Lupaan tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen mutta huolehtia siitä että päätöksenteko on oikeuden mukaista ja tietoon perustuvaa.
Sosiaalinen media:
Ikä:
52
Sukupuoli:
Nainen
Paikkakunta:
Kaarina
Postinumeroalue:
20660, Littoinen
Hyvinvointialue:
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Ammatti:
Hankepäällikkö
Koulutus:
Alempi korkea-aste
Kielitaito:
Suomi äidinkieli, perheeni on kaksikielinen joten myös toinen kotimainen eli ruotsi sujaa. Englantia käytän päivittäin työssä.
Tehtävät:
kunnanvaltuutettu
Kuvausteksti:
Olen viisikymppinen perheen äiti Littoisista. Koulutukseltani olen biotekniikan insinööri (AMK). Olen työskennellyt urani aikana useissa eri rooleissa lääke- ja diagnostiikkatoimialalla. Päivittäinen työni sisältää ihmisten ja erilaisten hankkeiden johtamista.
Myös vapaa-ajalla olen aktiivinen toimija ja liikkuja. Nautin itseni haastamisesta kuntosalilla ja rentoudun avannossa.
Kuntapolitiikassa olen ollut mukana jo lähes 30 vuotta, kahden eri kunnan alueella sekä myös maakunnallisesti maakuntavaltuustossa. Tällä hetkellä toimin Kaarinan SDP:n puheenjohtajana, valtuustoryhmäni pj'nä sekä neuvottelijana. Kaarinan kaupunkikehitysltk:n ja Turun työllisyysalueltk;n varapuheenjohtajana. Kuntapolitiikassa mielestäni tärkeintä on puoluerajat ylittävä yhteistyö. Päätöksenteon tulee olla oikeudenmukaista jolla luodaan kuntalaisille toimiva arki.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Palvelut
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.
Yhdenvertaisuus ja saavutetavuus tulee turvata.
On eri hakeutua potilaana Turkuun tai ajaa työntekijänä Turusta Paimioon ja Sauvoon.
Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.
Kyllä, on ennaltaehkäisevää toimintaa 3kk:den odotus ajassa ongelma on saattanut kroonistua tai pahentua niin paljon, että tarvitaan raskaampia hoitoja. Sanasta perusterveydenhuolto tulisi luopua ja alkaa käytäämään ensisijaista terveydenhuoltoa.
Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni - ei Suomen hallitukselle.
Kyllä, alueiden tulis itse päättää palveluverkostaan ja toimintojen sijaiineista. Nyt hallitus päättää alueellisesta huoltovarmuudesta.
Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.
Niiltä osin kuin mahdollista ja hetkellisesti. Palvelusetelit eivät kuitenkaan pitäisi olla osa normaalia palveluntarjontaa vaan palveluita tulee kehittää ketteremmiksi.
Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.
Hallituksen päätös kelakorvauksien nostosta ja ajatus yli 65v yksityislääkärin käyntimaksamisesta 3krt/v on koominen, hoidoilla ei jatkuvuutta tarpeen ollessa enemmän. Ja on jo osoittanut että ei toimi jonojen lyhentämiseen.
Kysymysteema: Lapset ja nuoret
Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa.
Palveluverkon tulee olla kattava, ja palveluiden saavutettavia. Useissa perheissä ei ole lainkaankaan autoa tai vain yksi, jolla työssäkäyvä vanhempi menee työhön, on autoton vanhempi kotona ja käy neuvolassa joukkoliikenteellä tai kävelle.
Lähipalvelu on ennaltaehkäisevää palvelua ja lisää alueen veto-ja pitovoimaa.
Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.
Tarkastuksia tulee olla vuosittain, suunterveys vaikuttaa kokonaisterveyteen.
Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.
Ehkäisyn kustannus ei saa olla este raskauden tai sukupuolitautien ehkäisylle. Väestöliittokin suosittelee ilmasta ehkäisyä alle 25-vuotiaille.
Kysymysteema: Iäkkäät
Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.
Nyt kotona paljon ikäihmisiä, jotka eivät pärjää kotona, vaan päätyvät jonottamaan (jopa 3kk) sairaalanosastoille ja ruuhkauttava niitä. osastoilla, jossa ei ole aktiviteettejä eikä kodinomaisuutta. osa menehtyy jonottaessa. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja tulee lisätä.
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.
Hoitaja mitoituksen tulee perustua hoidettavien hoitoisuuteen. Ei lain määrittelemään minimiin. Tilanteet vaihtelee hoidettavien kunnon mukaan.
Minimi henkilöstö määrä tulee olla paikalla, joten sairastumisiin ja muihin poissaoloihin tulisi varautua jo etukäteen.
Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.
Käyntimaksuun ei sisälly kokeita tai tutkimuksia, loppusumma ei ole terveyskeskusmaksun suuruinen. näinollen pienituloisella ei ole varaa käytää ttätä palvelua. hoidon jatkuvuus vaaraantuu.
Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.
Päivittäinen ulkoiluoikeus ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa oleville ikäihmisille koska ulkoilulla on merkittäviä terveysvaikutuksia ja se on perusoikeus, joka tulisi taata kaikille ikäihmisille.
Tämä voidaan toteuttaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia uudelleenjärjestelyillä ja yhteistyöllä eri tahojen kanssa.
Kysymysteema: Työvoima
Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta.
Hoitoalasta on tehtävä houkuttavampi nuorille. Ala ei houkuta, koska työhyvinvointi on heikkoa eikä siihen panosteta. Kehittymismahdollisuudet työssä minimaaliset, koska aina pitää suorittaa korkeampi tutkinto, aikuiskoulutustuen poistuttua se on useille kynnyskysymys.
Työolojen parantamisella saadaan useampi pois hoivatyöstä jäänyt hoitaja takaisin.
Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.
Vähintään niin että potilas tulee ymmärretyksi ja saa hoitoa ja ohjeistusta ymmärrettävästi.
Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.
En ole peerhtynyt tähän asiaan, mutta tuntuisi loogiselta "takaisin maksulta" ilmaisesta koulutuksesta.
Julkinen puoli on hyvä oppimispaikka erilaisine asiakaskuntineen ja mahdollisuus osasto työskentelyyn, jolloin oppii vielä enemmän.
Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.
Vuokrahenkilöstö ei ole sitoutunutta, eikä motivoitunutta. Usein kuormittavat myös vakituista henkilöstöä enemmän.
Kysymysteema: Pelastusala
Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.
Pelastustoimeen kuuluvat sammuttajien lisäksi ensihoito, ambulanssi ja sairaala, joten hyvinvointialue on luontainen hoitaja. Hyvinvointialueen tulee tarkastella kaikkia palveluitaan samanarvoisina ja tärkeinä.
Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.
Pelastustoimen alla toimii useita vapaapalokuntia, joiden toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, joilla ei ole pelastajien tutkintoa. Harrastetoiminnassa ei voida vaatia tutkintoa ja ilman vapaapalokuntalaisia ei pelastusalan henkilöstö riitä.
Kysymysteema: Talous
Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.
Alueiden ollessa hyvin erikokoisia ja erilaisia väestöopohjaltaan, jotta turvataan tasavertaiset palvelut kaikilla alueilla, valtion rahoitus on järkevin.
Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.
Jos näin pystytään ehkäisemään lihavuuden aiheuttamia pitkäaikaissairauksia. On niiden maksaminen julkisista varoista edullisempaa kuin pitkäaikaissairauksien hoito.
Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kysymysteema: Hallinto
IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.
Hallintorakennetta tulee tarkastella krittiisesti ja turhat positiot, myös johtajat tulee poistaa.
Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.
Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta ja ohjaa vahvasti alueiden toimintoja lain ja asetuksin. Tämä aiheuttaa mielestäni eturistiriitaa.
Demokratia heikkenee jos valta on vain harvoilla.
Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.
Palkkauksen tulisi olla sidottu tuloksellisuuteen.
Hyvinvointialueita on liikaa.
Vanhat erityisvastuualueet (erva) olisi riittäneet, niitä oli 5. Hallinto pystytään keventämään kun alueita on vähemmän. Palveluiden saatavuuteen aluiden määrän ei tulisi vaikuttaa.
Kysymysteema: Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Salon yöpäivystyksen lakkauttaminen oli oikea päätös.
Heikentää huoltovarmuutta alueellamme ja eri arvoistaa asukkaita. Nyt päätös tehtiin valtion tasolla, joka mielestäni väärin, alueille tulisi olla valta itse päättää palveluverkosta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulee jatkaa palvelupisteiden sulkemisia, jotta sote-palveluiden laatu ja henkilöstön riittävyys voidaan turvata.
Palvelut tulee tuottaa yhdenvertaisesti alueella lähipalveluina. Jos paikkakunnalle ei saada pysyvää toimipistettä voidaan sitä korvata ajoittaisella aukioloajoilla tai liikkuvina palveluina riittävän usein.
Turkuun tarvitaan huumeiden käyttöhuone, jos lainsäädäntö sen tulevaisuudessa mahdollistaa.
Käyttöhuoneet voivat ehkäistä yliannostuksia, torjua HIV ja hepatiitin leviämistä, vähentää neulojen ja huumeruiskujen ympäristöön joutumista. Huoneissa myös voidaan antaa ohjausta palveluihin.
