Lupaan sitoutua tehtäviini ja perehtyä huolella päätettäviin asioihin. Minussa yhdistyvät lääkärin ammattitaito ja päättäjän kokemus.
Sosiaalinen media:
Ikä:
43
Sukupuoli:
Nainen
Paikkakunta:
Tyrnävä
Postinumeroalue:
91800, Tyrnävä
Hyvinvointialue:
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Ammatti:
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Koulutus:
Tutkijakoulutus
Kielitaito:
Suomi (äidinkieli), englanti (sujuva), saksa (sujuva), ruotsi (hyvä)
Tehtävät:
aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu
Kuvausteksti:
Olen Maarit Matinolli, 43-vuotias lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tyrnävältä.
Olen syntynyt ja käynyt kouluni Oulussa. Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistostavuonna 2006. Neurologian alaan kuuluva väitöskirjani valmistui 2009. Yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnon sain valmiiksi v. 2016.
Olen työskennellyt pääosan työurastani Tyrnävän terveyskeskuksessa. Syksystä 2020 lähtien olen toiminut terveyskeskuslääkärinä ja kouluttajalääkärinä Siikalatvalla.
Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme peruskouluikäistä lasta. Vapaa-aikani kuluu pitkälti perheen kanssa, lasten salibandy- ja soittoharrastusten parissa ja liikkuen.
Lähdin politiikkaan hieman alle nelikymppisenä – olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa kesällä 2021. Toimin tällä hetkellä Tyrnävällä kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajana sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella aluevaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä.
Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Kysymysteema: Palvelut
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.
Perustason palvelut tulee tuottaa hyvinvointialueella kuntarajariippumattomasti asukkaiden lähipalveluna siten, että matka palveluihin ei muodostu kohtuuttomaksi. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimipiste, josta saa sote-palveluita, mutta palveluvalikoima voi vaihdella kuntien kesken mm. väestön palvelutarpeen ja etäisyyksien perusteella.
Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.
Hoitoonpääsyä tulee parantaa kaikilla palvelutasoilla. Nykyinen kolmen kuukauden kiireettömän hoidon hoitotakuu on liian pitkä, etenkään kun tuohonkaan hoitotakuuaikaan ei tahdota päästä kaikkialla Pohteen alueella. Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuun osalta välitavoitteena voisi olla 30vrk hoitotakuu ja edelleen perustason vahvistamisen myötä 14 vrk.
Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni - ei Suomen hallitukselle.
Hyvinvointialueella on paras tieto alueen palvelutarpeesta ja toisaalta käytettävissä olevista resursseista (niin taloudelliset resurssit kuin myös saatavilla oleva henkilökunta) yöaikaisten päivystysten osalta. Yliopistollisen sairaalan omaavilla hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus järjestää oman harkintansa mukaan ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä myös yliopistosairaalan yhteispäivystyksen lisäksi tarpeelliseksi katsomillaan paikkakunnilla, mikäli väestön palvelutarve niin edellyttää.
Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.
Palvelusetelit voivat olla yksi keino muiden joukossa hoitojonojen lyhentämisessä. Palvelusetelien käyttöä mm. vaativan kirurgian hoitojonojen purun osalta rajoittaa mm. keskittämisasetus. Palveluseteliä käytettäessä tulee huolehtia, että hoitovastuussa olevalla taholla säilyy kokonaiskuva potilaiden palvelutarpeesta ja hoitopoluista.
Hoidon jatkuvuus on yleislääkärin työn keskiössä. Perusterveydenhuollossa palvelusetelin käyttö ei näkemykseni mukaan erityisesti tue hoidon jatkuvuutta.
Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.
Julkisin varoin tuetaan yksityisten terveyspalveluiden käyttöä mm. Kela-korvausten kautta. En kannata Kela-korvausten lisäämistä kohdentamattomasti. Yhteisiä julkisia rahoja käytettäessä panostukset terveydenhuoltoon tulee toteuttaa siten, että niiden tuottama terveyshyöty on mahdollisimman suuri. Tällä perusteella kohdentaisin uudet Kela-korvausmallit hoidon jatkuvuutta tukeviin toimintatapoihin.
Kysymysteema: Lapset ja nuoret
Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.
Matalan kynnyksen keskusteluapu ja mielenterveyspalveluiden nopea saatavuus on turvattava jokaiselle niitä tarvitsevalle lapselle ja nuorelle. Eduskunnassa päätetyn terapiatakuun myötä lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Ilman ajanvarausta tapahtuvat walk-in-palvelut madaltaisivat kynnystä hakeutua palvelujen piiriin.
Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa.
Neuvolapalvelut tulee määritellä sellaiseksi lähipalveluksi, jota tuotetaan jokaisessa kunnassa tarpeen mukaisesti (osa- tai kokoaikaisesti asiakasmäärästä riippuen).
Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.
Koko ikäluokkia koskevat koululaisten hammastarkastukset toteutetaan ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille. Tämän lisäksi tehdään yksilöllisen tarpeen mukaisia tarkastuksia. En näe tarvetta lisätä koululaisten hammastarkastuksia nykyisestä.
Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.
Kannatan maksuttoman ehkäisyn tarjoamista, mutta ikäraja voi olla mm. hyvinvointialueen taloudellisista syistä johtuen matalampi kuin esitetty 25 vuotta.
Kysymysteema: Iäkkäät
Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.
Kotihoito ja yhteisöllinen asuminen ovat ensisijaisia vaihtoehtoja silloin, kun ne soveltuvat käytettäväksi asiakkaan terveydentila ja yksilölliset tarpeet huomioiden. On tärkeää turvata oikea-aikainen siirtyminen palveluasumisen piiriin, silloin kun omaishoito, kotihoito tai yhteisöllinen asuminen ei takaa riittävää tukea asiakkaan tarpeisiin.
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.
Hoitajamitoitus 7 hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti (0,7 hoitajamitoitus) toteutunee tulevaisuudessa jollain aikataululla. 0,7 hoitajamitoituksen lykkääminen antaa lisäaikaa muun muassa henkilöstön saatavuuden varmistamiseen sekä tuo säästöjä henkilöstökustannuksissa tiukassa taloustilanteessa.
Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.
Hallitus valmistelee 65 vuotta täyttäneille mahdollisuutta käydä yksityislääkärin vastaanotolla terveyskeskusmaksun hinnalla. Yhteisiä julkisia rahoja käytettäessä panostukset terveydenhuoltoon tulee toteuttaa siten, että niiden tuottama terveyshyöty on mahdollisimman suuri. Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö, ja siksi yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu tulee mielestäni toteuttaa omalääkärimallina. Päätös mallin pitempiaikaisesta käytöstä tulee tehdä vasta kokeilusta saatujen tulosten perusteella.
Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kysymysteema: Työvoima
Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta.
Palveluiden rakenneuudistus ei valitettavasti ole ratkaissut haasteita ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudessa. Lisäksi lähivuosien eläkepoistumat sote-henkilökunnan osalta ovat suuria. Työperäinen maahanmuutto on varteenotettava keino helpottaa sote-sektorin työvoimapulaa. Ulkomaisten työntekijöiden osaamis- ja kielitaitovaatimuksista en ole valmis tinkimään.
Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.
En ole valmis tinkimään työntekijöiden osaamis- ja kielitaitovaatimuksista.
Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.
Valtaosa Suomessa valmistuvista lääkäreistä erikoistuu jossain vaiheessa uraansa. Erikoistuminen tehdään Suomessa lähtökohtaisesti julkisessa terveydenhuollossa. En lähtisi kuitenkaan velvoittamaan lääkäreitä työskentelemään julkisessa terveydenhuollossa. Muillakaan ammattikunnilla ei ole tällaista velvollisuutta.
Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kysymysteema: Pelastusala
Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vasta reilun kahden vuoden ajan. En pidä perusteltuna, että pelastustoimen osalta lähdettäisiin suunnittelemaan näin lyhyellä aikajänteellä seuraavaa palveluiden järjestämistavan uudistamista. Pohteella on tehty periaatelinjaus, että pelastustoimen rahoitus pidetään erillään muusta sote-rahoituksesta ja pidän tätä linjausta perusteltuna.
Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Kysymysteema: Talous
Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.
Maakuntaverolla ei ratkaista hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmia, mutta se nostaisi veroastetta väistämättä entisestään. Samalla maakuntavero johtaisi verotuksen ja palvelutason eriytymiseen eri puolilla Suomea vielä nykyistä enemmän.
Hyvinvointialueiden on toiminnassaan pyrittävä jatkuvaan tuottavuuden ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseen, jotta niille osoitetut voimavarat riittävät kansalaisten tärkeiden palveluiden tuottamiseen ilman veronkorotuspaineita.
Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.
Hyvinvointialueiden on toiminnassaan pyrittävä jatkuvaan tuottavuuden ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseen, jotta niille osoitetut voimavarat riittävät kansalaisten tärkeiden palveluiden tuottamiseen ilman veronkorotuspaineita.
Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.
Lihavuus on nykykäsityksen mukaan krooninen sairaus, siinä missä muutkin sairaudet. Ravintoon ja liikuntaan liittyvän neuvonnan lisäksi tehokas apu voi löytyä lääkehoidosta, jotka voi tietyin kriteerein nykyään saada Kela-korvattuna.
Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.
Mikäli palveluvalikoimaa lähdetään arvioimaan tai tiettyjä potilasryhmiä priorisoimaan, tulee linjaukset tehdä valtakunnan tasolla. Näitä päätöksiä ei voida tehdä hyvinvointialueella tai yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla.
Kysymysteema: Hallinto
IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.
Tässä on varmasti suuria eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Pohde on merkittävästi jo vähentänyt johtajien määrää ja merkittävä lisäkarsinta ei mielestäni ole perusteltua tässä vaiheessa.
Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.
Jokaisen henkilön tulee itse arvioida, että kaikkien tehtäviensä hoitamiseen on riittävästi aikaa.
Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.
Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.
Hyvinvointialueita on liikaa.
Näkemykseni mukaan osalla hyvinvointialueista ei ole pitkässä juoksussa mahdollisuutta huolehtia lakisääteisten palveluiden järjestämisestä niille myönnetyn rahoituksen turvin. Jo nyt on nähtävissä alueiden eriytyminen taloustilanteen suhteen. Hyvinvointialueiden mahdollinen yhdistäminen tulee arvioitavaksi arviointimenettelyn kautta.
Kysymysteema: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttaminen oli oikea päätös.
Hyvinvointialueella on paras tieto alueensa palvelutarpeesta ja toisaalta käytettävissä olevista resursseista (niin taloudelliset resurssit kuin myös saatavilla oleva henkilökunta) yöaikaisten päivystysten osalta.
Yliopistollisen sairaalan omaavilla hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus järjestää oman harkintansa mukaan ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä aluesairaalansa yhteydessä, mikäli väestön palvelutarve niin edellyttää.
Pitkät etäisyydet lähimpään päivystykseen ja Oulun eteläisen alueen väestömäärä edellyttävät jatkossakin perusterveydenhuollon tasoisen yöpäivystyksen ylläpidon Oulaskankaalla.
Raahen yöpäivystyksen lakkauttaminen oli oikea päätös.
Hyvinvointialueella on paras tieto alueensa palvelutarpeesta ja toisaalta käytettävissä olevista resursseista (niin taloudelliset resurssit kuin myös saatavilla oleva henkilökunta) yöaikaisten päivystysten osalta.
Päätös Raahen yöpäivystyksen lakkauttamisesta tehtiin yöaikaiset kohtuullisen pienet potilasmäärät ja ulkoistetun palvelun hinta huomioiden. Arvio oli, että potilasturvallisuus ei vaarannu yöpäivystyksen lakkauttamisesta. Lyhyeltä ajalta kertyneen kokemuksen perusteella Raahen yöpäivystyksen lakkauttaminen ei ole näkynyt lisääntyneinä potilasmäärinä Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Joka päivä toimiva kiirevastaanotto tulee säilyttää Raahessa ennallaan.
Ouluun tarvitaan huumeiden käyttöhuone, jos lainsäädäntö sen tulevaisuudessa mahdollistaa.
Asiantuntijaselvityksiin perustuen Suomessa olisi syytä harkita valvottujen käyttöhuoneiden kokeilua. Mahdollinen päätös käyttöhuoneiden perustumisesta tulee perustua käyttöhuoneiden kokeilusta saatuun tutkittuun tietoon. Käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin. Käyttöhuoneet voivat vähentää huumeiden julkisesta käytöstä naapurustoille koituvia haittoja. Kannatan helpompaa ja sujuvampaa hoitoon pääsyä niille, joilla on aito oma halu ja motivaatio päästä päihteistä eroon.