Pekka Haavisto

On tärkeää miettiä kaikkia toimintoja tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja puolustuskyvyn näkökulmasta. Ase- ja materiaalivarastoja Suomeen tullaan perustamaan Yhdysvaltain kanssa tehtävän puolustusyhteistyösopimus DCA:n nojalla. Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vaatii myös Naton esikuntarakenteiden kehittämistä, esimerkiksi maavoimien johtamisen osalta. Kun Naton omia rakenteita ja toimintoja kehitetään, kannattaa Suomen olla keskusteluissa mukana myös sijaintien ja toimintojen osalta. Olisi luontevaa, että Pohjoismaat olisivat tulevaisuudessa saman esikuntarakenteen alla.

Tärkeintä on tässä hetkessä taata Ahvenanmaan turvallisuus kaikissa tilanteissa. Olennaista on keskustella liittolaisten kanssa, miten puolustus toteutetaan. Ahvenanmaan puolustuksen tulee olla osa Naton puolustussuunnittelua. Demilitarisaation perinne luo omat haasteensa Ahvenanmaan puolustussuunnittelulle. On välttämätöntä, että mitään ratkaisuja ei tehdä ahvenanmaalaisten ylitse. Mikäli Ahvenanmaan asemaan tehtäisiin muutoksia, olisi ratkaisulla oltava ahvenanmaalaisten enemmistön tuki. Tasavallan presidentti on nostanut esille myös kansainvälisen oikeuden näkökulman. On tärkeää, että Suomi toiminnassaan noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Jalkaväkimiinoista luovuttaessa Suomen Puolustusvoimat on hankkinut korvaavat järjestelmät, joilla maahantunkeutumisen yrityksiä voidaan padota vähintään yhtä tehokkaasti kuin vanhaan teknologiaan perustuvilla jalkaväkimiinoilla. Jalkaväkimiinoja käytetään monilla kriisialueilla erittäin varomattomasti ja ne aiheuttavat paljon vammoja ja suurta kärsimystä. Miinojen aiheuttama kärsimys jatkuu monesti myös pitkään konfliktin päätyttyä. Jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen yksi vaikutus on ollut, että markkinat näiden aseiden osalta ovat tyrehtyneet. Tuottajia on vähemmän. Tämä on vähentänyt miinaonnettomuuksia. Me suomalaiset olemme puolustaneet sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Se tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti pidämme kiinni myös omista sopimusvelvoitteistamme.

Kriisitilanteessa on tärkeää saada apua nopeasti. Tämä varmistetaan Naton puolustussuunnittelussa ja Yhdysvaltain kanssa solmittavalla DCA-sopimuksella. Varusteiden varastointi Suomessa on nopean avun varmistamiseksi tärkeää. Olennaista on kuitenkin muistaa, että normaaliaikoina vastaamme täysin omasta puolustuksestamme. Suomella on vahvat asevoimat eikä meidän ole tarpeen rauhan oloissa pyrkiä maksimoimaan yhdysvaltalaisten joukkojen määrää Suomessa. Myös muut kansainväliset puolustusjärjestelyt (Pohjoismaat, Iso-Britannia, EU) ovat Suomelle tärkeitä. Kokemus on opettanut, että mitään ei kannata jättää yhden kortin varaan.

Suomessa miehet ovat asevelvollisia ja kaikki ovat maanpuolustusvelvollisia. Sotilaskoulutuksen antaminen koko ikäluokalle ei vaatisi Puolustusvoimille huomattavia lisäresursseja. Pitäisin hyvänä askeleena sitä, että yhteisten kutsuntojen kautta järjestettäisiin koko ikäluokalle koulutusjakso, jossa olisi esimerkiksi väestönsuojelu- ja ensiapukoulutusta. Tiedämme, miten suuri merkitys tällaisilla taidoilla on konflikteissa.

Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään väkivaltaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseen. Juuri Venäjän aiheuttaman turvallisuusuhan takia päädyimme edellisessä hallituksessa siihen, että Nato-jäsenyyden hakemisen aika on tullut. Suomalaisten enemmistö tuki tätä tavoitetta voimakkaasti.

Venäjä on sitonut voimansa Ukrainaan niin vahvasti, että pidän epätodennäköisenä konfliktin laajentumista. Pienimuotoisempia ilkeyksiä, esimerkiksi hybridi- ja kyberoperaatioita, voi kuitenkin olla luvassa ja niihin Suomi on varautunut. Ukrainan nykyisen rintaman pitäminen vaatii EU:lta jatkuvia ponnisteluita. Meidän on sitouduttava pitkällä tähtäimellä Ukrainan tukemiseen.

Tällä hetkellä Suomi on sitoutunut EU:n kanssa täysimääräisesti tukemaan Ukrainaa, jotta se saisi Venäjän miehittämät alueet takaisin ja jotta aikanaan syntyvä rauhansopimus olisi Ukrainan kannalta oikeudenmukainen. Rauhansopimuksessa tulisi taata Ukrainan rajat, järjestää Ukrainalle turvatakuut, sopia sotakorvauksista ja sopia sotarikosten käsittelemisestä. Vain oikeudenmukainen rauha voi olla kestävä. Tulevaisuutta ei voi rakentaa toiveajatteluun, että Venäjän hallinto edes presidentti Vladimir Putinin jälkeen muuttuisi.

Yhdysvaltain vaaleja ei käydä Suomessa. Edistämme Suomen etua yhteistyössä kaikkien demokraattisesti valittujen Yhdysvaltain hallintojen kanssa. Presidentti Trumpin retoriikka on tietysti usein huolestuttavaa, mutta hänen edellisellä kaudellaan Yhdysvallat täytti kaikki Nato-sitoumuksensa. Lähtökohtaisesti pitää ajatella, että näin on myös tulevaisuudessa.

Viime aikoina on herätty katsomaan Kiinaa paljon riskien näkökulmasta ja pidän sitä tervetulleena. Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti koko Euroopan riskeihin, joita riippuuvuus autoritäärisiin maihin voi aiheuttaa. Kyse on koko Euroopan kannalta strategisesta riskien hallinnasta. Samalla Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Kauppaa ja molempien maiden markkinoita hyödyntävää yhteistyötä ei pidä ’katkaista’ ilman perusteita. Kuitenkin kaikkea yhteistyötä pitää osata arvioida ja tarkastella Suomen ja Euroopan strategisista intresseistä katsoen. Samalla meidän on uskallettava nostaa esiin kysymykset esimerkiksi Kiinan ihmisoikeus- ja ympäristöongelmista. Suomessa meidän pitää vahvistaa ’Kiina-lukutaitoa’ ja kykyä seurata syvemmin ja strategisemmin koko indopasifisen alueen kehitystä.

Minulla on ministerinä kokemusta viiden eri pääministerin ajalta. Jokaisella oli oma profiilinsa esimerkiksi ulkopolitiikan suhteen. Eduskuntaa ja sitä kautta pääministeriä valittaessa ei äänestetä ulkopoliittisilla perusteilla. Valtaoikeuksissa ei ole välittömiä muutostarpeita. Nato-jäsenyyden myötä uusi tehtävä on Naton huippukokouksiin osallistuminen. Sen parlamentaarinen ja vastuu toteutuvat ulko- ja puolustusministerin kautta. Pidän tärkeänä presidentti Niinistön käytäntöä siitä, että hän on säännöllisesti tavannut ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan kanssa. On välttämätöntä, että eduskunta on hyvin perillä ulkopolitiikan tilannekuvasta.

Armahdusoikeus tuntuu nykypäivänä historialliselta jäänteeltä kuninkaanvallan ajoilta. Sille ei ole mielestäni suurta tarvetta ja presidenttien tulisi olla hyvin pidättyväisiä armahdusoikeuden käytössä.

Tarkkaan määriteltyjen valtaoikeuksiensa ulkopuolella presidentti käyttää ainoastaan mielipide- ja keskusteluvaltaa. Sitäkin tulee käyttää harkiten. Mauno Koivisto huokaili, että ettei hänellä ollut niin pientä vasaraa, ettei sen isku olisi vaikuttanut moukarin iskulta. Presidentin on perusteltua osallistua harkiten keskusteluun asioista, jotka vaikuttavat Suomen ulkosuhteisiin ja maakuvaan. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii viime kesän rasismikeskustelu. Oma roolinsa voi olla silläkin, että presidentti nostaa esiin sellaisia yhteiskunnan epäkohtia, jotka ovat jääneet katveesen. Ajattelen, että on tärkeää, että kansalaisilla on kokemus, että presidentti kuuntelee ja ymmärtää eletyt vaikeudet ja epäkohdat.

Oma pyrkimykseni uudenvuodenpuheelle olisi, että niin humanisti, agnostikko kuin Jumalaan elämänsä turvaava voisi sen kuultuaan poistua TV:n ääreltä turvallisin mielin. Uudenvuodenpuheissa on varmasti tilaa huomioida sekä uskonnolliset että uskonnottomat maailmankatsomukset.

Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, perustavanlaatuisia, jakamattomia ja luovuttamattomia. Ne kuuluvat siis jokaiselle – myös niille, jotka ovat syyllistyneet järkyttäviin rikoksiin. Esimerkkinä on oikeus elämään. Suomi ei hyväksy tästä syystä kuolemanrangaistusta.

Kansalaistottelemattomuudella on pitkä historia yhteiskunnallisessa aktivismissa. Siinä tekijä ottaa tekonsa omalletunnolleen ja konkreettisesti kannettavaksi lain määräämät seuraamukset. Oikeuslaitoksen tehtävä on jakaa tuomiot.

Ihmiselämä on ainutkertainen ja arvokas ja sitä pitää suojella viimeiseen asti. Olen kuitenkin varovaisesti myönteisen vastauksen kannalla. Kriteerien pitää olla hyvin tiukat, jotta varmistetaan, että kyseessä on esimerkiksi parantumattomasta sairaudesta kärsivän oma tahto. On välttämätöntä varmistaa, että ketään ei ratkaisuun painosteta.

Jengirikollisuus on lähes poikkeuksetta kansallisen ilmiön lisäksi kansainvälinen ilmiö. Nuorten pahoinvointi ja näköalattomuus on lisääntynyt. Rikoksia tekevät nuoret tekevät yhä vakavampia rikoksia. Myös maahanmuuttajien kotouttamisen puutteet ovat yksi tekijä. Olen huolissani jokaisesta nuoresta, taustasta riippumatta, joka kokee sellaista näköalattomuutta, jossa rikollinen elämäntapa vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Kansainvälistä yhteistyötä jengirikollisuuden torjunnassa täytyy vahvistaa ja lisätä. Asia koskee Ruotsia, Suomea ja jokaista maata. Olennaista on myös ymmärtää, että katujengien toiminta on osa laittoman huumekaupan rakennetta. Siksi pitää myös miettiä, miten huumeidenkäyttöä saisi vähennettyä ja näin katujengeihinkin liittyvää huumemarkkinoiden kokoa pienennettyä.

Eläinsuojelukysymyksillä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi painoarvo kuluttajien tehdessä valintojaan. Turkistarhaukseen kohdistuu myös maailmalla entistä kriittisempiä kysymyksiä. Mielestäni yhteiskunnan tulisi korvata täysimääräisesti turkistarhoille kustannukset siirtymisestä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin.

Grillaus, jos mikä, on hieno suomalainen kesäperinne. Jokainen valitkoon mieleisensä grilliherkun itse. Jotkut ovat sekakäyttäjiä. Syksyn tullen omassa grilissäni on sieniä.