Jaakko Haaparanta

Liikkumisen sujuvuus on tärkeää harvaan asutuilla alueilla, mutta valtion tukien tulisi ensisijaisesti kohdistua kestävien ja kustannustehokkaiden liikkumisratkaisujen kehittämiseen. Sen sijaan, että tuetaan yksityisautoilua suoraan, on parempi investoida esimerkiksi joustavampiin julkisen liikenteen ratkaisuihin, kuten kutsuliikenteeseen tai kimppakyytipalveluihin.

Liikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta polttomoottoriautojen käytön rajoittaminen kaupunkien keskustoissa ei ole ainoa eikä aina paras ratkaisu. Monet tarvitsevat autoa esimerkiksi työn, yrittäjyyden tai liikkumisen sujuvuuden takia, eikä rajoituksia tule asettaa ennen kuin vaihtoehtoiset liikkumismuodot, kuten joukkoliikenne ja latausinfrastruktuuri, ovat riittävän kehittyneitä. Sen sijaan, että käyttöä rajoitetaan voimakkaasti, tulisi keskittyä päästöttömien vaihtoehtojen edistämiseen ja liikenteen sujuvuuden parantamiseen.

Ilmastotoimet ovat tärkeitä, mutta niiden toteutuksessa on huomioitava kansalaisten arki ja liikkumisen sujuvuus, erityisesti alueilla, joissa vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole riittävästi saatavilla. Autoilu on monille välttämätön osa työssäkäyntiä ja perhe-elämää, eikä kustannuksia tule nostaa kohtuuttomasti ilman realistisia vaihtoehtoja. Sen sijaan tulisi panostaa uusiin liikkumisratkaisuihin, kuten joukkoliikenteen kehittämiseen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien saatavuuden parantamiseen, jotta siirtymä vähäpäästöisempään liikenteeseen tapahtuu kestävästi ja oikeudenmukaisesti.

Turvallisuus on aina etusijalla, ja nastarenkaat ovat monille autoilijoille välttämättömät erityisesti liukkailla ja jäisillä teillä. Nastarenkaat parantavat ajoturvallisuutta vaikeissa olosuhteissa, erityisesti haja-asutusalueilla ja teillä, joita ei hiekoiteta tai suolata yhtä tehokkaasti kuin kaupunkikeskustoissa. Sen sijaan, että niiden käyttö kiellettäisiin, voidaan esimerkiksi edistää tietoon perustuvaa rengasvalintaa ja kehittää tieinfrastruktuuria niin, että kitkarenkaat olisivat nykyistä varmempi vaihtoehto. Päätösten tulee perustua liikenneturvallisuuteen eikä pelkästään ilmanlaatu- tai meluhaittoihin.

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetusta ympäristössä, joka tukee hänen oppimistaan ja hyvinvointiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyinen inkluusiomalli on monin paikoin kuormittanut sekä opettajia että oppilaita, eikä se aina tarjoa erityisoppilaille riittävää tukea. Erityisluokat mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen ja tukevat paremmin oppilaiden tarpeita, samalla kun yleisopetuksen ryhmien työrauha paranee. Inkluusion sijaan on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, jossa erityisopetus ja yleisopetus tukevat toisiaan niin, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.

Kouluruoka on tärkeä osa oppilaiden hyvinvointia ja jaksamista, ja sen laadusta on pidettävä huolta. Ennen budjetin kasvattamista on kuitenkin arvioitava, voitaisiinko varoja käyttää nykyistä tehokkaammin, esimerkiksi hankintakäytäntöjä tai ruokalistasuunnittelua kehittämällä. Laadukas ja ravitseva kouluruoka tukee oppimista ja terveyttä, mutta lisärahoituksen tarpeesta on päätettävä kokonaisbudjetin ja prioriteettien perusteella, jotta varmistetaan kestävä taloudenpito ja järkevä resurssien käyttö.

Kiusaamisen ehkäisy on tärkeää, ja koulunuorisotyö voi olla yksi keino sen vähentämiseksi. On kuitenkin olennaista arvioida, kuinka tehokkaasti nykyiset toimet toimivat ja miten resursseja voitaisiin kohdentaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä koulun, kodin ja muiden toimijoiden välillä. Ennen lisäresurssien suuntaamista koulunuorisotyöhön on hyvä tarkastella sen vaikuttavuutta ja mahdollisia muita keinoja, kuten opettajien ja kouluhenkilökunnan koulutusta tai varhaisen puuttumisen malleja.

Afrikan tähti on viihdyttävä ja oppimista tukeva peli, joka kehittää lasten hahmotuskykyä ja vuorovaikutustaitoja. Samalla on hyvä tunnistaa siitä noussut kritiikki, joka liittyy kolonialistisiin viittauksiin ja pelin historiallisesti värittyneeseen kuvastoon. Peli on kuitenkin ensisijaisesti jännittävä seikkailu, ei oppimateriaali. Jos sen teemat herättävät keskustelua, se voi olla myös tilaisuus käsitellä laajempia historiallisia ja kulttuurisia kysymyksiä lasten kanssa.

Painotettu opetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kehittää vahvuuksiaan ja tukee monipuolista koulutusta. Sen vähentäminen ei ole paras keino ehkäistä koulujen eriytymistä, vaan tärkeämpää on varmistaa, että perusopetus on laadukasta kaikissa kouluissa. Koulushoppailuun voidaan puuttua muilla tavoilla, kuten kehittämällä koulujen välistä yhteistyötä ja tasapuolisia resursseja. Sen sijaan, että rajoitetaan valinnanmahdollisuuksia, tulisi panostaa siihen, että jokainen koulu pystyy tarjoamaan laadukasta ja monipuolista opetusta.

Monipuolinen ja ravitseva kouluruoka on tärkeää lasten hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Liha on hyvä proteiinin ja ravintoaineiden lähde, ja sen tarjoamista ei tule vähentää ideologisista syistä. Ruokalistan tulee perustua ravitsemussuosituksiin ja lasten tarpeisiin, ei yksipuolisiin rajoituksiin. Kasvisvaihtoehtoja voidaan lisätä tarjolle, mutta perinteinen liharuoka on jatkossakin tärkeä osa koulujen ja päiväkotien ruokailua, jotta jokainen lapsi saa tasapainoisen ja monipuolisen ruokavalion.

Lapsiperheiden houkutteleminen kuntaan on tärkeää, mutta kertaluonteinen vauvaraha ei ole kestävin ratkaisu. Perheet arvostavat ennen kaikkea laadukkaita palveluita, kuten toimivaa varhaiskasvatusta, hyviä kouluja ja sujuvaa arkea. Sen sijaan, että maksetaan yksittäinen summa syntyneestä lapsesta, tulisi panostaa perheiden pitkäaikaiseen hyvinvointiin ja kunnan vetovoimaisuuteen esimerkiksi joustavilla asumisratkaisuilla ja laadukkailla palveluilla, jotka tekevät kunnasta houkuttelevan lapsiperheille.

Työvoimapalveluiden siirto kunnille voi vahvistaa kunnan elinvoimaa, sillä palvelut tulevat lähemmäs kuntalaisia ja voidaan räätälöidä paremmin paikallisiin tarpeisiin. Kun työvoimapalvelut yhdistyvät muihin kunnan peruspalveluihin, kuten koulutukseen ja elinkeinopalveluihin, syntyy paremmat mahdollisuudet työllistymisen tukemiseen ja osaajien houkutteluun.

Itä-Suomen elinvoiman tukeminen on tärkeää, mutta sen ei tulisi tapahtua muiden alueiden kustannuksella. Koko maan talouskasvu ja kilpailukyky on varmistettava tasapainoisilla ratkaisuilla, jotka hyödyttävät kaikkia alueita. Tukitoimien on oltava kohdennettuja ja niiden tulee tukea yritystoimintaa, investointeja ja uusia työpaikkoja Itä-Suomessa ilman, että se heikentää muiden kuntien kehitystä. Kestävä ratkaisu löytyy ensisijaisesti elinkeinoelämän vahvistamisesta eikä alueellisesti epätasapainoisista tukimalleista.

Kunnilla tulee olla oikeus hyötyä omalla alueellaan tehdyistä investoinneista, ja tuulivoimasta saatavat kiinteistöverotuotot kuuluvat ensisijaisesti niille kunnille, joissa hankkeet toteutetaan. Tuottojen tasaaminen muille kunnille heikentäisi investointien kannattavuutta ja vähentäisi kannustimia uusien hankkeiden edistämiseen. Jokaisella kunnalla on mahdollisuus houkutella vastaavia investointeja omalle alueelleen, ja siksi tuulivoiman kiinteistöverotulojen tulisi jäädä niitä kehittäville kunnille.

Kunnan talouden vakauttaminen edellyttää vastuullisia päätöksiä, ja menojen sopeuttaminen on usein parempi vaihtoehto kuin veronkorotukset, jotka voivat heikentää kunnan vetovoimaa ja asukkaiden ostovoimaa. Ennen verojen kiristämistä on selvitettävä, voidaanko palveluita tuottaa tehokkaammin, rakenteita uudistaa tai hallintoa keventää. Samalla on varmistettava, että peruspalvelut säilyvät laadukkaina. Pitkäjänteinen taloudenpito vaatii tasapainoa menokurin ja elinvoiman tukemisen välillä.

Kuntani on elinvoimainen ja pystyy säilyttämään itsenäisyytensä vahvan talouden, toimivien palveluiden ja vetovoimaisuuden ansiosta. Kuntatalouden tasapaino, yritystoiminnan tukeminen ja hyvä hallinto varmistavat, että palvelut voidaan järjestää tehokkaasti ilman kuntaliitoksia. Itsenäisyys antaa kunnalle päätösvaltaa omista asioistaan ja mahdollisuuden kehittää alueensa vahvuuksia.

Kunnan talouden tasapainottaminen on tärkeää, mutta kiinteistöveron korottaminen ei ole kestävä ratkaisu. Korkeampi kiinteistövero voi heikentää kunnan houkuttelevuutta asukkaille ja yrityksille sekä nostaa asumiskustannuksia. Ennen veronkorotuksia on etsittävä säästöjä hallinnon tehostamisesta, palveluiden järkevöittämisestä ja elinvoimaa lisäävistä investoinneista. Kunnan talous tulee turvata ensisijaisesti kasvua ja yrittäjyyttä tukemalla, ei veroja kiristämällä.

Romutuspalkkio vanhojen asuntojen purkamisesta voisi olla järkevä keino elvyttää halvaantuneita asuntomarkkinoita ja helpottaa työn perässä muuttamista. Syrjäseuduilla asuntojen ylitarjonta laskee niiden arvoa niin paljon, että myynti voi olla mahdotonta, mikä estää ihmisiä siirtymästä alueille, joilla työpaikkoja olisi tarjolla. Romutuspalkkio voisi auttaa tasapainottamaan kysynnän ja tarjonnan suhdetta sekä parantaa niiden asukkaiden asemaa, jotka jäävät paikkakunnalle.

Monipuolinen asuntokanta tukee alueiden tasapainoista kehitystä ja ehkäisee segregaatiota. Kun samalla alueella on sekä omistus- että vuokra-asuntoja, syntyy sosiaalisesti monimuotoisia yhteisöjä, joissa eri elämäntilanteissa olevat ihmiset asuvat rinnakkain. Tämä edistää alueiden elinvoimaisuutta, lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee yksipuolisen asuntotuotannon haittoja. Kaavoituksen on tuettava monipuolista asumista, jotta alueet säilyvät houkuttelevina ja vetovoimaisina pitkällä aikavälillä.

Talouskasvu, työpaikat ja ympäristön huomioiminen eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita, vaan ne tulee sovittaa yhteen kestävällä tavalla. Elinvoimainen kunta tarvitsee yritystoimintaa ja investointeja, mutta samalla ympäristöarvot on otettava huomioon niin, että kehitys on pitkäjänteistä. Kestävä kasvu luo työpaikkoja ja varmistaa, että kunta säilyy houkuttelevana asuin- ja yritysympäristönä. Tasapainoinen päätöksenteko mahdollistaa sekä luonnon että talouden hyvinvoinnin ilman tarpeetonta vastakkainasettelua.

Tuulivoima on tärkeä osa kestävää energiantuotantoa ja voi tuoda kunnalle taloudellisia hyötyjä sekä uusia investointeja. Hankkeet on kuitenkin suunniteltava huolellisesti, jotta ympäristövaikutukset minimoidaan ja asukkaiden huolenaiheet, kuten maisemamuutokset ja meluhaitat, otetaan huomioon. Teknologian kehittyessä tuulivoimaloiden haittoja voidaan vähentää sijoittamalla ne harkitusti. Kunnan on arvioitava tuulivoiman mahdollisuudet tapauskohtaisesti ja tasapainotettava elinvoiman ja ympäristön suojelun tarpeet.

Suden kannanhoidon ja kaatolupien myöntämisen tulee perustua asiantuntijatietoon ja valtakunnallisiin linjauksiin, ei yksittäisten kuntien päätöksiin. Susikanta ja sen vaikutukset asutukseen ja elinkeinoihin vaihtelevat alueittain, mutta ratkaisuissa on huomioitava sekä turvallisuus että lajisuojelu. Tarvittaessa poikkeuslupia voidaan myöntää tilanteissa, joissa sudet aiheuttavat toistuvaa uhkaa, mutta päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon, ei yksittäisiin havaintoihin tai paikallisiin mielipiteisiin.

Kunnan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että työvoimaa ja asukkaita on riittävästi, mutta maahanmuuton houkuttelun sijaan tulisi keskittyä siihen, että jo saapuneet kotoutuvat onnistuneesti ja pääsevät työelämään. Kunnan resurssit tulee kohdistaa niin, että palvelut toimivat sujuvasti kaikille asukkaille ja työperäinen maahanmuutto tukee paikallista elinkeinoelämää. Tärkeintä on varmistaa, että kunta tarjoaa hyvät edellytykset työllistymiselle, yrittäjyydelle ja yhteisöllisyydelle, jolloin muuttaminen kuntaan tapahtuu luonnollisesti.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii toimivia palveluita, työllistymismahdollisuuksia ja yhteisön tukea. Kotikunnassani on varmasti onnistuneita kotoutumistarinoita, mutta myös haasteita, kuten kielen oppiminen ja työmarkkinoille pääsy. On tärkeää arvioida kotouttamistoimien vaikuttavuutta ja kehittää niitä tarpeen mukaan, jotta maahanmuuttajat voivat integroitua sujuvasti osaksi yhteiskuntaa. Tavoitteena tulee olla, että kaikki kuntalaiset voivat osallistua ja kantaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista.

Englannin kielen käytön lisääminen kuntapalveluissa ja kouluissa voi parantaa kunnan vetovoimaa ja helpottaa kansainvälisten asukkaiden kotoutumista, erityisesti työperäisen maahanmuuton kohdalla. Kansainväliset yritykset ja osaajat arvostavat sujuvaa asiointia englanniksi, mikä voi vahvistaa paikallista elinkeinoelämää. Samalla on varmistettava, että suomen kielen oppiminen pysyy etusijalla, jotta pitkäaikainen kotoutuminen ja yhteiskuntaan osallistuminen onnistuvat tehokkaasti.