Jutta Urpilainen

Joukkojen sijoittelu pitää tehdä osana Pohjois-Euroopan taistelutilan puolustuksen kokonaissuunnittelua. Nato-joukkojen mahdollinen sijoittaminen Suomeen on kansallisen päätäntävallan piirissä, ja siitä tulee käydä keskustelua, jos asia tulee ajankohtaiseksi.

Ahvenanmaan demilitarisointi on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin, eikä siitä luopuminen olisi juridisesti helppoa. Suomen velvollisuus on kuitenkin puolustaa Ahvenanmaata sotatilanteessa ja siksi on järkevää selvittää myös Ahvenanmaan asemaa ja sitä, miten puolustusvoimat voivat puolustaa koko maata tasa-arvoisesti. Ahvenanmaalaisia tulee kuulla heitä koskevissa kysymyksissä.

Suomi on sitoutunut maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011 tehdyllä päätöksellä. Sen jälkeen jalkaväkimiinat on korvattu muilla puolustusvälineillä.

Joukkojen sijoittelu pitää tehdä osana Pohjois-Euroopan taistelutilan puolustuksen kokonaissuunnittelua. Nato-joukkojen mahdollinen sijoittaminen Suomeen on kansallisen päätäntävallan piirissä, ja siitä tulee käydä keskustelua, jos asia tulee ajankohtaiseksi.

Yleistä asevelvollisuusjärjestelmää pitää kehittää. Kaikkien sukupuolien osaaminen ja osallistuminen maanpuolustukseen on tärkeää sekä tasa-arvon näkökulmasta että sotilaallisesti. Ikäluokkien koon pienentyessä tulee nyt kutsuntojen ulkopuolelle jäävien kansalaisten osallistumismäärää lisätä tulevaisuudessa. Asevelvollisuusjärjestelmän mahdollisen päivittämisen tulee tapahtua maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tarpeista, sotilaalliset uhkakuvat sekä kansantaloudelliset vaikutukset huomioiden.

Venäjä ei tällä hetkellä uhkaa suoraan Suomea sotilaallisesti. Venäjän Ukrainassa aloittama sota on kuitenkin osoittanut, että heillä on ollut halua ja kykyä hyökkäyssodan käymiseen omien rajojensa ulkopuolella.

Koko länsimaisen yhteisön tulee tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, ettei Ukrainan sota laajenisi ja että se saataisiin päättymään oikeudenmukaisesti mahdollisimman pian.

Luottamus Suomen ja Venäjän välillä on Ukrainan sodan myötä menetetty. Sen jälkeen, kun sodassa on saavutettu Ukrainan näkökulmasta oikeudenmukainen rauha, on EU:n ja liittolaisten tarkasteltava Venäjä-suhdettaan uudelleen.

Kaikkien demokraattisesti valittujen valtionpäämiesten kanssa tulee tulla toimeen ja tehdä yhteistyötä, mutta myös presidentin henkilöllä on väliä. On paljon eroa esimerkiksi sillä, onko presidentti kiinnostunut Euroopasta ja Suomesta vai ei. On viisasta varautua myös Yhdysvaltojen kaltaisten kumppaneiden mahdollisiin kurssinmuutoksiin vaalien jälkeen.

Suomen pitää pyrkiä rajaamaan riskejä, joita liittyy liiallisiin riippuvuuksiin yksittäisistä maista. Olemme vahvasti sidoksissa Kiinaan, mutta se ei ole poikkeuksellista. Kiinaa ei pidä määritellä vain riskiksi, vaan se on tärkeä taloudellinen kumppani, mutta emme saa olla sinisilmäisiä. Samalla on kyettävä ylläpitämään dialogia niin ihmisoikeus- kuin demokratiakysymyksistä.

Presidentin valtaoikeudet ovat tällä hetkellä suunnilleen sopivalla tasolla. Presidentin tehtävä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, kotimaan politiikka kuuluu hallituksen tehtäviin. Valtaoikeuksista on hyvä käydä keskustelua ja arvioida tilanteiden muuttuessa. Esimerkiksi Nato-jäsenyyden myötä eduskunnan tiedonsaantioikeus on tärkeä varmistaa.

Presidentin armahdusoikeus on toiminut rikosoikeusjärjestelmässämme hyödyllisenä varoventtiilinä. Sitä on tyypillisestä käytetty esimerkiksi parantumattomasti sairaiden vankien vapauttamiseen niin, ettei sairaan ihmisen tarvitse kuolla vankina tai hyvin vakavasti vammautunut ihminen voi saada paremmin tarvitsemaansa hoitoa. Presidentin armahdusoikeutta on näissä tilanteissa voitu käyttää joustavasti ja sellaisena se puolustaa paikkaansa.

Presidentti on arvojohtaja, joka voi nostaa tärkeitä asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun. On kuitenkin tärkeää, ettei presidentti astu hallituksen tontille toiminnallaan.

Voisin hyvin päättää tervehdyksen eri vuosina eri tavalla. Joskus voisin toivottaa maahan rauhaa ja ihmisille hyvää tahtoa. Joskus voisin toivottaa uskoa yhteiseen ihmisyyteen ja toivoa Luojamme varjeluksesta. Lyhyt Jumalan siunausta on sekin mahdollinen.

Terrorismi on aina tuomittavaa. Terroristisiin tekoihin syyllistyneet on saatettava oikeuden eteeen. Ihmisoikeudet ovat kuitenkin jakamattomat ja kuuluvat ihan jokaiselle. Oikeusvaltio edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusturvan yhdenvertaista toteutumista. Terrorismiin tai vaikkapa sotarikoksiin syyllistyneiden saattaminen oikeudelliseen vastuuseen teoistaan myös kansainvälisissä tuomioistuimissa voi tapahtua myös ihmisoikeuksista kiinni pitäen.

Suomessa on oikeus mielenosoittamiseen ja ilmaisunvapaus demokraattisia pelisääntöjä kunnioittaen. Kaikissa tilanteissa on huolehdittava yhteiskunnan perustoimintojen sujumisesta.

Kysymys eutanasiasta on vaikea ja herkkä. Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus armolliseen ja inhimilliseen kuolemaan. Ensisijaista on kehittää saattohoitoa ja kivunlievitystä. Tärkeää on myös, että ihmisten tekemää hoitotahtoa kunnioitetaan. Passiivinen eutanasia on meillä tietyllä lailla toteutumassa, kun ihmiset hoitotahdolla pystyvät määrittelemään, miten elämän viimeisissä hetkissä toimitaan. Mikäli kuolinapu sallittaisiin, se pitäisi tehdä tiukoin kriteerein. Kriteerit tulisi muodostaa laajan asiantuntijatyön kautta ja niitä tulisi tarkastella säännöllisesti. Kuolinavun tarjoaminen pitäisi myös rajata niihin tapauksiin, joissa kaikki muut hoitokeinot on jo käytetty ja kaikki tarvittava palliatiivinen hoito ja saattohoito on tosiasiallisesti ollut tarjolla.

Jengiytymiskehitys on monimutkainen kokonaisuus, jonka ytimessä on syrjäytyminen, näköalattomuus ja eriarvoistuminen. Osansa siinä on kotoutumispolitiikalla. Tarvitsemme parempaa tukea ja resursseja kotoutumiseen. Jokaisen on voitava tuntea olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja samalla pitää edellyttää, että jokainen elää suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Jengiytymis- ja rikollisuuskehitys voidaan estää toteuttamalla määrätietoisesti toimia syrjäytymisen ja rikoksilla oireilemisen ehkäisemiseksi kaikkien nuorten parissa. Tehokas puuttuminen jengiytymiseen edellyttää hyvin monenlaisia ja hyvin koordinoituja sosiaalipolitiikan, kotouttamispolitiikan, lastensuojelun ja rikosoikeuden keinoja.

Pohjalaisena tunnen hyvin turkisyrittäjien tuskan alan muutoksesta. Maailma on kuitenkin muuttunut ja ala on supistunut nopeaa vauhtia. Turkistarhauksen kielto tulee toteuttaa niin, että se tapahtuu asteittain ja sosiaalisesti ja oikeudenmukaisesti elinkeinonharjoittajien siirtymäaika huomioon ottaen. Olisi tärkeää työskennellä sen eteen, että vastaava lainsäädäntö hyväksyttäisiin EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.

Syön molempia. Olen ollut aikoinani 10 vuotta kasvissyöjä ja syön edelleen runsaasti kasvisruokaa. Grillimakkara on kuitenkin hyvää, varsinkin kesäiltana grillattuna.