Elina Nykyri

Puolustan aina lähipalveluita. Neuvoloiden, terveysasemien ja asumispalveluiden on oltava ihmistä lähellä. Pitää kehittää kotiin vietäviä ja sähköisiä palveluita, unohtamatta niitä, jotka eivät pääse nettiin. Ammattilainenkin voi tulla asiakkaan luo, kotisairaalan tapaan. Erityisosaamista vaativat palvelut on syytä keskittää yhden katon alle osaamiskeskukseen. Se helpottaisi moniammatillista yhteistyötä. Osaamiskeskuksen työntekijöiden kannattaisi kiertää ympäri hyvinvointialuetta. Haja-asutusalueiden erityisosaamista vaativat palvelut, esim. vammaispalvelut, kannattaa toteuttaa kotikäynneillä ja ammattilaisten terveysasemilla vierailuilla. Vantaalla ja Keravalla ei voida lakkauttaa yhtään terveysasemaa ja neuvolaa. On perustettava terveysasemat Hakunilan ja Aviapoliksen suuralueille.

Tämä ei ole joko tai -kysymys. Kaikki sosiaali-, terveys- sekä pelastuspalvelut ovat tärkeitä. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostaminen ei silti tarkoittaa leikkauksia muista hyvinvointialueen palveluista. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostaminen on kuitenkin tarpeen, sillä asukkaat joutuvat nykyisin odottamaan liian kauan pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Olisi tärkeää ohjata mielenterveys- ja päihdepalveluiden resursseja. Lisäresursseja tarvitaan kaikenikäisten kohdalla. Tarvitsemme lisää ajanvarauksettomia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Onneksi alueemme on tätä koko ajan kehittänytkin.

Tämä ei ole joko-tai -kysymys. Vaikka pelastustoimen palvelut ovat korvaamattoman tärkeitä, ei niihin käytetty panostus saa silti olla pois muista hyvinvointialueen palveluista. Asukkaat tarvitsevat kaikkia hyvinvointialueen palveluita. Emme ei voi leikata mistään. Resurssimme ovat jo nyt riittämättömät. Alueiden tulee hakea lisärahoitusta sekä lisää aikaa alijäämien kattamiseen. Pelastustoimen ja sopimuspalokuntien riittävät resurssit ja toimintaedellytykset on varmistettava säädöksillä. Hyvinvointialueen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ohjaama rahoitus pitää korvamerkitä alueen asukkaiden palveluita varten. Pelastuslaitosten tulee tehdä yhteistyötä sairaaloiden ja sopimuspalokuntien kanssa ja siirtää painopistettä riskien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.

Tarvitsemme lisää työntekijöitä ja rahaa niin sairaaloihin kuin perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluhinkin. Meillä ei ole mitään mistä leikata. Vantaan ja Keravan pitäisi hakea uudestaan lisärahoitusta valtiolta. Koska Meidän on vahvistettava omaa palvelutuotantoamme, koska vähennämme osto- ja palvelusetelipalveluitamme. On inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Rahan ja työntekijöiden siirtäminen sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta sairaaloihin tarkoittaisi leikkaamista juuri ennaltaehkäisystä. Haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat kärsisivät perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista leikkaamisesta. Heitä ovat mm. vammaiset, vanhukset, asunnottomat ja työttömät.

Voitontavoittelua lastensuojelussa tulisi rajoittaa lailla. Hyvinvointialueemme pitäisi tuottaa yhä useammin lastensuojelupalvelut itse. Se olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin järkevää. On väärin, että suuret lastensuojelualan yritykset tekevät isoja voittoja lastensuojelulla. Verovarat tulisi käyttää palveluihin, ei suuryritysten voittoihin. Lapset ja nuoret sekä alan työntekijät kärsivät suurten lastensuojeluyritysten voitontavoittelusta. Voitontavoittelu usein heikentää palveluiden laatua sekä työntekijöiden työoloja ja -ehtoja ja palkkausta. En tarkoita tällä sitä, etteikö lastensuojelussa voisi käyttää ostopalveluitakin. Niillä voi olla omaa palvelutuotantoa täydentävä rooli. Hyvinvointialueen tulee huomioida kilpailutuksissa pienetkin yritykset.

Meidän on ohjattava lisää resursseja kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen lisäksi ympärivuorokautiseen hoivaan. Emme voi vähentää ympärivuorokautisen hoivan resursseja, sillä sen tarve tullee tulevaisuudessa kasvamaan. Lisäpanostukset kotihoitoon ja yhteisölliseen asumiseen eivät saa merkitä leikkauksia ympärivuorokautiseen hoivaan. Eivät kaikki vanhukset pärjää kotihoidon tai yhteisöllisen asumisen varassa, vaan osa heistä tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Ketään ei saa jättää heitteille. Vanhus on ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa, jos hän tarvitsee apua ja tukea ympäri vuorokauden. Hyvinvointialueiden ei tule heikentää ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta 0.65:stä 0.6:een. On parannettava vanhusalan työntekijöiden työoloja- ja ehtoja sekä palkkausta.

Jatkuvaa sote-alan hoitajapulaa pitää lievittää: a) parantamalla hoitajien työehtoja ja -oloja sekä palkkausta, b) nostamalla hoitajien koulutusmääriä, sekä c) helpottamalla ulkomaisten hoitajien Suomeen tuloa. On hyvä, että Suomeen rekrytoidaan tälläkin hetkellä aktiivisesti ulkomailta hoitajia. Ennen kuin helpotamme ulkomaisten hoitajien Suomeen tuloa, on löydettävä työpaikat suomalaisille työttömänä oleville hoitajille. Lisäksi hoitoalan ulkopuolisella alalla työtä tekevät hoitajat pitää saada mahdollisuuksien mukaan palaamaan hoitoalalle. Meidän tulee kehittää ulkomaisten hoitajien kielen opetusta sekä varmistaa, etteivät suomalaiset hoitajien työmarkkinat eriydy. Ulkomaisia hoitajia ei saa käyttää halpatyövoimana.

Palveluiden toimivuus on hyvinvointialueiden määrää tärkeämpää. Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta, koska valtio on ohjannut niille liian vähän rahaa. Resurssipula ei ratkea hyvinvointialueiden määrää vähentämällä. Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta 2 vuotta. Aika näyttää, millainen hyvinvointialueiden määrä on optimaalinen. Valtion tulee ohjata hyvinvointialueille lisää resursseja. Jos jokin hyvinvointialue ei sittenkään selviydy tehtävistään, on sen syytä hakea valtiolta lisärahoitusta. Jos todetaan, että rahoitusongelmat johtuvat hyvinvointialueen pienuudesta, pitää harkita kahden tai useamman hyvinvointialueen liittämistä yhteen. Uudenmaan hyvinvointialueiden pitää tehdä yhteistyötä keskenään ja HUS:n kanssa. Hyvinvointialueiden pitää taata HUS:lle riittävä rahoitus.

Valtion pitää turvata hyvinvointialueiden rahoitus, eikä karsia lakimuutoksilla hyvinvointialueiden tehtäviä. Kaikki hyvinvointialueiden tuottamat palvelut ja tuet ovat tarpeellisia. Hyvinvointialueet tarvitsevat valtiolta lisää rahaa. hyvinvointialueet tarvitsevat myös aikaa kehittää toimintaansa. Sote-uudistus on suurin uudistus sataan vuoteen. Sitä ei tule ottaa kevyesti.

Kannatan verotusoikeuden myöntämistä hyvinvointialueille. Maakuntavero ei saa kuitenkaan kasvattaa kokonaisveroastetta, eikä lisätä hyvinvointialueiden välistä eriarvoisuutta. Koska hyvinvointialueilla ei ole tällä hetkellä verotusoikeutta, ovat hyvinvointialueet täysin valtion ohjauksessa. Aluepäättäjien päätöksenteko- ja toimintamahdollisuudet ovat rajattuja. Aluevaltuusto päättää lähinnä vain siitä, nostaako asiakasmaksuja vai leikkaako se jostain. Päävastuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoituksesta on valtiolla, vaikka hyvinvointialueille verotusoikeus myönnettäisiin. Verotusoikeus parantaisi demokratiaa sekä takaisi hyvinvointialueiden varojensaannin, itsenäisyyden ja aidon itsehallinnon. Asukkaiden veroaste ei nousisi, vaikka maakuntavero otettaisiin käyttöön.

Asiakasmaksujen alentaminen ja terveyskeskusmaksuista luopuminen nopeuttaisi palveluihin pääsyä, kaventaisi terveyseroja sekä vähentäisi eriarvoisuutta, inhimillistä kärsimystä sekä yhteiskunnan kustannuksia. Pidemmän päälle asiakasmaksuista tulle luopua ja siirtyä veroilla rahoitettaviin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin. Vaikka asiakasmaksuilla katetaan vain noin 8 % sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista, ovat ne pienituloisille todellinen palveluiden piiriin hakeutumisen este. Helsinki on todennut terveyskeskusmaksuista luopumisen olleen inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Hyvinvointialue voi periä laissa säädettyä alhaisempia asiakasmaksuja. Valtuustoryhmämme esitti talousarvioneuvotteluissa, ettemme korottaisi asiakasmaksuja. Esityksemme ei menestynyt.

Kannatan huumeiden käyttöhuoneita. Ne ovat muissa Pohjoismaissa vähentäneet huumekuolemia sekä edistäneet huumeidenkäyttäjien terveyttä ja hyvinvointia. Meidän on nyt tartuttava huumeongelmaan. Huumeidenkäyttö ja huumekuolemat ovat nousussa. Käyttöhuoneet voidaan ottaa käyttöön vasta sitten kun eduskunta on säätänyt ne mahdollistavat lain. On ikävää, että käyttöhuoneita koskeva lakiesitys kaatui juuri eduskunnassa. Käyttöhuoneet vähentäisivät huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla. Ne palvelisivat etenkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelmaan voidaan tarttua vain tarjoamalla huumeriippuvaisille apua. THL:n huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä on esittänyt huumeiden käyttöhuoneita yhtenä toimenpiteenä, jolla huumeongelmaan voidaan tarttua.

Tämä ei ole joko tai -kysymys. Tarvitsemme niin perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita kuin erikoissairaanhoitoa ja muita HUS:n tuottamia palveluita (esim. ensihoito ja sähköiset apuvälineet). Uudenmaan hyvinvointialueiden tulisi hakea uudestaan lisärahoitusta valtiolta, sillä resurssipula Uudenmaan hyvinvointialueilla ja HUS:ssa on suurta. Pitkän päälle on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää panostaa perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Se vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta. Uudenmaan hyvinvointialueiden tulisi yhdessä huolehtia, että HUS:n rahoitus on tarpeeseen nähden riittävällä tasolla.

Maksuttomat kuukautistuotteet vähentävät kuukautisköyhyyttä ja taloudellista eriarvoisuutta nuorten keskuudessa. Kuukautisköyhyys on todellinen ilmiö. Kaikilla alle 25-vuotiailla tulisi olla oikeus maksuttomiin kuukautistuotteisiin ja ehkäisyvälineisiin sekä seksuaali- ja ihmissuhdeneuvontaan. Maksuttoman ehkäisyn käyttöönottaminen on tutkitusti kannattavaa. Se on vähentänyt taloudellista eriarvoisuuttaa ehkäisymenetelmien käytössä sekä seksitautien ja aborttien määrä nuorten keskuudessa. Olemme Vantaalla ja Keravalla ajaneet vasemmistossa maksuttomien kuukautistuotteiden jakelun pilotointia muutamassa yläkoulussa. Esityksemme ei kuitenkaan menestynyt. Aion esittää ensi valtuustokaudella aluevaltuustossa maksuttomien ehkäisyvälineiden ja kuukausituotteiden jakamista alle 25 -vuotiaille.

Vantaalle ja Keravalle ei löydy lisää sosiaalityöntekijöitä, jollei heidän palkkojaan koroteta. Tekemistämme parannuksista huolimatta saimme viime vuonna Aluehallintovirastolta (AVI) toisen kerran huomautuksen sosiaalityöntekijöiden liian vähäisestä määrästä lastensuojelussa. Lisäksi lastensuojelusasioiden käsittelyajat ovat meillä liian pitkiä. Meidän olisi syytä parantaa lastensuojelussa työtä tekevien työoloja ja -ehtoja sekä palkkausta. Lisäksi meidän pitäisi kannustaa meillä töissä olevia sosionomeja pätevöitymään sosiaalityöntekijöiksi. Meidän pitäisi ottaa uudelleen käyttöön ns. sitoutumislisä. Se tarkoittaa lisäpalkan maksamista työntekijälle, joka sitoutuu työskentelemään alueellamme pidempään. Koska koko maassa on pulaa sosiaalityöntekijöistä, tulisi heitä kouluttaa enemmän.

Oikeus ihmisarvoiseen elämään on ihmisoikeus. Valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Suomi on saanut useita muistutuksia perusturvan alhaisesta tasosta. Pitää panostaa julkisiin palveluihin, korottaa sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä, alentaa sairastamisen kustannuksia sekä kokeilla perustuloa. Ei pidä leikata sosiaaliturvasta, koulutuksesta, tutkimuksesta, kulttuurista, nuorisotyöstä, liikunnasta, ilmastotoimista tai sote- ja pelastuspalveluista. Verotusjärjestelmän uudistaminen vahvistaisi valtiontaloutta noin 2,5 miljardilla ja työllisyysasteen nostaminen 76 prosenttiin noin 1,5 miljardilla. Verotuksen progressiivisuutta tulee lisätä. Kaikkia tuloja on verotettava saman asteikon mukaan.

Pieniä tuloeroja on yhteiskunnassa oltava. Sitä en kiistää. Mitä korkeampaa koulutusta työ vaatii, sitä parempaa palkkaa siitä kuuluu maksaa. Se kannustaa ihmistä opiskelemaan. Mutta jossain tulee raja vastaan siinä, millaiset tuloerot ovat hyväksyttäviä. Älykkyys ei ole sidoksissa tulotasoon, vaan esimerkiksi sairaus voi romahduttaa kenen tahansa talouden, ellei yhteiskunta tule vastaan. Tärkeintä on taata kaikille riittävä toimeentulon taso. Kaikille meille on turvattava oikeus ihmisarvoiseen elämään ja palveluihin, joita tarvitsemme. Köyhyys ja eriarvoisuus luovat turvattomuutta, ja siksi pienet tuloerot ovat suurituloisenkin etu. Mitä vähemmän maassamme on köyhiä, sitä paremmin me kaikki voimme. Silloin maan asukkaat ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä.

Kyllä. Julkisen sektorin tulee varmistaa, että markkinat toimivat oikeudenmukaisesti ja hyödyttävät kaikkia.

Suomen sosiaaliturvan taso on liian alhainen ja sosiaaliturvajärjestelmä liian byrokraattinen. En ole kuullut kenestäkään, joka olisi vapaaehtoisesti jättäytynyt sosiaaliturvaetuuden varaan. Suomi on saanut useita varoituksia sosiaaliturvan alhaisesta tasosta. On väärin, että hyvinvoivassa Suomessa on köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tulee toteuttaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus, ja edetä kohti perustuloa. Tämän rinnalla pitää kehittää ansiosidonnaisia ja täydentäviä etuuksia. Sosiaaliturvaetuudet takaavat toimeentulon niille, joille vastikkeellinen toiminta ei ole mahdollista tai joiden tulot eivät riitä toimeentuloon. Valtiontaloutta tulee tasapainottaa oikeudenmukaisesti. Työttömyyden vähentäminen ja verotuksen kehittäminen vahvistaisivat valtiontaloutta noin 4 miljardilla eurolla.

Ei pidä, sillä valtio ja kunnat eivät omista mitään turhaa. Julkisen omistuksen tulee turvata strategisesti tärkeät palvelut ja työpaikat. Valtion ja kuntien ei ole siksi syytä vähentää omistuksiaan yritystoiminnassa. Ihmisten perustarpeilla ei tule tehdä voittoa. Esimerkiksi vesi ja sähkö ovat perustarpeita. Onkin tärkeää, että valtio ja kunnat omistavat vedentuotannon ja ison osan sähköyhtiöistä. VR:ääkään ei kannata yksityistää. Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion pitää tuottaa palvelunsa pääasiassa itse, eikä yhtiöittää tai ulkoistaa niitä. Yritykset ja yleishyödylliset tahot (esimerkiksi järjestöt) voivat toimia tarvittaessa julkisten tahojen itse tuottamien palveluiden täydentäjinä.

Monikulttuurisuus rikastuttaa yhteiskuntaa ja edistää taloudellista elinvoimaa. Opimme hyviä asioita muista kulttuureista. Tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa ulkomailta, koska syntyvyys Suomessa laskee. On panostettava maahan muuttavien kotoutumiseen ja siihen, että maahanmuuttajat tutustuvat valtaväestöön ja oppivat suomea ja/tai ruotsia. Ilman kielitaitoa ei pärjää. On panostettava riittävään toimeentuloon ja palveluihin. Hyvinvointi luo turvallisuutta. Turvapaikanhakijoiden pitää saada apua mahdollisten traumojen käsittelyyn. Suomalaisten ja maahanmuuttajien on tärkeää kunnioittaa toistensa kulttuuria ja tapoja. Jokaisella on oltava oikeus säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa.

Uskontoa ei pidä sekoittaa poliittiseen päätöksentekoon. Kristinuskosta voi silti omaksua hyviä arvoja. Kristilliset arvot ova paljolti yhteneviä vasemmistolaisten arvojen kanssa. Kristilliset eivät ole vain kristinuskon omaisuutta. Samoja arvoja löytyy kaikista uskonnoista. Minulle tärkeitä arvoja ovat lähimmäisenrakkaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, esteettömyys, saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, demokratia, rauha ja avoimuus. Päätöksenteossa on edistettävä perus- ja ihmisoikeuksia sekä luonnonsuojelua ja eläinten oikeuksia. Yhteiskunnan tulee taata kaikille ihmisille ihmisarvoinen elämä ja inhimillinen toimeentulo. Elän kristillisten arvojen mukaan, olenhan Vantaan evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovaltuuston jäsen. Luterilaisessa kirkossa on niin hyvää kuin kehitettävääkin.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tulee vahvistaa valtiollisella sekä kunta- ja aluetasolla. Translain uudistuksen puutteet on korjattava. Palveluissa ja laissa pitää tunnistaa myös sukupuoleltaan ei-binääriset ihmiset (mm. muunsukupuoliset henkilöt). Sukupuolenkorjaushoitoihin pääsy tulee tehdä saavutettavamaksi esim. perustamalla uusia tutkimusyksiköitä ja lisäämällä olemassa olevien tutkimusyksiköiden resursseja. Eheytyshoidot on kiellettävä lailla. Intersukupuolisten lasten koskemattomuus on turvattava. Valtion sekä jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen tulee laatia sateenkaaripoliittinen ohjelma. Siinä on edellytettävä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioimista sukupuolivaikutusten arvioinnissa, jotta sukupuolten tasa-arvoa voidaan aidosti toteuttaa.

Oireileva lapsi tai nuori tarvitsee moniammatillista tukea, ei syyllistämistä tai kurittamista. Kovemmat rangaistukset eivät tutkitusti vähennä rikollisuutta. Ongelmiin on tartuttava mahdollisimman varhain. Selkeät rajat ja hyvä kasvatus on kaiken avain. Aikuisten tulee näyttää lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä. Yhteiskunnan tulee tukee lasten ja nuorten vanhempia heidän kasvatustyössään. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten on tehtävä tiivistä yhteistyötä kotien kanssa. Opetusryhmät eivät saa olla liian suuria ja aikuisia on oltava tarpeeseen nähden riittävästi. Tarjolla on oltava pienryhmä-, erityis- ja tukiopetusta. Kuntien ja hyvinvointialueiden on ohjattava lisää resursseja nuorisotyöhön, oppilas- ja kouluterveydenhuoltoon sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

On vähennettävä päästöjä ja varmistettava planeetan elinkelpoisuus. Kaikessa tulee ajatella luonnon etua. Meitä ei ole olemassa ilman luontoa. Reilu vihreä siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja. On luotava ympäristö, jossa niin julkiset kuin yksityiset tahot tukevat siirtymää. Lupa-, kaava- ja valitusprosesseja pitää nopeuttaa niin, että ympäristövaatimusten taso ei heikkene. Valtion tulee näyttää esimerkkiä ja irtautua fossiilitaloudesta. Valtion tulee varmistaa omistajaohjauksen keinoin, että sen yhtiöiden toiminta on sosiaalisen kehityksen, ilmaston, ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta kestävää sekä Suomessa että ulkomailla. Suomen on tuettava matalan tulotason maita toimissa, jotka parantavat ympäristön ja ilmaston tilaa.

Meillä ei voi olla mitään, jos ympäristö tuhoutuu. Päättäjien on asetettava etusijalle ympäristön ja eläinten suojeleminen sekä ihmisoikeuksien edistäminen. Useimmiten ympäristön etu on samalla Suomen ja suomalaisten etu. Välttämätön vihreä siirtymä on tehtävä reilusti. Meidän on varmistettava planeettamme elinkelpoisuus ja hillittävä ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Reilu siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja uudistamalla nykyisellään saastuttavien alojen tuotantoa ja investoimalla uuteen vähäpäästöiseen työhön.

Ihminen ei pärjää ilman puhdasta luontoa. Ympäristö- ja ilmastoteot ovat ensisijaisia. Ympäristön etu ei yleensä ole ristiriidassa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kanssa. Jos talouskasvu ja ympäristön etu ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään, on ympäristön etu asetettava talouskasvun edelle. Suomalaisilla on velvollisuus tehdä osansa käynnissä olevan luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka emme voi yksin pelastaa maapalloa, voimme silti sopeuttaa elämämme ympäristön vaatimien reunaehtojen mukaiseksi sekä näyttää maailmalle esimerkkiä siitä, miten ympäristökestävä elämäntapa sovitetaan yhteen eriarvoisuutta kaventavan ja hyvinvointia lisäävän politiikan kanssa. Hiilineutraali hyvinvointivaltio on paras mahdollinen vientituote Suomelle.

Hyviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä ei synny, jos ei kuuntele muita. Yhteisesti sovittuja sääntöjä on maamme johtajankin kunnioitettava. Johtajan on kunnioitettava ihmisoikeuksia, lakeja ja asetuksia. Hyvä johtaja välittää ihmisistä, luonnosta ja eläimistä. Hyvä johtaja huomioi luonnon ja eläinten edun sekä asukkaiden mielipiteet päätöksissään. Meidän on vahvistettava demokratiaa sekä päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ei kavennettava sitä. Johtajalla on toki oltava kyky johtaa ja hänen on pystyttävä perustelemaan kantansa. Samalla johtajan on kyettävä olemaan oikeudenmukainen ja inhimillinen.

On niin luonnon, eläinten kuin ihmisten etu, että koko maa pidetään asutettuna. Kaikkialla on oltava ammattitaitoista työvoimaa, jotta maa pysyy asuttuna, eikä pakkaudu vain pääkaupunkiseudulle. Jokaisella Suomen maakunnalla tuleekin olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu sekä tarpeisiin nähden riittävästi toisen asteen koulutuksen koulutuspaikkoja. Koulutus määrittää vahvasti työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä eri alueilla. Jotta murtaisimme korkeakoulutuksen vahvan periytyvyyden Suomessa, niin kaikilla alueilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Ammatillista sekä lukiokoulutusta on kehitettävä ja yhteistyötä lisättävä alueiden osaamistarpeita vastaavasti, jotta varmistetaan laadukas ja saavutettava toisen asteen koulutus koko maassa.

Suomessa niin kaupungeilla kuin maaseutumaisilla seuduilla on omat vahvuutensa. Kaupungistumisen kielteiset vaikutukset on pidettävä hallinnassa. Maaseudulla tulee voida asua myös tulevaisuudessa. Peruspalveluiden on oltava saatavissa kaikkialla. Puolustan lähipalveluita. Jokaisen pitää voida valita itse asuinpaikkansa tulotasostaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun, maakuntien keskuskaupunkien ja maaseudun tarpeiden välille ei tule rakentaa vastakkainasettelua. Alueita pitää kehittää niiden vahvuuksien pohjalta huomioiden maan kokonaishuoltovarmuus. Harvaan asuttujen alueiden perusväylänpidon rahoitus tulee turvata. Joukkoliikenteestä pitää kehittää aito vaihtoehto yksityisautoilulle. Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla riittävä määrä korkeakouluja ja toisen asteen koulutuspaikkoja.