Kokemusta ja osaamista sekä valtio- että kuntatason hallinnosta ja toiminnasta. Olen toiminut myös yrityselämän ja konsernitasoisen talouden ja juridiikan parissa. Veteraanikansanedustajana olen perehtynyt kansantalouteen liittyviin kysymyksiin, mikä on olennaista koska hyvinvointialueet ovat osa valtion hallintoa.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Palvelut
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.
Kansalaisten tasavertaisuuden ja turvallisen terveydenhuollon kannalta lähipalvelut ovat välttämättömät. Ne vähentävät myös paineita ja ruuhkia suuremmilta yksiköiltä.
Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.
Terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät parhaiten arvioimaan mikä on mahdollista, mikä ei nykyisten resurssien valossa. Toimintojen organisointi siten, että hoitotakuun aikaa voidaan lyhentää on hyvä tavoite.
Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni - ei Suomen hallitukselle.
Hyvinvointialueet kuuluvat valtiohallintoon.
Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.
Kaikki toimenpiteet, jotka mahdollisesti lyhentävät hoitojonoja on syytä arvioida huolellisesti. Käytännössä hyvin organisoitu ja tehokkaasti toimiva hyvinvointialue on paras tae mahdollisimman lyhyille hoitojonoille.
Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.
Julkinen terveydenhuolto on välttämättömyys, jota ylläpidetään pääosin verovaroin. Yksityisiin terveyspalveluihin ei veroina kannettuja varoja pidä ohjata kuin mahdollisissa poikkeustilanteissa, mikäli julkisen terveydenhuollon ja kansalaisten etu niin edellyttäisi.
Kysymysteema: Lapset ja nuoret
Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.
Kaikkia potilaita tulee kohdella tasavertaisesti. Tapauskohtaiset valinnat voivat perustua vain ammattimaisiin arviointeihin.
Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa.
Lapsiystävällistä perhepolitiikkaa pitää tukea. Neuvolatoimintaa on ylläpidettävä. Pieniä neuvoloita saa lakkauttaa vain, jos muuttuneet olosuhteet ja käytännön realiteetit sen mahdollistavat.
Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.
Koululaisten hammastarkastukset ovat myös ennalta ehkäisevää hammashoitoa vaikuttaen toivottavasti myönteisesti tulevien vuosien hammashoidon jonoihin.
Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.
Kotikasvatuksen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille valmiuksia ottaa vastuuta elämästään aikanaan aikuisina. Jokainen on itse vastuussa toiminnastaan.
Kysymysteema: Iäkkäät
Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.
Mahdollisuudet elää kotihoidon varassa vaihtelevat suuresti. Vanhusten hoito tulee järjestää tilanteen mukaan turvaten vanhuksille arvokas ja kunniallinen hoito paikasta riippumatta.
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.
Pääasia on vastuullinen ympärivuorokautinen hoiva. Sen käytännön järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla.
Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.
Julkinen perusterveydenhuolto on välttämätön. Sen riittävää palvelutasoa on turvattava. Mikäli potilasjonojen ja ruuhkien purkaminen vaatii täydentäviä käytänteitä on niihin edettävä huolellisen harkinnan ja saatujen käytännön kokemusten pohjalta.
Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.
ei kuulu valtuuston toimivaltaan.
Kysymysteema: Työvoima
Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta.
Koulutus- ja työmarkkinapoliittisin keinoin tulee huolehtia siitä, että hoitajia ja muuta henkilistöä on riittävästi saatavana kotimaasta.
Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.
Kanssakäynti asiakkaiden kanssa edellyttää kotimaisten kielten osaamista ammatin vaatimalla tavalla. Potilasturvallisuus ja potilaiden turvallisuuden tunne on tärkeä kielikysymykseen liittyvä tekijä.
Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.
Lääkäreitä on hyvä perehdyttää julkiseen terveydenhuoltoon ja sen merkitykseen. Omakohtaisen kokemuksen merkitystä ei ole teoreettisilla opinnoilla korvattavissa.
Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.
Palkkatason pitäminen kohtuullisena ns. keikkalääkäreiden osalta on oltava tavoitteena. Ongelmaan vaikuttavat monet tekijät, joihin olisi syytä saada korjaus. Eräs sellainen liittyy lääkärikoulutuksen määrälliseen riittävyyteen.
Kysymysteema: Pelastusala
Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.
Hyvinvointialueet kuuluvat valtion hallintoon.
Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.
Tärkeintä on pelastusalan toimivuus ja kansalaisten turvallisuus. Pelastusalaan liittyvä työ on aina vaativaa ja ajoittain myös poikkeuksellisen raskasta. Kokemus kartuttaa osaamista ja yleensäkin soveltuvuutta alalla.
Kysymysteema: Talous
Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.
Hyvinvointialueet kuuluvat valtion hallintoon. Valtio vastaa kansantalouden kokonaisuudesta. Verotuksen eriyttäminen alueellisten ratkaisujen seurauksena ei ole perusteltua.
Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.
Kansalaisten terveydenhuolto on turvattava. On toimittava niin, ettei veroja tarvitse nostaa.
Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.
Kansanterveystyötä tulee suunnata terveiden elämäntapojen edistämiseksi.
Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.
Alan ammattilaiset toimivat velvollisuuksiensa mukaisesti, ottaen huomioon korkeat terveydenhuoltoon liittyvät eettiset periaatteet.
Kysymysteema: Hallinto
IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.
Ehdottomasti. Johtajien liian korkea määrä antaa kielteisen kuvan hyvinvointialueiden tarkoituksesta ja tehtävästä kansalaisten hyvinvoinnin puolesta toimijana, eli ns. palvelijana. Luottamuksen palauttaminen edellyttää ryhtiliikettä.
Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.
Vaaleissa äänestäjät ratkaisevat.
Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.
Kansalaisten maksamien verovaroin toimivat hyvinvointialueet ovat unohtaneet mikä on niiden tehtävä ja tarkoitus. Työnteon motivointitekijänä nykyinen palkkataso ei ole perusteltavissa. Asiaan liittyvä moraali ja etiikka on kyseenalainen.
Hyvinvointialueita on liikaa.
Hyvinvointialueet ovat muutama vuosi sitten aloittaneet toimintansa. Johtopäätösten aika ei ole vielä. Suurten organisaatioiden uudelleen organisointi on mittava tehtävä, mikä vaatii huolellista harkintaa saatujen kokemusten ja kerätyn datan pohjalta. Mahdollisen uudelleen organisoitumisen valmistelu vaatii runsaasti aikaa, selvityksiä sekä hallinnollisia toimenpiteitä.
Kysymysteema: Kymenlaakson hyvinvointialue
Kouvolan Ratamon yöpäivystys on säilytettävä, vaikka se tarkoittaisi muihin hyvinvointialueen sote-palveluihin merkittäviä säästöjä.
Ratamon yöpäivystys on säilytettävä, koska mm. siten vältytään ruuhkista muualla ja muistakin syistä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen sote-palveluiden taso on heikentynyt merkittävästi päättyvän aluevaalikauden aikana.
Kymenlaakson hyvinvointialue on tehnyt mm. palvelutason heikennyksiä ja asiakasmaksujen korotuksia koskevia päätöksiä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole kyse merkittävästä heikennyksestä, vaikka heikennyksestä kylläkin.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet tulisi yhdistää, jotta sote-palveluiden laatu voidaan turvata tulevaisuudessa.
Hyvinvointialueiden uudelleen organisointi ei ole nyt ajankohtainen. Yhdistämisprosessi on aikaa ja taloudellisia resursseja kuluttava toimenpide, johon kummallakaan hyvinvointialueella ei ole varaa. Voimavarat pitää suunnata palveluiden tarjontaan. Koska hyvinvointialueet kuuluvat valtion hallintoon kyseiset mahdolliset päätökset tekee valtiovalta, joka myös antaa toimenpiteitä koskevat määräykset, mm. lainsäädännön puitteissa.
