Karoliina Saraste

Monilla lähiterveysasemilla toiminta on kannattavaa ja henkilöstöä on riittävästi. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja joissakin tapauksissa keskittäminen on järkevää, sekä hyvinvointialueen että asiakkaan kannalta. Mieluummin laadukas palvelu riittävällä ammattilaisten määrällä hieman kauempana, kuin riittämätön henkilökunta tai kallis vuokralääkäri lähellä.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet valtavasti eri ikäisten keskuudessa ja pitäisi panostaa erityisesti matalan kynnyksen palveluihin ja hoitoon pääsemiseen. Myös hoidon vaikuttavuuden tulisi olla korkealla tasolla ja usein tarvitaan myös tehokasta yhteistyötä hyvinvointialueen ja jonkun muun tahon, esimerkiksi työllisyyspalveluiden, kanssa, jotta asiakkaan taustat ja tilanne voidaan huomioida kokonaisuutena ja edistää kokonaisvaltaista toipumista. Myös päihdepalveluita on kehitettävä ja nähtävä päihderiippuvuus erillisenä, joskin usein mielenterveysongelmiin liittyvänä, sairautena.

Sote-palvelut ja pelastuspalvelut ovat molemmat tärkeitä kokonaisuuksia ja palveluita on arvioitava tasapuolisesti.

Nuo kaikki mainitut ovat tärkeitä. Perusterveydenhuollon puolella pystytään hyödyntämään nykyistä enemmän digitaalisia palveluita, jotka tehostavat toimintaa ja nopeuttavat asiointia. Sosiaalipalveluihin voidaan ottaa enemmän mukaan yrityksiä tuottamaan palveluita.

Mielelläni näkisin mukana lastensuojelussa enemmänkin pieniä tai keskisuuria yrityksiä, mutta joka tapauksessa jos yritysten tuottama palvelu koetaan laadukkaaksi ja toimivaksi, ei ole mitään syytä pyrkiä lisäämään hyvinvointialueen omaa tuotantoa. Yrityksillä on usein pitkäaikainen kokemus ja laadukasta ammattitaitoa, ja he tuottavat palvelut taloudellisesti vastuullisesti ja järkevästi.

Kaikkia näitä tarvitaan. On hyvä, jos kotihoito tai yhteisöllinen asuminen on riittävää palvelua asiakkaalle, mutta esimerkiksi jo pitkälle edennyt muistisairaus vaatii usein ympärivuorokautista hoivaa, jossa jokaisella asukkaalla on turvallinen koti ja hoitaja aina tavoitettavissa, sopivasti virikkeitä ja mielekästä puuhaa.

Suomeen on jo nyt helppo tulla töihin, ja on hyvä, että ulkomaisia työntekijöitä hakeutuu hoitotyöhön. Ulkomaisten hoitajien kielitaitoon on panostettava. Tarvitsemme kuitenkin myös lisää suomalaisia hoitajia ja alan opiskelijoita. Hyvinvointialueilla pitää panostaa hyvään johtamiseen, kannustaviin urapolkuihin ja toimivaan palkkausjärjestelmään. Työhyvinvoinnin on oltava kunnossa, jotta työssä jaksaa ja saadaan uusia työntekijöitä.

Monien asiantuntijoiden mielestä hyvinvointialueita riittäisi noin puolet nykyisestä määrästä, ja alunperin myös kokoomus kannatti viittä aluetta. Varmasti nykyisellä määrällä on järkevää mennä jonkun aikaa, kun organisaatiot on saatu pyörimään. Uskon, että hyvinvointialueita tullaan kuitenkin yhdistämään tulevaisuudessa taloudellisista syistä ja toiminnan laadun parantamiseksi.

Hyvinvointialueilta löydetään varmasti sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole välttämättömiä tai ensiarvoisen tärkeitä, jotta voidaan suunnata resurssit kaikista välttämättömimpään toimintaan. Lakisääteisten tehtävien määrittelyyn tarvitaan myös erityistä tarkkuutta. Tällä hetkellä olisi jo helppo karsia sellaisista asioista, jotka eivät ole hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä, esimerkiksi nuorten aikuisten maksuton ehkäisy.

En kannata hyvinvointialueiden verotusoikeutta, sillä ylimääräinen vero nostaisi entisestään veroastetta eikä Suomessa tarvita kolmea verotuksen tasoa.

Ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottojen keskittäminen kolmelle paikkakunnalle Keski-Suomessa on järkevää, koska sen avulla turvataan henkilöstön riittävyys päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan eri terveysasemilla. Jos lääkäreitä ja hoitajia saadaan tarpeeksi lisää, ilta- ja viikonloppukiirevastaanottoja voidaan varmasti silloin palauttaa jossain määrin paikalliseksi.

Oma kunta on ensisijainen vaihtoehto tai viereinen kunta, jos omassa kunnassa ei ole vapaita hoivapaikkoja.

On hyvä, että erikoissairaanhoito on keskitetty Novaan. Asiakkaat saavat varmasti laadukasta palvelua ja henkilöstöä on riittävästi. On hyvä, että uuden sairaalan nykyaikaiset laitteet ja tilat ovat tasapuolisesti kaikkien käytettävissä.

Veronkorotukset eivät ole kestävä keino talouden tasapainottamiseen, vaan ne vaikuttaisivat negatiivisesti ihmisten tuloihin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Julkisia palveluita voi esimerkiksi kilpailuttaa ja toteuttaa kustannustehokkaasti ja sosiaalietuuksia on syytä tarkastella kriittisesti erityisesti sellaisten etuuksien osalta, jotka aiheuttavat kannustinloukkuja ja heikentävät työnteon edellytyksiä

Oli kyseessä sitten lahjakkuus ja ahkeruus tai riskinottokyky, luovuus, oivaltaminen, uuden keksiminen tai itsensä likoon laittaminen, Suomessa saa menestyä ja onnistua, ja oman työn hedelmistä pitää voida nauttia. On syytä myös muistaa, että paljon tienaavat maksavat veroja isoilla prosenteilla yhteiskunnan hyväksi.

Markkinoiden on syytä antaa toimia omalla painollaan, ja valtio kulkee siinä rinnalla pitämässä yllä reilut säännöt ja toimivan tasapainon.

Törmään omassa työssäni liian usein siihen, että ihminen ei ota vastaan työtä, koska se ei ole kannattavaa ja sosiaaliturvan varassa eläminen taas on tuttua, turvallista ja helppoa. Tiettyjä ammatteja tai työpaikkoja ei arvosteta eikä niihin hakeuduta, koska rahaa saa muutenkin tekemättä mitään. Kun työttömyys jatkuu tai opiskelupaikkaa ei löydy ja tukien varassa eläminen pitkittyy, seuraavan askeleen ottaminen uuteen työpaikkaan on vaikeampaa ja mukaan astuvat herkästi mielenterveysongelmat, yksinäisyys ja syrjäytyminen. Tässä vaiheessa kannattaisi viimeistään ottaa vastaan se ei niin kiinnostava työ, mutta sosiaaliturvamallimme ei siihen motivoi. Sosiaaliturva on tärkeää silloin, kun elämäntilanne sitä vaatii, mutta kyllä siinä olisi monelta osin remontin paikka.

Tulisi joko vähentää tai ainakin tarkastella valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden tavoitteita ja omistusosuuksia. Olisi hyvä, että kilpailu ei vääristyisi valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden takia, vaan mahdollisuuksien mukaan kilpailutuksilla otettaisiin tasapuolisesti mukaan yksityiset toimijat.

Meidän pitää suhtautua hyväksyvästi erilaisiin kulttuureihin, mutta samalla arvostaa ja vaalia omaa suomalaista kulttuuriamme, historiaamme ja perinteitämme. Suomalainen kulttuuri saa jatkuvasti vaikutteita muualta ja Suomi on kansainvälinen ja moderni länsimainen valtio. Kuitenkin oma yhteiskuntamme, meidän uniikki kielemme sekä tapamme ja kulttuurimme ovat kokonaisuus, jota on pidettävä yllä jatkossakin. Esimerkiksi Suomessa pitää saada asiakaspalvelua joko suomen tai ruotsin kielellä ja tässä asiassa jo hieman lipsutaan.

Mielestäni kristillisissä arvoissa on paljon hyviä yleisluontoisia asioita, kuten oikeudenmukaisuus, toisista välittäminen ja toisten kunnioittaminen. Ne kulkevat hyvin mukana poliittisessa päätöksenteossa, vaikka tietysti mukaan tarvitaan paljon muutakin.

Mielestäni yhteiskunnan tulee kannustaa siihen, että jokainen saa ilmaista itseään kuten haluaa ja olla sellainen kuin haluaa. Sukupuoli-identiteettejä voi olla erilaisia ja jokaisen pitää saada pukeutua ja ilmaista tyyliään täysin vapaasti. Ei tarvitse olla miehekäs mies tai naisellinen nainen ja tyttö voi leikkiä autoilla ihan hyvin. Nainen voi laulaa tenoria, mies alttoa. Silti biologisia sukupuolia on kaksi ja sen enempää monimuotoisuutta ei siihen määritelmään tarvita.

Auktoriteettien kunnioittaminen on lapselle tärkeää pienestä pitäen ja niin kotona kuin koulussa tai harrastuksissakin on tärkeää totella aikuisia. Lapsilla syytä olla selkeät rajat, jotka voi asettaa myös lempeästi ja ymmärtävästi. Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen ovat tärkeitä taitoja, jotka lasten on opittava jo varhain. Selkeiden rajojen ja aikuisten auktoriteettiaseman kunnioittamisen avulla voidaan tehokkaasti kertoa lapselle mikä on oikein ja mikä väärin, mikä järkevää ja mikä ei, ja antaa hyvät eväät tulevaisuuteen. Tietenkin lasten kasvatukseen liittyy lukuisia muita tärkeitä arvoja, mutta jos tämän kysymyksen arvot jäävät toteutumatta, niin kovin vahvoilla ei silloin olla.

Mielestäni on järkevää olla linjassa muiden EU-maiden kanssa, mutta toki tavoitteita saa asettaa korkeammallekin kuin mitä muiden maiden keskimääräinen linja on. Toisaalta suuressa mittakaavassa Suomen päästöt ovat niin vähäisiä, että tarvitsemme lisäksi selkeitä kansainvälisiä sopimuksia, joihin saamme myös saastuttavat teollisuusjätit ja nousevat valtiot sitoutumaan.

Lähtökohtaisesti kyllä, ja viime aikoina kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne pitää ottaa vakavasti ja asettaa Suomen ja suomalaisten etu ykköseksi. Toki meidän pitää auttaa myös muiden maiden kansalaisia silloin kun on akuutti hätätilanne (esim. sota), kuten olemme auttaneen esimerkiksi ukrainalaisia.

Uskon, että talouskasvua ja työpaikkoja pystytään luomaan niin, että ympäristön etu turvataan samalla.

Maamme kaipaa eri tavoilla vahvoja johtajia eri sektoreilla. Sääntöjen mukaan on kuitenkin toimittava.

On hienoa, jos Suomessa asutaan eri puolilla etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, ja on rikkaus, että Suomessa on erilaisia kaupunkeja ja elinvoimaista maaseutua. Mielestäni jokainen osaa kuitenkin itse päättää parhaiten oman asuinpaikkansa.

Kaupungistuminen on nykyaikainen trendi ja on hyvä, että meillä on isoja keskuskaupunkeja ja niiden ympärillä monipuolista maaseutua.