Timo Furuholm

Minusta tämän voi perustella jo sillä, että miten Suomi haluaisi muiden reagoivan, jos olisimme vastaavassa tilanteessa. Venäjän aloittama hyökkäyssota on kaiken kaikkiaan hirvittävä ja brutaali teko, joten Ukrainalla on kaikki oikeus puolustautua. Emme voi ajaa Ukrainaa siihen tilanteeseen, jossa Venäjä voisi määritellä rauhanneuvottelujen hengen. Tämä olisi myönnytys Venäjän harjoittamalle väkivallalle ja tuhoamiselle.

Suomen puolustuskyvyn on oltava riittävällä tasolla riippumatta Naton asettamista tavoitteista.

Suomalainen peruskoulu on menestystarina, josta on syytä olla ylpeä. Tällä hetkellä se kuitenkin kipuilee muuttuvan ympäristön ja aikaisemmin tehtyjen leikkausten johdosta. Halusimme sitä myöntää tai emme, niin ryhmäkokojen vaikutus opettamiseen ja oppimiseen on merkittävä. Isoihin ryhmäkokoihin on myös haastavampaa yhdistää oppimisen tukea niin, että inkluusiomalli toteutuisi. Isossa kuvassa toimiva peruskoulu on niin kannattava investointi, että se olisi syytä rahoittaa vaikka veronkorotuksilla.

Nykyinen päihdepolitiikkamme on vanhentunutta. Meillä on järisyttävä määrä huumekuolemia maassamme, joten on syytä etsiä uusia keinoja niiden korjaamiseen. Käyttöhuoneiden avulla avun tarjoaminen kovien huumeiden käyttäjille olisi helpompaa ja ennaltaehkäisevä vaikutus täten merkittävä. Yleisesti päihdepolitiikan suunta on käännettävä - enemmän apua ja tukea, vähemmän tuomitsemista.

Sote-uudistuksen myötä koko kenttä on valtavassa murroksessa. On mahdotonta ajatella, että uudistuksen tavoitteet, kuten yhdenvertaisuus ja ennaltaehkäisy, toteutuisivat ilman riittävää panostusta. Erityisesti painopisteen kääntäminen perustasonpalveluihin on kannatava investointi, koska lopulta se toisi säästöjä erikoissairaanhoidosta tai sosiaalihuollon puolella esimerkiksi lastensuojelusta. Mikäli tässä kohtaa sote-palveluihin kohdistuisi leikkauksia, niin sen hintalappu olisi suurenmoinen.

Lapset ja nuoret kaipaavat mahdollisuuksia ja osallisuutta - ei rangaistuksia. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun laatu ovat merkittäviä tekijöitä tässä kokonaisuudessa. Lasten ja nuorten saattaminen harrastamisen pariin jo aikaisessa vaiheessa on toinen iso tekijä. Panostukset nuorisotyöhön ja perhepalveluihin taas kolmas tärkeä keino. Kun osaamme yhdistää näitä ja rakentaa monialaisia kokonaisuuksia, niin uskon että näiden teho on huomattavasti vaikuttavampi kuin rangaistusten kiristäminen.

Ensinnäkin ansiosidonnaisesta sopiminen on syytä tehdä yhdessä ammattiyhdistysliikkeiden kanssa. Toiseksi nykyisellä hallituskaudella työllisyys on noussut ennätyslukemiin, vaikka työmarkkinaturvaa ei ole heikennyt millään tavalla. Lyhennetty ansiosidonnainen ei ole mikään taikatemppu, vaan ajaa ihmisiä enemmän sosiaaliturvan piiriin ja kohdistuu itseasiassa juuri niihin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa työmarkkinoilla.

Aktiivinen houkuttelu on mahdollista, jos työehdot ovat riittävällä tasolla. Ulkomaisen työvoiman käyttö ilman riittäviä työehtoja ja valvontaa ei tule onnistumaan. Meidän ei pidä rakentaa lisää eri kerroksen työmarkkinoita, vaan pitää huolta reilusta ja luotettavasta työelämästä. Yhteiset ja selkeät pelisäännöt työelämässä on paras tapa houkutella tekijöitä Suomeen.

Leikkaukset pitää pystyä perustelemaan myös niiden vaikutuksia tarkastelemalla. Mikäli ne kohdistuvat erityisesti pienituloisempaan kansanosaan, on selvää että niiden myötä köyhyys syventyy ja huono-osaisuus kasvaa. En suoralta kädeltä kaikkea leikkaamista tuomitse tai velkaa vähättele, mutta perustelujen on oltava vahvat ja pitkäjänteisesti kestävät, jos leikkaamaan ryhdytään. Meidän on tarkasteltava tulopuolta hyvin huolellisesti, esimerkiksi veropohjaa laajentamalla.

Ensin olisi hyvä määritellä tarkkaan, että kenen palkkojen verotusta on alennettava.. Mikäli verohelpotus koskettaisi keski- ja pienituloisia, niin helpotukset olisivat paremmin perusteltavissa. Hyvätuloiset kyllä pärjäävät kriisien puristuksessa paremmin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suhtautuisin kyllä varovasti kaikkiin veronhelpotuksiin, koska palveluista ja kaikista pienituloisimmille menevistä etuuksista olisi syytä pitää ensisijaisesti kiinni.

Sähkö on perustarve ja sen kohtuuhintainen saanti pitäisi pystyä turvaamaan. Ongelma on kompleksinen, koska se vaikuttaa eri tavalla ihmisiin riippuen heidän tuloistaan ja asuinpaikastaan. Hintarajoitin tarvitaan ja se on rahoitettava sähköfirmojen ylisuuria voittoja verottamalla.

Ehdottomasti. Kysymys on luontomme monimuotoisuudesta, mutta meille elintärkeistä hiilinieluista. Hakkuut on saatava kestävälle tasolle rajoittamalla hakkuiden määrää valtakunnallisesta ja maakunnallisesti.

Ilmastotoimia ei voi pistää hetkeksi syrjää ja jatkaa myöhemmin, vaan määrätietoista työtä on jatkettava yhä edelleen. Ilmastoimien kehittäminen ja asema edeltä kävijänä on lopulta Suomen etu, koska tämän ongelma korjaaminen ei katoa mihinkää tulevaisuudessa, vaan syvenee entisestään. Näytetään esimerkkiä!

Kyllä, koska se lisäisi kestävämmän joukkoliikenteen matkatapaosuutta. Mutta samalla on pidettävä huolta, että joukkoliikenne ja muut kestävät liikkumismuodot ovat riittävällä tasolla. Kasvavat kaupungit ovat tiukkojen ratkaisujen edessä liikennejärjestelmien suhteen. Esimerkiksi lähijunaliikenteen kasvattaminen on sellainen toimi, jolla saastuttavampaa yksityisautoilua voidaan vähentää.

Eläinrääkkäys ei ole millään tapaa hyväksyttävää.

Olisi ensin määriteltävä, että mitä veroja. Ansiotuloverotusta ei pidä nostaa, mutta veropohjaa voi laajentaa muilla keinoin, kuten omaisuuteen ja osinkoverotukseen kohdistuvilla toimilla. Tärkeintä olisi kuitenkin tehdä vaikuttavia investointeja, jotta saadaan kasvua talouteen ja työllisyys kasvamaan entisestään. Vihreään siirtymään, työllisyyspalveluihin ja koulutukseen satsaamalla menemme oikeaan suuntaan. Välttämättömiä palveluita ja etuuksia ei ole kannattavaa romuttaa leikkauksilla, niiden leikkauksien hintalappu on lopulta todella iso.

Tuloerot eivät varsinaisesti korreloi ahkeruuden ja lahjakkuuden kanssa. Meillä on aivan liian pieniä palkkoja muun muassa naisvaltaisilla aloilla varhaiskasvatuksessa ja hoiva-alalla. Eli haluaako joku kyseenalaistaa heidän ahkeruutensa tai lahjakkuutensa? Tuloeroja on kavennettava politiikan avulla, jotta yhteiskunnan koheesio säilyy ja hyvinvointivaltion toimivuus pysyy yllä.

Markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Toimivat markkinat ovat elintärkeä seikka meidän yhteiskuntamme kannalta ja valtion on niiden reilu toimivuus mahdollistettava.

Euroopan Neuvosto on useaan otteeseen kritisoinut Suomea Perusturvan riittämättömästä tasosta. Esimerkiksi toimeentulotuki on alikäytössä johtuen siihen liittyvästä byrokratiasta ja stigmasta. Tämä alikäyttö koituu yhteiskunnalle kalliimmaksi. Sosiaalietuuksien pitää jatkossa olla helpommin saatavilla kuin tähän asti.

Siinä mielessä pitäisi vähentää yritystoiminnasta, että julkisten palveluiden yhtiöittämäistä pitäisi vähentää. Se toimii usein ensi askeleena kohti yksityistämistä. Sekä sosiaali ja terveyspaluissa julkista puolta on resursoitava ja vahvistettava yksityistämisen sijaan.

Minun Suomessa jokainen saa turvallisesti olla oma itsensä. Rasismille ja syrjinnälle ei ole yhteiskunnassamme sijaa.

Uskonto ja poliittinen päätöksenteko täytyy pitää erillään. Suomalaisen päätöksenteon pitää perustua humaaneihin ja inhimillisiin arvoihin.

Translaki oli erittäin iso askel positiiviseen suuntaan, mutta jatkossakin meidän pitää pystyä vahvistamaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia. Meillä on vielä valtavasti kehityttävää ihmisoikeuksiin suuntautuvan keskutelun suhteen.

Yhteiskunnan muutos ja digitalisoituminen haastaa myös vanhemmuuden. Tärkein seikka on edelleen läsnäolo - keskustelu, kuuntelu ja innostaminen. Niistä kiinni pitäminen tulee ennen kuria ja järjestystä.

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen on aikamme tärkein tehtävä. Suomen pitää olla mukana vähentämässä päästöjä, mielellään edelläkävijänä. Päästömme kuormittavat myös suomalaista luontoa . Suojellaan ja pidetään huolta siitä, että kaunis suomalainen luonto pysyy ennallaan.

Monissa globaaleissa kysymyksissä yhteistyö mikä ylittää maiden rajat on ehdottoman tärkeää. Etenkin ilmastokysymyksissä tarvitaan maiden välistä yhteistyötä. Sekä pienelle valtiolle kuten Suomi olisi erittäin haitallista, jos kansainvälisessä politiikassa pistetään oman maan etu entistä tiukemmin kaiken muun edelle.

Sitoutuminen fossiilitalouteen voi säästää muutaman työpaikan lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää, että olemme vihreän siirtyvän edelläkävijöitä, jolloin syntyy korvaavia työpaikkoja. Valtion täytyy investoida päästöttömään teollisuuteen. Varmaa on se, että meillä on vain yksi maapallo eikä toista ole näköpiirissä.

Päätöksentekoa edeltävä keskustelu ja harkinta ovat demokratian edellytyksiä. Tarvitsemme päätöksentekoa, jossa kuullaan paremmin esimerkiksi vähemmistöjen ääntä.

Koko Suomi on hieman abstrakti asia. Jokaisella pitää olla oikeus asua siellä missä haluaa, mutta on myös ymmärrettävä realiteetit sen taustalla. Palveluita ei pystytä samalla tavalla tarjoamaan ihan joka puolelle, vaikka pyrkimys siihen olisi olemassa. Kaupungistuminen on väistämätön kehitys ja olisikin tärkeää huolehtia kohtuuhintaisesta asumisesta kasvukeskuksissa.

Kaupungistuminen tuo mukanaan paljon hyvää, mutta myös haasteita. Edelleen on huolehdittava myös niistä, jotka eivät kaupungissa asu. Samalla on varmistettava kaupunkien kyky tarjota monipuolista ja kohtuuhintaista asumista ja riittävät palvelut.