Jani Kokko

Jokainen Ukrainan aroille tuhottu tankki on poissa Suomen rajoilta, joten Ukrainan tukeminen on keskeistä Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin takaamisen kannalta. Suomen tulee yhdessä liittolaisten kanssa nopeuttaa asetoimituksia ja sallia raskaan aseistuksen sekä pitkänkantaman ohjusten toimittaminen Ukrainaan. Jälleenrakennus on ajankohtainen vasta kun sota päättyy Ukrainan voittoon. Suomalaisten osaamiselle on varmasti kysyntää ja jälleenrakennus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisten yrityksien sekä työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta.

Meidän on välttämätöntä panostaa puolustukseen niin kauan kuin rajanaapurina on aggressiivinen ja laajentumishaluinen suurvalta. Jo nykyisellään Suomen puolustusbudjetti täyttää Naton 2% vaatimuksen ja tällä linjalla tulee jatkaa.

Tämä on kuntien päätettävä asia eikä eduskunnan. Kunnilla tulee säilyä vapaus opetuksen järjestämisessä ja lapsiystävällinen kunta panostaa varmasti koulutukseen mm. kohtuullisilla opetusryhmillä. Näin toimitaan ainakin meillä Muuramessa. Sote-uudistuksen jälkeen sivistystoimi tulee olemaan kuntien merkittävin toimiala ja sen kehittämiseen kunnille tulee antaa riittävät taloudelliset resurssit eikä lisävelvoitteita.

Huumeiden käyttöön ei tule millään tavoin kannustaa ja käyttäjät on ohjattava ensisijassa hoitoon eikä käyttöhuoneisiin.

Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut valtion rahoituksella mutta ne eivät voi olla koko ajan käsiojossa valtion suuntaan. Nykyiset resurssit riittävät laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, mikäli tehdään järkeviä ratkaisuja. Näihin kuuluvat lähipalveluverkon tarkastukset, joissa muodostetaan kohtuullisen kokoisia yksiköitä, digitaalisten palveluiden lisääminen sekä tukeutuminen yrityksien ja järjestöjen tuottamiin palveluihin.

Nuorisorikollisuuden kitkemisessä ensisijainen keino on syrjäytymisen estämisessä. Meidän tulee panostaa laadukkaaseen varihaiskasvatukseen sekä koulutukseen ja tarjottavat riittävät sosiaaliset palvelut tukemaan nuoren kasvua. Kaikille nuorille tulee myös taata harjoittelu- tai työpaikka koulutuksen jälkeen. Heillä myös tulee olla riittävät valmiudet siirtyä työelämään. Kuitenkaan hyvinvointivaltio ei voi tehdä kaikkea valmiiksi ja välittämistä nuoresta ei voi ulkoistaa valtiolle vaan se on perheiden vastuulla.

Työllisyysastetta tulee saada entisestään nostettua hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaaminen voi hyvin olla mukana keinovalikoimassa.

Alhainen syntyvyys, eläköityminen ja motivaatio-ongelmat aiheuttavat haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle. Useilla aloilla kärsitään työvoimapulasta eikä erityisesti julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita pystytä tuottamaan ilman ulkomaalaista työvoimaa. Työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua antaa kaikille halukkaille mahdollisuus työskennellessä Suomessa huolimatta siitä mistä he ovat lähtöisin. Myös työlupaprosesseja tulee nopeuttaa ja kielivaatimuksista luopua asiakas- ja potilasturvallisuuden vaatimukset huomioiden.

Suomella on valtionvelkaa yli 144 miljardia euroa eli yli 25000 euroa jokaista kansalaista kohden. Vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä ja tällainen velkaantumisvauhti vaarantaa kaikki hyvinvointipalvelut. Tulevalla vaalikaudella koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja sotilaallisesta maanpuolustuksesta ei voida leikata mutta muutoin kaikki on pöydällä velkaantumisen hillitsemiseksi. Ainakin maataloudesta sekä vero- ja yritystuista on mahdollista leikata merkittävästi.

Tulevalla vaalikaudella ei ole taloudellisia realiteetteja veronalennuksiin vaan ensin tulee saada velkaantuminen pysäytettyä ja turvattava hyvinvointivaltion palvelut.

Energianhinta tulee koko ajan alaspäin viime vuoden huipusta eikä tuelle ole enää perusteita. Sen sijaan ylisuurille siirtomaksuille tulee asettaa katto ja kääntää tätä kautta energiayhtiöiden saamat voitot kuluttajien eduksi.

Valtion metsät ovat kaikkien kansalaisten yhteistä omaisuutta ja siksi niitä tulee siirtää entistä enemmän virkistys- ja suojelukäyttöön metsätaloudesta. Yksityisiä omistajia tulee kannustaa kestävään metsätalouteen.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat jo edenneet siihen pisteeseen ettei lykkäämiselle ole aikaa vaan on toimittava. Hiilineutraaliustavoitetta ei tule nähdä pelkästään kuluna vaan mahdollisuutena suomalaiselle elinkeinoelämälle kehittää hiilineutraaleja tuotteita ja palveluita sekä laajentua globaaleille markkinoille. Tämä vahvistaisi myös Suomen työllisyyttä. Hiilineutraaliustavoite on myös turvallisuuskysymys. Mikäli ilmastonmuutos ja luontokato heikentävät entisestään Euroopan lähialueiden elinmahdollisuuksia niin vuoden 2015 pakolaiskriisi on pieni ongelma verrattuna siihen kun sadat miljoonat ihmiset lähtevät liikenteeseen Afrikassa ja Lähi-idässä kohti Eurooppaa.

Suomessa ei ole kuin yksi suuri kaupunki eli Helsinki ja luotan helsinkiläisten valitseman valtuuston päätöksentekokykyyn tässä asiassa. Muualla Suomessa ruuhkamaksuille ei ole tarvetta.

Eläinten tappaminen ylellisyystuotteita varten ei ole mitenkään hyväksyttävää ja turkistarhaus tulee kieltää mahdollisimman nopeasti. Turkistarhaus työllistää noin 900 henkeä, joten kokonaiskuvassa sen työllisyysvaikutukset ovat minimaaliset. SDP:n puoluekokous otti 2020 positiivisen kannas turkistarhauksen kieltämiseen.

Verorahat ovat vain lainassa meillä päättäjillä kansalaisilta ja siksi niitä tulee käsitellä huomattavasti vastuullisemmin kuin omia varoja. Verorahoista on otettava mahdollisimman suuri hyöty irti palveluiden ja julkisen infrastruktuurin muodossa ennen kuin ryhdytään harkitsemaan veronkorotuksia.

Pienet tuloerot takaavat yhteiskunnallisen vakauden ja tasa-arvon. On kaikkien suomalaisten etu, että myös tulevaisuudessa tuloerot ovat mahdollisimman pienet.

Suomen itänaapurissa kokeiltiin aikanaan järjestelmää, jossa valtio otti vahvan roolin markkinoiden toiminnassa ja huonosti kävi. Uhrien määrä mitattiin miljoonissa ja ihmiset ajautuivat köyhyyteen ja kurjuuteen. Markkinatalous on mahdollistanut suomalaisten hyvinvoinnin. Se on luonut talouskasvua, kehitystä ja työtä, josta osa on sitten ohjattu verotuksen avulla koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muihin hyvinvointivaltion palveluihin.

Tulevaisuudessa sosiaaliturva tulee säilyttää edelleen vastikkeellisena eikä perustuloon tule siirtyä. Meillä ei ole yhteiskunta varaa rahoittaa kenenkään kotona makaamista vaan kansalaisen on tehtävä jotain sosiaaliturvan vastineeksi. Se voi olla opiskelua, harjoittelua, järjestö- tai vapaaehtoistyötä tai jotain muuta.

Valtio ja kunnat ovat omistajia siinä missä muutkin ja vaikuttavat omistusosuudellaan eikä sitä tule rajoittaa.

Suomi ei ole koskaan ollut yhden kielen, kulttuurin, uskonnon tai kansan maa vaan vaikutteita on tullut sekä idästä ja lännestä. Mitä enemmän erilaisista taustoista tulevat ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ymmärtävät toisiaan niin sitä turvallisempi yhteiskunta on.

Pidetään hengellinen ja maallinen valta erilleen ja uskonto mahdollisimman kaukana poliittisesta päätöksenteosta. Koskee tasapuolisesti kristillisiä ja muiden uskontokuntien arvoja.

Sukupuolen moninaisuus on syytä ottaa huomioon lainsäädännössä ja nähdä sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi. Pienen vähemmistön oikeuksien parantaminen ei ole keneltäkään pois.

Rakastavaan vanhemmuuteen kuuluvat tasapainoisesti sekä rajat että rakkaus.

Itsekkyydellä saadaan harvoin mitään pitkäkestoista hyvää aikaan. Päästöjen vähentäminen tarjoaa suomalaiselle elinkeinotoiminnalle mahdollisuuden kehittää entistä parempia tuotteita ja palveluita, jotka vahvistavat kansainvälistä kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Tästä hyötyvät kaikki suomalaiset verokertymän muodossa.

Perustuslain mukaan kansanedustajat ovat velvollisia noudattamaan perustuslakia, jossa mm. todetaan, että "Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen." Eli Suomen ja suomalaisten edun turvaamiseen kuuluu myös maamme rajojen ulkopuolinen toiminta kansainvälisen yhteistyön, kehitysyhteistyön sekä kriisinhallintaoperaatioiden muodossa.

Mikäli ympäristön annetaan tuhoutua talouskasvun ja työpaikkojen vuoksi niin tulevaisuutta meillä ei ole.

Yleensä ne vaikeat päätökset ovat juuri niitä oikeita. Sellaisten tekeminen vaatii johtajalta perusteltua päättäväisyyttä eikä olemaan kovimpaan huutavan eturyhmittymän vietävissä. Tästä löytyy konkreettinen esimerkki tältä vaalikaudelta koronapäätöksien muodossa. Kulloisiakin rajoitustoimia vastustettiin milloin mistäkin suunnasta mutta jälkikäteen Sanna Marinin tekemien päätöksien on nähty olleen oikeita ja Suomi selviytyi koronasta kiitettävästi verrattuna moniin muihin maihin.

Kysymys on täysin älytön koska Suomi ei tälläkään hetkellä ole kokonaan asuttu. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan maassa on yli 200 000 sellaista kilometri kertaa kilometri ruutua, jossa ei asu yhtään ihmistä. Kokonaisuudessa ruutuja 338 424 kappaletta. Väestöä ei voi myöskään pakkosiirtää asuttamaan erämaita vaan ihmiset ovat vapaita muuttamaan asutuskeskuksiin. Nykyinen yhdyskuntarakenne on myös merkittävin syy siihen, että hyvinvointivaltio on tällaisessa kriisissä kuin on. Ruotsissa maan pohjoisosat ovat jo tyhjentyneet ja monessa suhteessa Ruotsi ja ruotsalaiset menestyvät meitä paremmin. On sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestämätöntä ylläpitää julkisilla resursseilla näin tehotonta järjestelmää.

Kaupungit ovat kasvun ja kehityksen vetureita. Kaupungit tarjoavat monipuoliset ja saavutettavat julkiset palvelut, harrastuksia, kulttuuria, yksityisiä työpaikkoja, toimivan joukkoliikenteen ja paljon muuta. Suomen 21 suurinta kaupunkia vastaa 80% maamme bruttokansantuotteesta, 65% yksityisen sektorin työpaikoista, yli 60% korkea-asteen opiskelijoista sekä selkeästi yli puolesta maamme väestöstä. Kun mukaan lasketaan kaupunkiseudut niin prosentit nousevat merkittävästi. Siksi tulevalla vaalikaudella tulee siirtyä veronmaksajien rahoja haaskaavasta aluepolitiikasta kaupunkialuepolitiikkaan. Näin pystymme rakentamaan tulevaisuutta, joka pohjautuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle kasvulle.