin päästöjen vähentämiseen, kun puhtaasti tuotettu suomalainen tuote korvaa isommilla hiilipäästöillä kilpailijamaissa tuotettuja tuotteita. Lisäksi suomalaisen osaamisen vieminen maailmalle avaa ihmiskunnalle mahdollisuuden päästä paremmin tasapainoon planeettansa kanssa. Jotta suomalaisilla yrityksillä on hyviä referenssejä pitää Suomen olla houkutteleva ja kilpailukykyinen investointiympäristö.

Suomalaisten puolta pitävät vain suomalaiset poliitikot, joten tietysti Suomen edun pitää olla etusijalla. Näin toimivat myös kaikkien muiden maiden poliitikot. On kuitenkin viisasta sovittaa Suomen etu yhteen kumppaneidemme ja liittolaistemme yhteisten intressien kanssa, koska pieni maa ei tietenkään yksinään pärjää, vaan esimerkiksi EU- ja tuleva Nato-jäsenyys ovat meille elintärkeitä asioita, joita tulee kehittää jäsenmaiden yhteisiä intressejä vaalimalla. Pohjoismaista yhteistyötä on myös viisasta tulevaisuudessa entisestään tiivistää.

Lapin pinta-alasta yli kolmannes on eri tavoin suojeltu, joten suojelualueista tai monipuolisesta luonnosta meillä ei varsinaisesti ole pulaa. Sen sijaan työstä ja toimeentulosta meillä on. Ympäristö- ja luontoarvot sekä ihmisten hyvinvoinnin saavuttaminen eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään vaan korkealla suomalaisella osaamisella ja maailman tiukimmalla ympäristölainsäädännöllä varmistetaan, että asiat ovat yhteensovitettavissa ja ympäristön tila voidaan säilyttää hyvänä. Investointeja ja työpaikkoja kuitenkin tarvitaan, jotta väestökato saadaan pysäytettyä ja ajattelen niin, että myös tulevan eduskunnan tulisi edistää tällaista positiivista ilmapiiriä.

Suomalaiseen päätöksentekoon tarvitaan lisää johtajuutta mutta myös vahvempaa sopimisen kulttuuria. Kysymykseen sisältyykin siinä mielessä paradoksi, että koskaanhan mitään päätöksiä ei voida tehdä ilman päätöksentekijöiden enemmistön tukea. On kuitenkin tärkeää, että johtavassa asemassa olevat päättäjät uskaltavat johtajaa ja saavat myös muut mukaan, koska esimerkiksi valtion velkaantumisen pysäyttäminen tulee vaatimaan varmaa ja jämäkkää otetta.

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen vaatii menestyvää kansantaloutta. Jotta Suomi voi kansantaloutena menestyä tarvitaan kaikkien alueiden voimavarojen hyödyntämistä. Koko Suomen asuttuna pysyminen ei ole kustannuskysymys vaan välttämättömyys. Tottakai tarkemmin tarkasteltuna pääosa Suomesta on nytkin asumatonta metsää, suota ja tuntureita, kun tarkastellaan kilometriruutuja, mutta kysymyksen suuri kuva koko maan mahdollisuuksien hyödyntämisestä on mielestäni aivan selvä, että koko maan tulee jatkossakin olla asuttu ja menestyvä.

Kaupungistuminen lienee jatkunut muinaisten roomalaisten ajoista lähtien ja tuntuu jatkuvan edelleen. On tärkeää, että jokainen ihminen voi löytää itselleen sopivan paikan asua, tehdä työtä ja olla onnellinen. Ihmiset ovat viimevuosikymmeninä muuttaneet kaupunkeihin erityisesti työn perässä. Myös Lappi on menettänyt rajusti väestöään. Työvoimapula vaivaa kumminkin nykyään myös maaseutua, maaseutumaisia taajamia ja seutukaupunkeja, jotka kaikki ovat kaupunkien ohella kansantaloutemme kehittymisen kannalta tärkeitä alueita. Siksi on tärkeää pitää huolta kaikkien alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ihmisten valitessa asuinpaikkaansa. Lapin väestökehitys tulee tulevalla vaalikaudella pystyä kääntämään positiiviseksi.