Saana Kuusipalo

Suurin osa Pirkanmaan kunnista on sen verran suuria, että lähiasiointipiste on itsestäänselvyys. Pienemmissäkin kunnissa on perusteltua ylläpitää palveluverkkoa palveluiden saatavuuden turvaamiseksi.

Lakisääteinen kolmen kuukauden hoitotakuu on täysin kohtuuton aika joutua odottamaan hoitoa. Oikea-aikaisella hoidolla estetään sairauksien paheneminen ja korkeammat jälkihoitokustannukset. Pirkanmaan hyvinvointialueen on pidettävä perusterveydenhuollon jonot kurissa. Etenkin Ikaalisissa ja Nokialla perusterveydenhuoltoon on pitkät jonot, joita on purettava.

On luonnollista, että Pirkanmaan hyvinvointialue saa päättää itse itsenäisesti miten ja mistä leikkaa ja rahojaan käyttää. Päätöksien tekemistä varten aluevaltuusto valitaan.

Tämä ei ole kestävä ratkaisu. On panostettava palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen pitkäjänteisesti.

Julkisen sektorin tulee tuottaa suuri osa palveluista. Tällöin toiminta on läpinäkyvää ja Pirhan valvottavissa ja ohjauksessa. Veronmaksajien rahoilla ei tule rahoittaa yksityisen puolen voittoja. Yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta voidaan ostaa palveluja, jos se on järkevää tai tarkoituksenmukaista. Yksityisistä palveluntuottajista tulee suosia kotimaisia pienempiä yrityksiä monikansallisten yritysten sijasta.

Lasten ja nuorten kasvavaan pahoinvointiin tulee suhtautua vakavasti. Viime vuosien aikaiset kriisit ovat kurittaneet erityisesti lapsia ja nuoria. Muun muassa lisääntynyt etäopetuksen määrä, harrastusmahdollisuuksien kaventuminen ja ryhmämuotoisten palvelujen tauolle jääminen johtivat jonojen ruuhkautumiseen, sekä nuorten ongelmien syventymiseen. Noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja suuri osa peruskoulujen oppilaista ahdistuneisuudesta. Mielenterveyden ongelmat ovat nuorten aikuisten keskeisin syy sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen.

Neuvoloiden on oltava kaikkien saatavilla ja palveluverkon kattava.

Lasten ja nuorten terveyteen tulee panostaa. Heille terveydenhuollon toimilla on vaikuttavin ennaltaehkäisevä vaikutus.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on tuonut tutkitusti säästöjä, kun raskaudenkeskeytysten ja seksitautitartuntojen määrät ovat vähentyneet. Maksuttomuus kaventaa myös nuorten terveyseroja, kun ehkäisyvälineiden hinta ei ole este niiden käytölle. Se on siis yhdenvertaisuuskysymys ja tasa-arvoteko. Itsensä ja toisen suojaamisen ei tule olla varallisuudesta kiinni.

Ikääntyneillä on oltava oikeus niin laadukkaaseen kotihoitoon kuin myös palvelukotipaikkaan tarvittaessa. Laitospaikkojen vähentäminen ei saa olla säästötoimenpide. Säästöpaineet ja alati kiristyvät vaatimukset ympärivuorokautisen asumisen paikan saamiseen johtaa siihen, että kotona pidetään henkilöitä, jotka eivät tosiasiallisesti siellä selviä. Ikääntyneille on taattava turvallinen ja arvokas vanhuus tarjoamalla heille tarpeidensa mukaiset palvelut ja hoivapaikat oikea-aikaisesti.

Hallituksen vuodenvaiheessa voimaan tulleen henkilöstömitoitusheikennyksen seuraukset ovat vakavia. Heikennykset vanhushoivaan huonontaa laatua selvästi ja johtaa inhimilliseen kärsimykseen. Vähenevä henkilöstö jää kasvavan paineen alle ja heidän jaksamisensa heikkenee. On selvitetty, että sosiaali- ja terveysalalla merkittävin pitovoiman yksittäinen tekijä on riittävä henkilöstön määrä. Riittävä mitoitus on turva niin vanhuksille kuin henkilöstöllekin. Valtion on ohjattava rahaa hyvinvointialueille riittävästi, ja hyvinvointialueilla on varmistettava henkilöstömitoituksen mukaiset henkilöstömäärät ja sijaistarpeet.

Palvelut tulisi lähtökohtaisesti järjestää omana tuotantona, eikä luoda kuluerää yksityisen puolen ostopalveluista. On ilmeistä yksityisen puolen taskuun pelaamista se, että samaan aikaan, kun Orpo-Purran hallitus leikkaa sote-rahoituksesta, luo se järjestelyjä, joilla rahaa siirretään yksityiselle puolelle sen tarpeen vuoksi, jota leikkaukset ovat osaltaan synnyttämässä.

Jokaisella on oltava mahdollisuus päästä ulos. Ulkoilu kuuluu hyvään vanhuuteen ja ylläpitää henkistä ja fyysistä kuntoa.

Tällä hetkellä sote-rahoituksen leikkausten seurauksena hoitajien työttömyys on noussut ennennäkemättömällä tavalla. Tässä tilanteessa ulkomaalaiselle työvoimalle ei ole merkittävää tarvetta, kun kotimaista työvoimaa on saatavilla. Hoitoalan työvoimapulan on kuitenkin ennustettu pahenevan väestörakenteen muutosten vuoksi. Kun tarve kasvaa, on varmistettava, ettei ulkomailta tulevaa työvoimaa hyväksikäytetä. Palkkauksen ja työehtojen on oltava yhdenvertaiset kaikille, jotta vältytään halpatyömarkkinoiden syntymiseltä. On huolehdittava siitä, että ulkomaista työvoimaa koulutetaan saavuttamaan hoitotyön edellyttämä suomen kielen taito. Tämä tukee laadukasta hoitoa ja potilasturvallisuutta.

Hoitotyö Pirkanmaalla edellyttää suomen kielen osaamista.

Lääkäripulaan on ensisijaisesti puututtava vähentämällä ostopalvelulääkäreitä ja kasvattamalla koulutuspaikkoja.

Ostopalvelut ovat merkittävä kuluerä. Hintakatto on saatava kontrolloimaan tilannetta. Mitä enemmän ostolääkäreitä käytetään, sitä enemmän tilanteen huonontuminen kiihtyy. Ei ole virkalääkäreitä kohtaan tasa-arvoista, kun kollega saa pienemmällä panoksella ja tiedolla tehtävistään huomattavasti parempaa palkkaa.

Pelastustoimi toimii Pirkanmaalla ja sen siirtäminen valtion hoidettavaksi ei ole tarpeen.

Pelastustoimi on erittäin vaativaa työtä joten koulutus on tarpeen, jotta tapaturmilta ja vahingoilta vältytään. Hallituksen leikkaukset Pelastusopistoon on peruttava pelastushenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Verotusoikeus ei ole ajankohtaista juuri nyt.

Veronkorotukset on voitava pitää työkalupakissa. Säästöjä tulee kuitenkin löytää ensisijaisesti muualta. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon taakkaa voidaan lieventää toimivalla perusterveydenhuollolla, vähentämällä ostopalveluiden käyttöä ja yhtenäistämällä lukuisia järjestelmiä.

Mikäli lääketieteellisesti lääkitys todetaan tarpeelliseksi tulee siihen suhtautua, kuin muihin lääkkeisiin. Lihavuuden osalta ennaltaehkäisyyn ja terveellisiin elämäntapoihin kannustamiseen on panostettava ja viimeisimpinä toimina on hoidolliset toimet.

Kaikilla on oikeus palveluihin ja saada hoitoa. Tilanteeseen, jossa potilaita jätetään hoitamatta ei tule päätyä.

Organisaatiorakenteita on tarkasteltava niin, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Johtajien suuri määrä on osittain myytti, sillä hyvinvointialueiden alettua johtajien määrä on jo vähentynyt 20 % THL:n tietojen mukaan. Johtoa ei tule tehdä halvaannuttaa huomattavilla vähennyksillä, sillä toimimaton johto estää hyvinvointialueen tehokkaan toimimisen.

Kansanedustajilla, saati kolmoisroolissa toimivilla ei ole samanlaista mahdollisuutta perehtyä luottamustehtäviinsä. Luottamushenkilöiden on oltava perillä asioista, joista päätetään.

Hyvinvointialueiden johtajien palkat ovat maltillisia verrattuna yksityisen vastaaviin. Esimerkiksi vuonna 2023 Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää tienasi ansio- ja pääomatuloina 7 370 238 € eli 614 178 €/kk. Hyvinvointialueille on saatava osaava johtajistoa ja henkilökuntaa.

Hyvinvointialueita on liian monta liian pienellä väestöpohjalla. Sote-uudistusta tehtäessä Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön tilaamassa sote-selvityksessä ehdotettiin, että sosiaali- pelastus- ja terveyspalvelut järjestettäisiin 9–12 alueella. Suurempi määrä ei tuo toivottua kustannustehokkuutta.

Tämänkaltaiset palveluverkon leikkaukset pitäisi olla viimeisiä toimenpiteitä. Päivystyksen luo pääsemisen kesto pahimmillaan maksaa ihmishenkiä. Vain yksi yöpäivystys Pirkanmaalla ruuhkauttaa Acutaa. On myös väärin, että Suomen hallitus päättää aluevaltuuston yli tämänkaltaisia rajoituksia.

Palveuiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tampereen keskeisen sijainnin ja roolin Pirkanmaan väestökeskuksena vuoksi joitakin palveluita, varsinkin erikoissairaanhoitoa on järkevä Tampereelle keskittää. Keskittäminen ei saa johtaa palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Valvotut käyttöhuoneet mahdollistaisivat päihderiippuvaisten tavoittamisen ja tuen piiriin ohjaamisen. Sosiaalinen- ja terveydellinen neuvonta ja tuki, sekä puhtaat neulat, tautien testaus, haavojen hoito ja rokotukset vähentävät huumeiden käytön haittoja, kuten tarttuvia tauteja ja käytettyjen neulojen määrää yleisillä paikoilla. Myrkytyskuolemia huumeiden käyttöhuoneet eivät välttämättä vähentäisi suoraan, sillä niitä aiheuttaa eniten buprenorfiinin ja muiden keskushermostoa lamauttavien huumausaineiden yhteiskäyttö.