Maria Ohisalo

Ukrainan taistelu on taistelua koko Euroopan puolesta. Suomen ja muiden länsimaiden on tuettava ukrainalaisia puolustuksessa, ja Venäjän julma hyökkäyssota on pysäytettävä. Ukrainan tukemiseen käytetyt resurssit ovat panostuksia Euroopan rauhaan.

Suomi täyttää jo nyt Naton suosituksen käyttää bruttokansantuotteesta kaksi prosenttia puolustukseen. Tämä johtuu uusien hävittäjähankintojen isosta vaikutuksesta budjettiin vuoteen 2025 asti. Arvioitaessa kahden prosentin tavoitetta jatkossa on hyvä huomata Suomen kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä ja siitä muodostuvan laajan reservin käyttö verrattuna palkka-armeijasta aiheutuviin suurempiin menoihin.

Jokaisen lapsen on saatava riittävästi tukea oppiakseen. Pienessä ryhmässä lapsi voi saada yksilöllistä huomiota ja ohjausta. Vihreiden tavoitteena on, että ensi kaudella opettajamitoitus kirjataan lakiin. Mitoituksen toteuttamisessa tulisi edetä vaiheittain aloittaen erityisopetuksesta ja opinto-ohjauksesta, joissa tarve lisähenkilöstöön on suuri.

Hyvä päihdepolitiikka on inhimillistä, vaikuttavaa ja haittoja hillitsevää. Näyttö käyttöhuoneiden puolesta on kattavaa, ja esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on puhunut käyttöhuoneiden puolesta. Suomen päihdepolitiikan painopistettä tulisi siirtää rankaisemisesta kohti ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista. Jos haittoja halutaan vähentää, tulee huumeiden käyttöön puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.

Laadukas sosiaali- ja terveydenhuolto on hyvinvointivaltion kivijalka, jota ei saa päästää murenemaan. Lisäpanostuksia tarvitaan mm. terapiatakuun toteuttamiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vihreät rahoittaisi satsaukset laajalla terveysverolla, joka perustuisi ruoan sokeri-, suola- ja rasvapitoisuuteen, sekä alkoholiveron korotuksella. Sote-kustannusten kasvua on myös tarpeen hillitä panostamalla tutkittuun tietoon, digitalisaatioon ja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Siinä vaiheessa kun nuori joutuu rikoskierteeseen, on yhteiskunta jo monessa mielessä epäonnistunut. Nuorisorikollisuuden ratkaisut eivät ensisijaisesti löydy oikeuslaitoksen puolelta, vaan nuorten tukipalveluista ja ennaltaehkäisystä. Kaikkein tärkeintä on varhaisen vaiheen tuki ja rinnalla kulkeminen. Ennaltaehkäisevissä palveluissa on kyse neuvoloista, päiväkodeista, puuttumisesta oppimishäiriöihin sekä nuoren tai perheen mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

Ensi vaalikaudella on välttämätöntä tehdä rakenteellisia uudistuksia työllisyyden parantamiseksi. Nykyinen ansioturva kannustaa heikosti ripeään työllistymiseen. Yhtenä keinona nostan esimerkiksi ansiosidonnaisen suhdanneperusteisuuden, eli sen, että ansiosidonnaisen kesto olisi pidempi silloin kun työtä ei ole saatavilla ja lyhyempi kun työllistyminen on helpompaa. Samalla ansioturvan piiriin tulee ottaa työttömyyskassoihin kuulumattomat, mikä lisäisi työttömien yhdenvertaisuutta ja vähentäisi köyhyyttä. Työttömille pitää olla myös tarjolla työllistymistä tukevia palveluita.

Väestö vanhenee ja monet alat kärsivät työvoimapulasta jo nyt. Osaaja- ja hoitajapulaa on vaikeaa, ellei mahdotonta ratkaista ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa. Tarvitsemme helppoja väyliä tulla Suomeen töihin ja sujuvia oleskelulupaprosesseja. Niin kansainvälisiä opiskelijoita kuin ulkomaisia huippuosaajia on houkuteltava jäämään Suomeen, ja myös turvapaikanhakijoille on tarjottava mahdollisuuksia työllistyä.

Velkaantuminen on otettava vakavasti, sillä se vaarantaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden rahoituksen. Velkaantumista voidaan hillitä veronkorotuksilla, menojen vähentämisellä ja rakenteellisilla uudistuksilla, jotka kasvattavat työllisyyttä ja tuottavuutta. Kaikkia kolmea keinoa tulee käyttää tasapainoisesti, ja toimien on tuettava talouden uudistumista, päästövähennyksiä ja köyhyyden vähentämistä. Liian rajuilla ja nopeilla leikkauksilla romutettaisiin hyvinvointivaltio ja ihmisten hyvinvointi ja syötäisiin tulevaisuuden kasvun eväät.

Suuriin veronkevennyksiin ei ole ensi vaalikaudella varaa, mutta verotuksen painopistettä pitää muuttaa. Vihreät toteuttaisi verouudistuksen, jossa verotaakkaa siirretään työn verotuksesta ympäristölle ja terveydelle haitallisen toiminnan verottamiseen. Veronkevennyksiä ei tule rahoittaa etuuksista ja palveluista leikkaamalla, sillä ne ovat erityisen tärkeitä kaikkein pienituloisimmille.

Kukaan ei saa ajautua köyhyyteen tai vararikkoon energian nousevien hintojen vuoksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että energian hinta hellittää ja on hyvä aika valmistella toimivat työkalut vastaisuuden varalle. Tuet tulee jatkossa kohdistaa niin, että hyväosaisten sijaan ne auttavat pieni- ja keskituloisia. Tähän vihreät on esittänyt keinoksi paremmin kohdistuvaa energiarahaa, jota valtiovarainministeriössä valmistellaan.

Suomen metsät eivät voi hyvin. Metsälajien uhanalaisuus on lisääntynyt ja metsien hiilinielu romahtanut viime vuosien aikana. On löydettävä tehokkaat ja oikeudenmukaiset ratkaisut hakkuiden vähentämiseksi kestävälle tasolle. Kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät tulisi suojella.

Ilmastotoimia ei saa peruuttaa tai laittaa tauolle. On toimittava nyt, jos haluamme pysäyttää ilmastokriisin ennen kuin sen hinta kasvaa suunnattoman suureksi. Edelläkävijyys ilmastoasioissa on hyväksi myös taloudelle, sillä vihreä siirtymä tuo Suomeen investointeja ja työpaikkoja.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu on monin paikoin tarpeellista. Suurissa kaupungeissa vaihtoehtoja autoilulle kuitenkin on runsaasti. Autoilun vähentäminen paitsi laskee liikenteen päästöjä, myös vapauttaa kaupunkitilaa esimerkiksi kaupunkikulttuurille, parantaa liikenneturvallisuutta ja ilmanlaatua ja vähentää meluhaittoja. Ruuhkamaksujen avulla ruuhkat vähenevät, jolloin auton käyttö ja pysäköinti on helpompaa silloin, kun se on välttämätöntä.

Suomesta on vaarassa tulla turkistarhauksen osalta Euroopan takapajula. Turkistarhaus tulee kieltää lyhyellä siirtymäajalla. Samalla turkisyrittäjiä voidaan tukea uuteen ammattiin siirtymisessä. Suomi on jäänyt muista Euroopan maista jälkeen eläinten oikeuksien edistämisessä. Kun Euroopassa maa toisensa jälkeen kieltää turkistarhauksen, Suomessa kasvatetaan edelleen villieläimiä ahtaissa verkkopohjaisissa häkeissä ja oloissa, joissa ne eivät voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.

Veronkorotukset on pidettävä osana julkisen talouden sopeuttamiskeinoja. Suomen kokonaisveroastetta suhteessa muihin Pohjoismaihin liioitellaan usein, sillä emme suinkaan ole kärjessä suhteessa verrokkimaihin. Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan Suomen kokonaisveroaste laskee tulevina vuosina, mikäli verotukseen ei tehdä muutoksia. Korotukset ovatkin välttämättömiä jo siksi, että muuten verotulojen määrä vähenee samalla, kun esimerkiksi hoivamenot paisuvat.

Yhteiskunnan hyvyys mitataan siinä, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Lahjakkuus ja ahkeruus ovat hyviä asioita, ja niistä saa palkita. Hyvä yhteiskunta myös tasaa eroja eri ihmisryhmien välillä. Esimerkiksi tuloerojen kaventaminen lisää paitsi yhteiskunnallista vakautta, luo myös kokemusta yhteenkuuluvuudesta, kun ihmisten kokemusmaailmat eivät erkaannu liikaa. Köyhyyttä ja eriarvoistumista torjutaan parhaiten niin, että sosiaaliturva on riittävällä tasolla ja että ihmiset voivat tehdä töitä, ovat osallisia ja luottavat muihin.

Markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Markkinoiden toimintaan puuttumiseen on oltava hyvä syy, kuten työntekijöiden, ympäristön tai ihmisoikeuksien suojelu. Myös kilpailun vääristymiin, kuten markkinoiden liialliseen keskittymiseen, on syytä puuttua. Markkinoiden sääntely ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, ja liiallinen sääntely halvaannuttaa taloutta. Jotta markkinataloudesta saadaan hyödyt irti, täytyy valtion huolehtia siitä, että kilpailu on avointa ja reilua.

Toisin kuin moni uskoo, Suomen sosiaaliturva ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen antelias. Suomi on saanut perusturvan liian alhaisesta tasosta useasti moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Perusturvan varassa elävät joutuvat usein tinkimään ruoasta tai lääkkeistä. Moni joutuu toistuvasti hakemaan väliaikaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea, jonka myötä jokaista kulua seurataan ja pienetkin lisäansiot vähennetään tuesta. En kutsuisi tällaista elämää helpoksi.

Valtio omistaa osuuksia monenlaisista yrityksistä, joista kaikille ei ole kunnon perusteita. Omistuksia voidaan myydä maltillisesti ja harkitusti, mikäli omistus ei perustu valtiolle keskeiseen strategiseen intressiin, kuten huoltovarmuuteen. Kuntaomisteiset yhtiöt toteuttavat usein tärkeää yhteiskunnallista tavoitetta, kuten energiantuotantoa, jolloin omistus voi olla perusteltua.

Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Suomessa asuu ihmisiä erilaisista etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista, ja tämä moninaisuus kasvanee myös tulevina vuosina.

Kristilliset arvot ovat tärkeitä todella monelle suomalaiselle heidän omassa elämässään. Poliittisen päätöksenteon tulee kuitenkin olla uskonnosta riippumatonta.

Vihreiden tavoitteena on kaikille reilumpi yhteiskunta, jossa ei ole sukupuoleen liittyvää syrjintää tai kapeita sukupuolirooleja. Suomessa on sukupuolen moninaisuuden tunnustamiseksi vielä paljon tehtävää. On tietoisesti ja johdonmukaisesti tunnistettava ja murrettava syrjiviä rakenteita, jotka estävät eri sukupuolten täysivaltaisen osallistumisen työ-, perhe- tai yhteiskuntaelämään.

Vihreät haluaa vahvistaa kouluja turvallisena paikkana oppia. Koulujen turvallisuus ja lasten ja nuorten hyvinvointi eivät synny valvontakameroilla tai entistä tiukemmilla kurinpitotoimilla, vaan yhteisöllisyydellä, yhdessä sovituilla säännöillä ja yksilöllisellä kohtaamisella.

Ilmastokriisi ei pysähdy sormea osoittelemalla, vaan sillä että jokainen maa tekee oman osansa. Olemme päättäneet, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja tästä on pidettävä edelleen kiinni. Edelläkävijyys ilmastoasioissa on myös Suomen etu, sillä elinkeinoelämä ja yritysmaailma kukoistavat tulevaisuudessa siellä, missä tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Suomi ei ole muusta maailmasta irrallaan. Olemme kuluneen vuoden aikana nähneet, kuinka tärkeää esimerkiksi ukrainalaisten tukeminen Venäjän julman hyökkäyssodan aikana on ollut. Suomella on vauraana maana myös velvollisuus tukea vähemmän kehittyviä maita. Sisäänpäin käpertyminen ei ole suomalaisten etu.

Tänä päivänä ympäristön huomioiminen on edellytys myös yritysten menestykselle ja työpaikkojen synnyttämiselle. Elinkeinoelämä on tehnyt isoja investointeja vihreään siirtymään, ja ilmasto- ja luontopolitiikassa peruuttaminen olisi niiden toiminnalle haitallista. Talouden pelisääntöjen on kuitenkin oltava sellaiset, että ympäristön kannalta vastuuttomalla toiminnalla ei saa epäreilua kilpailuetua.

Hyvä johtaja välittää ja kuuntelee. Kuluneiden vuosien kriisien aikana olemme kansainvälisesti nähneet, että länsimaiset demokratiat ovat osoittaneet vahvuutensa ja pystyneet tekemään isojakin päätöksiä esimerkiksi pandemiaan tai Venäjän julmaan hyökkäyssotaan liittyen. On vaikeiden päätösten hyväksyttävyydenkin kannalta tärkeää, että kansalaisia ja asiantuntijoita on kuultu ja ratkaisut ovat syntyneet yhdessä.

Ihmisillä tulee olla vapaus valita, missä he haluavat asua. Hyvän elämän ja kestävien elämäntapojen, työskentelemisen ja yrittämisen on oltava mahdollista asuinpaikasta riippumatta. Poliitikkojen tehtävä ei ole kuitenkaan päättää kenenkään puolesta missä asua.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, joka etenee ihmisten valintojen seurauksena. Kaikenkokoiset kaupungit ovat oman alueensa taloudellisia vetureita, jotka tuovat hyvinvointia myös ympäröiville alueille. Samaan aikaan on tärkeää tunnistaa kaupunkien erityiset tarpeet: on puututtava alueelliseen eriytymiseen ja huono-osaisuuden kasautumiseen, osoitettava riittävät resurssit investointeihin ja suojeltava kaupunkiluontoa.