Johanna Loukaskorpi

Palveluverkko tulee olla kattava ja ihmisillä tulee olla helppo saavutettavuus muun muassa terveysasemalle. Jollekin voi naapurikunnan terveysasema olla lähin. Olennaista on aina palvelun saavutettavuus ja se, että siellä on riittävästi palvelua ja aikoja tarjolla. Tarvitsemme toimivat ja monipuoliset alueelliset sosiaali- ja terveyskeskukset ja näiden lisäksi tarpeen mukaan pieniä lähiasemia tai -pisteitä.

Aluevaltuustoryhmämme vaati talousarvion yhteydessä, että 14 vuorokauden hoitotakuusta tulee pitää kiinni ja tämä oli yksi vaatimuksemme talousarviosopuun. Muut ryhmät hyväksyivät sdp:n ryhmän esityksen. Hoitotakuu vaatii perusterveydenhoidon resurssilisäyksen, palvelun tehostamista esimerkiksi digitaalisaation keinoin ja henkilöstömäärän vahvistamista. Kuitenkin soteuudistuksen yksi merkittävimmistä tavoitteista oli hoidon saatavuuden parantaminen ja 14 vuorokauden hoitotakuu tukee tätä tavoitetta.

Luotan siihen, että hyvinvointialueilla tehdään niiden asiakkaiden tarpeiden mukaisia päätöksiä. Sairaalaverkko ja ympärivuorokautisen päivystysten määrä ovat tällaisia asioita, joista päätökset pitäisi tehdä alueilla. Tarvittaessa päivystysten määrää on hyvä lisätä, mikäli asiakas- ja asukasmäärä Pirkanmaalla kasvaa.

Palvelusetelit toimivat hyvin esimerkiksi hoitojonojen lyhentämisessä. Ne myös mahdollistavat asiakkaan valinnanvapautta. Yhtenä keinona järjestää palveluita ne on syytä jatkossakin pitää mukana.

En kannata julkisten palveluiden yksityistämisen lisäämistä. Yksityiset palveluntuottajat kuitenkin täydentävät julkista palveluntuotantoa ja ihmisillä tulee olla tiettyyn pisteeseen asti mahdollisuus valita myös yksityinen palveluntuottaja. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen ei yleensä tuo hyvinvointialueelle säästöjä vaan pidemmällä aikavälillä kasvattaa menoja ja lisää valvonnan tarvetta.

En asettaisi nuoria eriarvoiseen asemaan riippuen iästä. Mielenterveysongelmissa on tärkeää saada apua mahdollisimman nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Tällä hetkellä jonotilanne monissa mielenterveyspalveluissa on kohtuuttoman pitkä ja hoitovastuu kaatuu omaisille. Mielenterveyspalveluita on vahvistettava ja hoitoonpääsyä nopeutettava.

Neuvoloiden määrä Pirkanmaalla ja Pirkanmaan kunnissa riippuu paljon lasten määrästä kunnissa. Olennaista on turvata laadukkaat ja monipuoliset neuvolapalvelut jokaiselle lapsiperheelle. Pitää muistaa, että osassa kuntia naapurikunnassa olevat palvelut voivat olla jopa lähempänä kuin oman kunnan palvelut. Pienet neuvolat ovat usein melko haavoittuvaisia. Jos terveydenhoitaja on poissa, niin kukaan ei pysty paikkaamaan tilannetta ja ajat perutaan. Isommissa neuvoloissa on useampia terveydenhoitajia, jolloin työntekijöillä on myös kollegiaalista tukea eri tavalla tarjolla.

Tärkeätä on purkaa nyt aikuisten hoitojonoja, sillä ne ovat kohtuuttoman pitkät ja ylittävät hoitotakuun. En siis lisäisi suun terveydenhuollon painetta ja jonotilannetta lisäämällä lasten hammastarkastuksia, mutta huolehtisin kuitenkin, että pystytään toteuttamaan nykyiset lasten hammastarkastukset.

Tampereen apulaispormestarina pyrin edistämään maksutonta ehkäisyä nuorille ja Tampere ottikin käyttöön maksuttoman ehkäisyn omalla apulaispormestarikaudellani. Aluevaltuustoryhmämme on tehnyt valtuustoaloitteen, että maksuton ehkäisy laajennetaan alle 25-vuotiaisiin.

Samaa mieltä. Viimeisten vuosien aikana painopistettä on siirretty vahvasti kotihoidon puolelle. Pirkanmaan alueella on jopa ympärivuorokautisessa asumisessa paikkoja tyhjillään. Hyvinvointialueella tulisi helpottaa ympärivuorokautiseen asumiseen pääsemistä eli kriteereitä pitää ensi valtuustokaudella tarkastella ja helpottaa asumispaikan saamista. Tällä hetkellä kotihoidossa on liian huonokuntoisia ikäihmisiä, joiden paikka ei enää ole kotona. Samalla omaisten hoivavastuu on kasvanut.

Hoitajamitoitus mahdollistaa vanhushoivan paremman laadun ja parantaa henkilöstön hyvinvointia.

Hallituksen suunnittelemat uudet Kela-korvausten korotukset valuvat kilpailu- ja kuluttajaviraston arvion mukaan todennäköisesti terveysalan yritysten voittoihin. Hallituksen aiemmin tekemät yleislääkäripalkkioiden Kela-korvausten nosto lisäsi lääkärikäyntejä vain noin kolme prosenttia, mutta sen sijaan kustannukset lähes kolminkertaistuivat.

Kannatan ajatusta, vaikka pidänkin lievästi ongelmallisena, että tällainen asia pitää kirjata lakiin, että se toteutuu. Ikääntyneellä tulee olla oikeus päästä ulos - katsella maisemia muualtakin kuin ikkunan takaa, haistaa mullan tuoksua, nähdä lintujen lentävän ja tuntea sadepisarat kasvoillaan.

Sotealalla on jatkuva koulutettujen ammattilaisten puute ja sijaispula. Maahanmuuttajahoitajat helpottavat monen alan työvoimapulaa. Samaan aikaan työllistymisen kanssa on huolehdittava hoitajien kielikoulutuksesta ja heidän kotoutumisensa edistämisestä. Kansainvälisen rekrytoinnin ohella tulee huomioida jo nyt maassa olevien tilanteet ja purkaa maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja mahdollistaa jo maassa olevien maahanmuuttajien kouluttautuminen hoitoalalle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsinkielisillä alueilla ruotsin kielen kielitaito. Työnantajan velvollisuus on arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaito työtehtäviin. Tämä on Valvirankin ohje. Kielitaito osoitetaan joko kielitutkinnolla, todistuksella tai kypsyysnäytteellä.

Olisi ihan hyvä, mikäli lääkärit velvoitettaisiin työskentelemään vähintään tietyn ajan julkisella puolella valmistumisen jälkeen. Lääkärikoulutus on kuitenkin kallis koulutus ja pakollinen työskentely julkisella puolella voisi vähentää vuokralääkäreiden tarvetta ainakin osassa maata. Asiaa kannattaa ainakin tarkemmin selvittää.

Kannatan hintakattoa ja muitakin keinoja, joilla voidaan hillitä vuokralääkäribisnestä. Tällä hetkellä on saattanut olla esimerkiksi tilanteita, että virassa oleva lääkäri on saattanut saada pienempää palkkaa kuin ohjaamansa vastavalmistunut lääkäri, joka on työskennellyt samassa paikassa, mutta vuokralääkärifirman kautta.

En kannata tällaista muutosta. Pelastusala kuuluu hyvinvointialueille. On tärkeää, että esimerkiksi ensihoito toimii saman järjestäjän alaisuudessa kuin päivystykset tai kotisairaanhoito.

Kannatan sitä, että henkilöstö on koulutettua ja heillä on riittävä koulutuksella osoitettu ammattitaito.

Hyvinvointialueiden palvelutarpeet nousevat ikääntymisen ja esimerkiksi hajanaisten ICT-järjestelmien yhdistämisen myötä tulevina vuosina. Jotta voimme turvata palveluiden saatavuuden ja laadukkuuden, tulee harkita myös hyvinvointialueen verotusoikeutta. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa nousta. Kansalaisten terveydenhuollon turvaaminen pitää kuitenkin pitää olla ensisijaisena tavoitteena.

En kannata kokonaisveroasteen nostamista. Terveydenhuolto tulee kuitenkin turvata. Tarvittaessa voidaan miettiä omaisuuden myyntiä tai lisälainanottoa. Lisäksi voidaan leikata valtion menoja. Tämäkin hallitus on tehnyt monia järjettömiä valtion menoja lisääviä menoja, kuten korottanut merkittävästi Kela-korvauksia, avustanut turkistarhoja, alentanut olutveroa - vain muutamia mainitakseni. Näistä valtion menolisäyksistä voitaisiin ensi tilassa luopua.

Lihavuus aiheuttaa monia kansansairauksia, ja niiden hoito tulee yhteiskunnassa erittäin kalliiksi. Lihavuuslääkkeet saattavatkin helpottaa ihmisen elämää, jolloin niiden avulla ihminen voi onnistua laihduttamaan ja välttää sitä kautta kalliin erikoissairaanhoidon. Ne saattavat siis tulla kokonaistalouden kannalta yhteiskunnalle edullisemmaksi. Siksi ei kannata kieltää asioita tutkimatta niitä tarkemmin. Haluan myös todeta, että hyvinvointialueen päättäjä ei päätä lääkityksistä - olivatpa ne sydän-, astma- tai laihdutuslääkkeitä.

Lääkärit ja hoitajat tekevät hoidon tarpeen arvioinnin ja arvioivat potilaiden kiireellisyysasteen.

Johtajien määrää voidaan tarkastella ja niitä vähentää mm. eläköitymisten kautta. On hyvä tarkastella johto- ja päällikkötasoja ja suoraviivaistaa organisaatiota sekä organisaatiorakenteita.

Ajattelen niin, että kansanedustaja itse päättää ajankäytöstään ja siitä, kykeneekö hoitamaan aluevaltuustotyön. Kannatan rajausta siltä osin, että kansanedustajan ei tulisi olla kaikilla kolmella tasolla: kunta-, alue- ja valtakunnan tasolla.

Hyvinvointialueen johdon palkkoja on hyvä tarkastella koko maan tasolla ja tarvittaessa leikata palkkoja esimerkiksi 5-10 %. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvinvointialueet ovat isoja organisaatiota ja Pirkanmaan hyvinvointialueellakin työskentelee yli 19 000 ihmistä. Johtajat tekevätkin alueilla hyvin vastuullista työtä ja henkilöstökin on enemmän kuin monessa suuressa yrityksessä.

Osa hyvinvointialueista on tällä hetkellä liian pieniä ja niiden taloudellinen tilanne on heikko. Yhdistäminen voisi tuoda niille helpotusta. Myös Uudellamaalla on liikaa alueita. Niitä olisi hyvä yhdistää.

Luotan siihen, että hyvinvointialueilla tehdään niiden asiakkaiden tarpeiden mukaisia päätöksiä. Sairaalaverkko ja ympärivuorokautisen päivystysten määrä ovat tällaisia asioita, joista päätökset pitäisi tehdä alueilla. Tarvittaessa yöpäivystysten määrää voidaan jälleen lisätä, mikäli asiakas- ja asukasmäärä Pirkanmaalla kasvaa.

Tamperelaisten palvelut ovat heikentyneet hyvinvointialueiden aloituksen myötä ja kun on yhdenmukaistettu palveluita, maksuja sekä kriteereitä. Suun terveydenhuoltoon Tampereella on yli vuoden jono. Toisin kuin monessa muussa alueen kunnassa, jossa hoitoon pääsee hoitotakuun sisällä.

Kannatan käyttöhuoneiden mahdollisuuden selvittämistä yhtenä osana päihdehuoltoa. Olennaista on huolehtia, että huumehoitoja on monipuolisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan riittävästi saatavilla.