Tiina Isotalus

Palveluiden pitää pysyä Keski-Pohjanmaallakin omassa kunnassa - tosin neliöitä on mahdollista vähentää. Meillä on naapurialueisiin verrattuna tiheä palveluverkko ja tästä voimme olla ylpeitä. Kokkolan sisällä pienistä asemista ollaan luopumassa kun uusi sotekeskus aukeaa - maakunnassa palveluita tulee säilyttää myös pienemmissä yksiköissä.

Etenkin lasten ja nuorten pärjääminen huolettaa - jos tuen resurssi ei ole riittävä nyt, se tulee kalliiksi myöhemmin.

Valtio on vastuussa toiminnan rahoituksesta. Valtion tulee turvata riittävät resurssit pelastustoimen toimintaan sekä turvallisuustyöhön alueilla.

Koko soteuudistuksen ajatus on ollut perustason vahvistaminen ja ennaltaehkäisevän työn roolin vahvistaminen.

Keski-Pohjanmaalla onneksi onkin näin ja se selittää meidän suhteellisen alhaiset lastensuojelun toimintakulut. Kansallisesti nämä yksityiset, yritysvetoiset yksiköt ovat olleet todella kallis ratkaisu.

Tämä on ainoa keino pärjätä hoivatarpeen lisääntyessä. Silti palveluasumista on tarjottava silloin kun muunlainen asuminen ei enää onnistu turvallisesti.

Soteammattilaisia tarvitaan eikä oma työvoimamme riitä tulevaan tai nykyiseen tarpeeseen. Hyvinvointialueet ovat nyt joutuneet lomauttamaan ja irtisanomaan sekä lopettamaan määräaikaisuuksia - tämä tehdään paniikissa kuin alijäämänkattamisen velvoite loppuu vuoteen 2026. Sen jälkeen soten työvoimapula luultavasti jatkuu ja pahenee.

Meidän on tehtävä kaikki ponnistelut, jotta saamme pitää oman alueemme Keski-Pohjanmaalla. Alueuudistus on vielä keskeneräinen - on hullu ajatus, että nyt uusi rakenteita rikkomalla saataisiin säästöjä!

On järkyttävää, että kansalaisiltä nyt kysytään säästökohteita. Pelkään itse enemmistön mielivaltaa; suurelle osalle turhat palvelut ovat vähemmistölle elintärkeitä. Samalla pitäisi olla mahdollista myös tehdä ennaltaehkäisevää työtä joka vähentää kuluja pitkässä juoksussa.

Tämä ei ole ajankohtainen asia nyt. Kuitenkin nykyinen rahoitusmalli vaatii myös korjauksia. Koskaan aiemmin ei soterahoitus ole ollut näin tiukka - koko budjetoinnin periaate muuttui alueuudistuksessa.

On pakko hakea kasvua talouteen ja mahdollisuuksia ja toivoa ihmisille! Tämän hallituksen aikana on sekä lisätty tavallisten ihmisten verotaakkaa että tehty aivan hurjia leikkauksia ihmisten - etenkin pienituloisten - arkeen ja etuuksiin. Kummassakaan ei ole enää varaa lisätä. Tosin suurituloiset eivät ole näihin talkoisiin vielä osallistuneet.

Maltilliset tuloerot ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta; maltilliset tuloerot lisäävät turvallisuutta yhteiskunnassa sekä luovat mahdollisuuksia "luokkaliikkuvuuteen". Orpo-Purran hallitus pyrkii kasvattamaan tuloeroja leikkaamalla pienituloiselta kaiken mahdollisen. Kasvussa ovat mm. asunnottomuus, luottomerkinnät, työttömyys ja lapsiköyhyys.

Markkinat eivät toimi joka puolella Suomea. Hallituksen suunnitelma romuttaa nykyinen in-house-lainsäädäntö on absurdi ja äärettömän kallis. Se lisää kuluja sadoilla miljoonilla euroilla ja luo paljon epävarmuutta ja arvaamattomuutta kriittisten palveluiden järjestämiseen - suurimmassa osassa kunnissa ei ole markkinoita, joilta esim ateriapalveluita voitaisiin ostaa.

Sosiaaliturva on Suomessa riittämätön - se on ollut sitä jo viime hallituskaudella ja Suomi on saanut tästä EU:lta moitteita. Nyt sosiaaliturvaa on vielä heikennetty merkittävästi mm. leikkaamalla työttömyyskorvauksen suojaosa pois, leikkaamalla ansiosidonnaisen lapsikorotukset, nostamalla kelan asumistukirajoja jne. Nämä heikennykset sosiaaliturvaan näkyvät satojen eurojen toimeentuloheikennyksenä esim yh-perheelle tai yksinasujalle. Ajamme ihmisiä valtaviin vaikeuksiin kun asunnottomuus nousee eikä tarpeessakaan ole varaa hakeutua lääketieteelliseen hoitoon.

Pääsääntöisesti Suomessa kuntien osallistuminen liiketoimintaan on hyvin perusteltua esim veden ja energiaturvallisuuden näkökulmasta.

Suomi tarvitsee työvoimaa ja lapsia ja nuoria, jotta yhteiskuntamme pyörii. Samalla meillä on suuri vastuu toivottaa tulijat tervetulleiksi niin, että Suomalaisen yhteiskunnan hyvistä arvoista ja ihanteista kuten tasa-arvo, naisten oikeudet, mielipiteen- ja medianvapaus, syrjimättömyys ja läpinäkyvyys ja matala korruptio, tulevat yhteisiksi arvoiksi meille kaikille (niin maahanmuuttajille kuin kaikille suomalaisille). Segregaatiota vasten on tehtävä paljon tehokkaampia toimenpiteitä kuin nykyään. Suomessa on jo asuinalueita, joissa vieraskielisten osuus on yli 50%, mutta meillä on aivan liian vähän näkemystä siihen, miten tämän suuren murroksen kanssa toimitaan esim palveluiden järjestämisen suhteen.

Sekulaarisen, länsimaisen demokratian arvot ovat paras pohja poliittiselle päätöksenteolle. Toki kristinuskon arvoilla on ollut merkittävä rooli myös yhteiskuntamme arvojen rakentumisessa.

Kaikki erilaiset käyttäjäryhmät tulisi huomioida palveluiden järjestämisessä sekä esim tilojen rakentamisessa.

Kiltteys, rohkeus, avoin keskustelu omista ja muiden mielipiteistä sekä omien rajojen tunteminen ovat arvoja, joita pyrin opettamaan lapsilleni.

Väestöön suhteutettuna hiilidioksidipäästömme ovat edelleen mittavat. Samalla Suomen tekemät vihreän siirtymän investoinnit ja tutkimus ovat suunnannäyttäjiä maailmalle SEKÄ meidän tulevan talouskasvumme vankin (ja jopa ainoa) kivijalka.

Tässä epävarmassa ajassa tarvitaan sekä globaalia että eurooppalaista solidaarisuutta, mutta myös kykyä vahvistaa Suomen omaa puolustusta ja asemaa maailmassa. Tämä tosin voidaan tehdä vain yhdessä Euroopan ja Nato -maiden kanssa.

Pohjanmaan rannikolle suunnitellut investoinnit sekä työllisyyskasvu ovat isossa kuvassa täysin yhteneväisiä ilmaston ja ympäristön edun kanssa, koska ne luovat edellytyksiä globaalisti laskea hiilidioksidipäästöjen määrää.

Maailmalla on nyt hälyttäviä esimerkkejä mitä seuraamuksia tällaisella "strong man" -johtajien valtaan päästämisellä on. Ei kiitos. Tällaista säännöistä piittaamatonta omavaltaisuutta on estettävä kaikin laillisin keinoin, koska lailliset keinot eivät enää riitä silloin kun heidät on päästetty riehumaan vapaasti.

Suomessa on oltava näkemystä monipuoliseen aluepolitiikkaan, joka mahdollistaa hyviä asioita myös kaupunkien ulkopuolella. Myös kaupunkipolitiikassa on kasvua ja mahdollisuuksia turvatta muuallekin kuin etelän kolmeen kasvukeskittymään.

Pääasiassa on positiivista, että kaupungit toimivat Suomessa kasvun moottorina. Yksipuolinen aluekehitys ikääntyvässä ja väestököyhässä Suomessa aiheuttaa kuitenkin monia haasteita, joihin pitää kiinnittää huomiota.