Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.

Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.

Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni - ei Suomen hallitukselle.

Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.

Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.

Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.

Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.

Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.

Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.

Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.

Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.

Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.

Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.

Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.

Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.

Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.

Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.

Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.

Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.

Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.

Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.

IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.

Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.

Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.

Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttaminen oli oikea päätös.

Raahen yöpäivystyksen lakkauttaminen oli oikea päätös.

Ouluun tarvitaan huumeiden käyttöhuone, jos lainsäädäntö sen tulevaisuudessa mahdollistaa.

Olen Maarit Matinolli, 43-vuotias lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tyrnävältä. 
Olen syntynyt ja käynyt kouluni Oulussa.  Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistostavuonna 2006. Neurologian alaan kuuluva väitöskirjani valmistui 2009. Yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnon sain valmiiksi v. 2016.

Olen työskennellyt pääosan työurastani Tyrnävän terveyskeskuksessa. Syksystä 2020 lähtien olen toiminut terveyskeskuslääkärinä ja kouluttajalääkärinä Siikalatvalla.

Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme peruskouluikäistä lasta. Vapaa-aikani kuluu pitkälti perheen kanssa, lasten salibandy- ja soittoharrastusten parissa ja liikkuen.

Lähdin politiikkaan hieman alle nelikymppisenä – olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa kesällä 2021. Toimin tällä hetkellä Tyrnävällä kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajana sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella aluevaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä.

Aluevaalit 2025, Ehdokas Maarit Matinolli | Tutustu ehdokkaisiin Ilta-Sanomien vaalikoneessa.

Alajärvi

Alavieska

Alavus

Asikkala

Askola

Aura

Akaa

Enonkoski

Enontekiö

Espoo

Eura

Eurajoki

Evijärvi

Forssa

Haapajärvi

Haapavesi

Hailuoto

Halsua

Hamina

Hankasalmi

Hanko

Harjavalta

Hartola

Hattula

Hausjärvi

Heinävesi

Vantaa

Hirvensalmi

Hollola

Huittinen

Humppila

Hyrynsalmi

Hyvinkää

Hämeenkyrö

Hämeenlinna

Heinola

Iisalmi

Iitti

Ikaalinen

Ilmajoki

Ilomantsi

Inari

Inkoo

Isojoki

Isokyrö

Imatra

Janakkala

Joensuu

Jokioinen

Joroinen

Joutsa

Juuka

Juupajoki

Juva

Jyväskylä

Jämijärvi

Jämsä

Järvenpää

Kaarina

Kaavi

Kajaani

Kalajoki

Kangasala

Kangasniemi

Kankaanpää

Kannonkoski

Kannus

Karijoki

Karkkila

Karstula

Karvia

Kaskinen

Kauhajoki

Kauhava

Kauniainen

Kaustinen

Keitele

Kemi

Keminmaa

Kempele

Kerava

Keuruu

Kihniö

Kinnula

Kirkkonummi

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kokemäki

Kokkola

Kolari

Konnevesi

Kontiolahti

Korsnäs

Koski Tl

Kotka

Kouvola

Kristiinankaupunki

Kuntavaalit

Aluevaalit

Esko Jäkkö (valitsijayhdistys)

Viivi Rantajääskö (valitsijayhdistys)

Pirkanmaan sitoutumattomat (yhteislista)

Pienten kuntien puolesta (yhteislista)

Mustasaaren suomenkielisten kunnallisjärjestö (yhteislista)

Veli-Matti Surakka (valitsijayhdistys)

Jari Hovinen (valitsijayhdistys)

Lapin sitoutumattomat (yhteislista)

Uudenmaan sitoutumattomat Keski-Uusimaa (yhteislista)

Keskusta

Vapauden liitto

Valta kuuluu kansalle

Kristalli­puolue

Kommunistinen puolue

Avoin puolue

Liike Nyt

Eläin­oikeus­puolue

Liberaali­puolue

Perus­suomalaiset

Vasemmisto­liitto

Kristillis­demokraatit

Kokoomus

Vihreät

Juha Mäkimartti (valitsijayhdistys)

Tapani Karvinen (valitsijayhdistys)

Timo Virtanen (valitsijayhdistys)

Hyvinvointialueet päättävät, millä tavalla ne järjestävät palvelut. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli, että hyvinvointialueet vähentäisivät sairaalahoitoa ja puuttuisivat sairauksiin varhaisessa vaiheessa. Aluevaltuutetut päättävät muun muassa siitä, suositaanko lähipalveluja vai siirretäänkö palveluja isompiin yksiköihin.

Palvelut

Hyvinvointialueet saavat rahansa suoraan valtiolta, eivätkä ne voi vaikuttaa budjettinsa kokoon. Aluevaltuutetut voivat vaikuttaa siihen, miten raha ja työntekijät jaetaan eri sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kesken. Paine kustannusten kasvuun on jatkuva, sillä Suomen väestö ikääntyy voimakkaasti.

Talous

Oman hyvinvointialueesi paikallisia kysymyksiä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Pirkanmaan hyvinvointialue

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Keski-Suomen hyvinvointialue

Satakunnan hyvinvointialue

Seuraavat väitteet eivät liity suoraan aluevaltuuston tehtäviin vaan arvoihin, jotka vaikuttavat päätösten taustalla. Kysymykset on laadittu yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

Arvot

Lapset ja nuoret

Iäkkäät

Työvoima

Pelastusala

Hallinto

Lapin hyvinvointialue

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kainuun hyvinvointialue

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Pohjois-Savon hyvinvointialue

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Etelä-Savon hyvinvointialue

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Pohjanmaan hyvinvointialue

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Kymenlaakson hyvinvointialue

Vaalikoneesta on poistettu vanhentunut kysymys 24.3.2025. Koneessa pyydettiin vastaamaan väitteeseen: "Armilan hyvinvointiasema tulee lakkauttaa ja keskittää palvelut Etelä-Karjalan keskussairaalaan". Asiasta on jo päätetty, ja hyvinvointiasema muuttaa väistötiloihin kesän loppuun mennessä.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Ilta-Sanomat vaalikone | Aluevaalit 2025 | Ehdokas Maarit Matinolli

Application error: a client-side exception has occurred (see the browser console for more information).