Aino Laine

Usein käytettävät palvelut on järkevää säilyttää lähipalveluina, jotta palveluihin pääsy on asiakkaille sujuvaa. Lähipalvelujen lisäksi myös liikkuvat palvelut ja etäpalvelut helpottavat palvelun saatavuutta. Palveluissa, joita käytetään suhteellisen harvoin, keskittäminen esimerkiksi sairaalakampusten yhteyteen on järkevää ja tuo säästöjä.

Ensi vaalikaudella on pidettävä erityistä huolta siitä, että lasten ja nuorten terapiatakuuseen tarkoitettu rahoitus käytetään juuri mielenterveyspalveluihin pääsyn varmistamiseen. Mielenterveyspalveluiden rahoituksen lisäksi tärkeää on huolehtia ennaltaehkäisevän työn riittävistä resursseita mm. sosiaalityössä ja kouluissa. Moni mielenterveyden haaste on ennaltaehkäistävissä oikea-aikaisella, ennaltaehkäisevällä tuella.

Pelastustoimen budjetin osuus hyvinvointialueiden budjetissa on suhteellisen pieni, eikä siitä leikkaamalla ole saatavissa merkittäviä säästöjä. Pelatustoimen merkitys myös kasvaa, kun palveluverkko muuttuu ja joiltain osin harvenee. Toki myös pelastustoimen pitää järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen on tärkeä sote-uudistuksen tavoite. Viime vuosikymmeninä erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet merkittävästi, kun taas perusterveydenhuollon kustannukset ovat pysyneet melko stabiileina. Käytämme siis suhteessa huomattavasti enemmän rahaa erikoissairaanhoitoon kuin aikaisemmin. Vahva perusterveydenhuolto pystyy ennaltaehkäisemään ja hoitamaan sairauksia varhaisessa vaiheessa ennen tarvetta huomattavasti kalliimmalle erikoissairaanhoidolle. Tämän pitää olla keskeisenä tavoitteena hyvinvointialueiden toimintaa kehitettäessä.

Länsi-Uudellamaalla on laskettu, että raskaan lastensuojelun järjestäminen omana toimintana on tällä hetkellä ulkoistamista edullisempi vaihtoehto. Sijoitettujen lasten palveluiden kotiuttamista omaksi tuotannoksi suunnitellaan, koska se tuo kustannussäästöjä.

Vanhustenhuollossa tärkeää on, että jokainen ikääntynyt saa oikean tasoista hoitoa. Liian vähäinen hoiva aiheuttaa häiriökysyntää, kuten lisääntynyttä päivystys-, ensihoito- ja terveyskeskuspalveluiden käyttöä eikä siten tuo kustannussäästöjä. Inhimillisestä näkökulmasta meidän on pystyttävä takaamaan jokaiselle ikääntyneelle turvallinen vanhuus. Lisäksi liian matalan tasoinen hoiva siirtää hoivavastuuta omaisille, millä on isossa kuvassa vaikutuksia mm. työikäisten työntekoon ja sitä kautta kansantalouden kehittymiseen. Hyvinvointivaltion pitää pystyä jatkossakin tarjoamaan riittävästi hoivaa ikääntyneille.

Ulkomaiset hoitajat ovat yksi osa työvoimapulan ratkaisua. Tulevina vuosina hoivaa tarvitsevien ikääntyneiden määrä kasvaa entisestään ja samanaikaisesti hoivatyöstä eläköityy lähihoitajia. Kielitaidon puutteet, jotka esimerkiksi lähihoitajien liitto Super on hiljattain nostanut esiin, on otettava hyvin vakavasti ja hyvinvointialueella on tärkeää panostaa kielitaidon kehittymiseen ja suomalaiseen työskentelykulttuuriin sopeutumiseen.

Asiantuntijat suosittelivat huomattavasti nykyistä vähäisempää määrää hyvinvointialueita. Hyvinvointialueet ovat myös hyvin eri kokoisia enkä näe perustetta näin monelle alueelle. Uudenmaan erillisratkaisu, jossa erikoissairaanhoitoa tuottava HUS jäi omaksi organisaatiokseen aiheuttaa omat haasteensa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimivalle yhteistyölle. Toisaalta hyvinvointialueiden yhdistäminen tässä vaiheessa, kun alueet ovat juuri saaneet vakiinnutettua toimintansa ja valittua tietojärjestelmänsä olisi hyvin kuormittavaa niin henkilöstön hyvinvoinnin kannalta kuin taloudellisestikin.

Esimerkiksi lääkäreillä aikaa kuluu monenlaisien lausuntojen kirjoittamiseen. Kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuminen on hidasta, koska asiakkaat saattavat hoitojakson jälkeen joutua jonottamaaan kuukausia psykiatrin tapaamista varten, sillä vain psykiatri (joista on merkittävää pulaa) voi kirjoittaa tarvittavan lausunnon. Tämänkaltaisten tehtävien karsiminen olisi järkevää. Toisaalta hyvinvointialueet säästävät jo nyt ennaltaehkäisevistä, ei-lakisääteisestä palveluista, jotka voisivat toteutuessaan ehkäistä tarvetta kalliimmalle hoidolle. Tehtäviä ei siis tule karsia matalan kynnyksen hoidosta, ennaltaehkäisystä tai nopeasta hoitoonpääsystä, kuten hallitus nyt on jo tehnyt heikentäessään hoitotakuuta merkittävästi.

Asiantuntijat pitävät verotusoikeutta järkevänä keinona lisätä hyvinvointialueiden autonomiaa ja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon. Toisaalta verotusoikeus saattaisi lisätä hyvinvointialueiden eriytymistä, koska alueiden väestöpohja on hyvin erilainen eri puolilla Suomea.

Tällä hetkellä taloudellinen tilanne ei mahdollista terveyskeskusmaksuista luopumista. Länsi-Uudellamaalla tulisi kuitenkin mahdollistaa terveyskeskusmaksujen alennukset / maksuvapautukset asiakkaille, jotka ovat toimeentulotuen piirissä, koska nämä maksut katetaan joka tapauksessa valtion tai hyvinvointialueen rahoista ja nykyisellään maksuja päätyy ulosottoon, mikä lisää kokonaiskustannuksia.

Erityisesti nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet huolestuttavalla tavalla ja meidän on kokeiltava kaikki keinot, jolla trendi saadaan käännettyä laskuun. Käyttöhuoneet tarjoavat turvallisen ympäristön huumeiden käyttäjille vähentäen tartuntatautien leviämistä. Samalla ne voivat tukea käyttäjiä hoitoon ja tarjota mahdollisuuksia parempaan elämänlaatuun.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen on tärkeä sote-uudistuksen tavoite. Viime vuosikymmeninä erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet merkittävästi, kun taas perusterveydenhuollon kustannukset ovat pysyneet melko stabiileina. Käytämme siis suhteessa huomattavasti enemmän rahaa erikoissairaanhoitoon kuin aikaisemmin. Vahva perusterveydenhuolto pystyy ennaltaehkäisemään ja hoitamaan sairauksia varhaisessa vaiheessa ennen tarvetta huomattavasti kalliimmalle erikoissairaanhoidolle. Tämän pitää olla keskeisenä tavoitteena hyvinvointialueiden toimintaa kehitettäessä.

Niittykumpuun valmistuvan uuden yksikön myötä jonotilanteen on arvioitu helpottavan. Jatkossa on tavoitteena arvioida eri malleja hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia osana hammashoitoa, mikäli oman tuotannon kapasiteetti ei vastaa kysyntään. Palveluseteli ei välttämättä ole näistä malleista tehokkain.

Suomessa etenkin työelämän ulkopuolella olevat tytöt ja naiset kokevat kuukautisköyhyyttä. Maksuttomien kuukautistuotteiden tarjoaminen parantaisi tasa-arvoa ja vähentäisi taloudellista taakkaa nuorilta, jotka voivat kohdata vaikeuksia kuukautistarvikkeiden hankkimisessa. Maksuttomat tuotteet tukisivat myös terveyttä ja hyvinvointia, sillä kaikilla ei ole varaa ostaa niitä säännöllisesti.

Julkisia palveluja ja sosiaalietuuksia leikkaamalla kurjistamme edelleen niiden tilannetta, joiden voimavarat ovat jo valmiiksi lopussa. Hädässä olevia tukemalla, ongelmia ennaltaehkäisemällä ja tehokkaalla hoitamisella mahdollistamme mahdollisimman monen yhteiskuntamme jäsenen hyvinvoinnin, työelämässä pysymisen ja hyvinvointivaltiomme hyvinvoinnin. Ennen veronkorotuksia on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta käytämme rahat hyvin ja tehokkaasti emmekä anna verovarojen valua hukkaan tehottomissa palvelujärjestelmissä.

Ihmisten ahkeruudesta ja lahjakkuudesta riippumatta erilaisista töistä maksetaan hyvin erilaisia korvauksia. Meillä tulee olemaan aina tuloeroja, mutta mielestäni yhteiskuntamme toimii oikein tasatessaan tuloeroja verotuksen keinoin. Tuloiltaan tasa-arvoisempi yhteiskunta on hyvinvoiva yhteiskunta.

Ilman ohjausta ja sääntelyä markkinat eivät toimi reilulla tavalla. Julkisen vallan tulee varmistaa, ettei synny riskiä esimerkiksi monopoleille, jotka voivat johtaa merkittävään hintojen nousuun. Suomessa on havaittavissa selkeää markkinoiden keskittymistä tietyille suurille ulkomaisomisteisille yhtiöille esimerkiksi terveys- ja hoivapalvelujen tuotannossa ja joissain tilanteissa tämä on jo aiheuttanut kustannusten nousua kilpailun ja vaihtoehtoisten tuottajien puuttuessa.

Perusturvan varassa eläminen ei ole helppoa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Etuudet ovat pieniä ja niiden saamiseen liittyy merkittävää byrokratiaa. Toisaalta on tärkeää, että työkykyiset ihmiset aktivoidaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään tai esimerkiksi täydentäviin opintoihin, jotta mahdollisimman moni pystyisi ansaitsemaan itse oman elantonsa. Nykyisellään järjestelmä sisältää kannustinloukkuja joita on purettava, jotta kaikki työn tekeminen on kannattavaa.

Valtion ja kuntien on järkevää omistaa osuuksia erityisesti huoltovarmuuteen, kansalliseen turvallisuuten ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvästä yritystoiminnasta. Toisaalta julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt, kuten suuret inhouse-yhtiöt voivat tietyissä tilanteissa vääristää kilpailutuksia, mikä pahimmillaan tuottaa lisäkustannuksia veronmaksajille.

Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jotta voimme vastata muuttuvan ikärakenteen ja laskevan syntyvyyden tuomiin muutoksiin. Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat Suomea ja voimme saavuttaa sekä osaamisen karttumista että innovaatioita monimuotoisemmassa yhteiskunnassa. Nykyisellään kotoutumisessa ja suomen/ruotsin kielen oppimisessa on kuitenkin selkeitä haasteita, joihin on puututtava. Esimerkiksi kouluissa tasoeroja voidaan tasata lisäämällä maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista päivähoitoon ja kaksivuotiseen esiopetukseen. Hoivatyössä ja terveydenhuollossa työskentelevien ammattilaisten kielitaidon haasteet tulee ottaa vakavasti ja lisäkoulutusta tarjota aktiivisesti.

Kristillisissä arvoissa on paljon hyvää, kuten lähimmäisenrakkaus ja heikompiosaisista huolenpito. Näen myös paljon hyvää seurakuntien tekemässä työssä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin eteen, perhe- ja avustustyössä. Kristilliset arvot voidaan kuitenkin määritellä monin eri tavoin ja niihin nojaten rajoitetaan tälläkin hetkellä maailmalla esimerkiksi naisten oikeutta päättää omasta kehosta, aborttioikeutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Siksi oman päätöksentekoni perustana ovat uskonnosta riippumattomat arvot, kuten oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdatuksi, hyväksytyksi ja tasa-arvoisesti kohdelluksi omana itsenään. Kasvatuksessa ja koulutuksessa on tärkeää kertoa sukupuolen moninaisuudesta, jotta ymmärrämme paremmin omia ja toistemme kokemuksia. Meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus elää oman näköistämme elämää ilman pelkoa kiusatuksi tai syrjityksi joutumisesta.

Auktoriteettien kunnioittamisen sijaan pidän tärkeänä, että opetamme lapsillemme toistemme kunnioittamista, lempeyttä, itsenäisyyttä, tunnetaitoja ja vuorovaikuttamista. Sekä omat kokemukset vanhemmuudesta että työ mielenterveystyössä tukee tätä ajatusta ja lisää ymmärrystä siitä, mikä auttaa lasta kasvamaan tasapainoisesti. Vanhemman asettamat johdonmukaiset rajat ja säännöt kasvatuksessa ovat tärkeitä, mutta niitä ei aseteta kurittaen. Tärkeintä on luottavainen ja lämmin suhde lapsen ja vanhemman sekä muiden lapselle tärkeiden aikuisten välillä.

Suomalaisille tärkeää kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi on myös Itämeren kuormituksen vähentäminen. Päästövähennyksiin keskittyvä tutkimus ja innovaatiot ovat myös keino luoda talouskasvua ja työpaikkoja. Ympäristön huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ja hankkeiden suunnittelussa on nykyaikaa.

Kunta- ja aluepäättäjänä toimintakenttä keskittyy ennen kaikkea meidän suomalaisten palveluiden ja elinympäristön kehittämiseen. Aina ei ole kuitenkaan täysin suoraviivaista, mikä on suomalaisen etu. Esimerkiksi kiireetön terveydenhuolto myös paperittomille (asia, josta vastikään Länsi-Uudellamaalla perussuomalaisten ja kokoomuksen äänillä luovuttiin), on myös suomalaisten etu, koska kiireetön perusterveydenhuolto ennaltaehkäisee vakavampia ja vaikeasti korjattavia terveyshaasteita. Niiden hoitaminen tulee yhteiskunnallemme ja veronmaksajille paljon kiireetöntä perusterveydenhuoltoa kalliimmaksi.

Pyrimme ensisijaisesti ratkaisuihin, joissa talouskasvu ja ympäristöystävällisyys tukevat toisiaan. Suomella on valtavasti koulutettuja ihmisiä ja osaamisen kautta pääomaa, jolla ympäristöasiat käännetään talouskasvun moottoriksi. Tuetaan ympäristöystävällistä kasvua ja ympäristöystävällisyyteen siirtymistä kaikilla aloilla ja tuetaan etenkin niitä aloja, joissa ympäristöasiat tuottavat haasteita, jotta voimme yhdessä pitää huolta ympäristöstämme.

En kaipaa Suomeen johtajaa, joka toimii sääntöjen rajamailla tai venyttää sääntöjä. Vahvuutta ja paineensietokykyä toki tarvitaan erityisesti kriisitilanteissa. Luotan Suomessa instituutioihin, oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ja demokratiaan.

Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa. Talouden kantokyky ei mahdollista esimerkiksi yhtäläisiä palveluita Suomen jokaiseen kolkkaan. Nykyisellään valtionosuusjärjestelmä on raskas suurille, kasvaville kaupungeille, kuten Espoolle.

Suomen suurkaupungit ovat suomen talouskasvun veturi ja nykyajan innovaatiot syntyvät pitkälti kaupungeissa. Jokaisella on kuitenkin oikeus valita oma asuinpaikkansa. Kaupungistumisen tulee tapahtua hallitusti ja luontoa kunnioittaen. Maaseudulla on tärkeitä tehtäviä esimerkiksi ruuantuotannon ja huoltovarmuuden näkökulmasta.