Heli Kauppinen

Yksityisautoilu ei ole itseisarvo, eikä sitä tule suoraan tukea. Liikkumisen tuet tulee kohdistaa pienituloisille ja syrjäseuduilla asuville ihmisille, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia siirtyä vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.

Tämä ei ole olennaista Mikkelin kokoisessa kaupungissa.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on elintärkeää ilmastokriisin hallinnan ja planeetan elinkelpoisuuden säilyttämisen kannalta. Usein tuntuu, että hinnannousu on ainoa asia, joka saa ihmiset muuttamaan toimintaansa. Vastaavasti vähäpäästöisen autoilun hinnan on pysyttävä kohtuullisena, jotta jokaisella olisi mahdollisuus perusliikkumiseen. Kustannusten nousuja tulee tasoittaa pienituloisille. Vihreät eivät halua, että liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet nostavat liikkumisen kustannuksia kohtuuttomasti erityisesti niille, joilla ei ole realistisia vaihtoehtoja. Keskeistä on jatkaa liikenteen sähköistymisen tukemista.

En kannata kieltoa, vaikka tietyissä olosuhteissa nastarenkaiden käyttöä kannattaakin välttää tien kulumisen, uusimistarpeen, katupölyn ja mikromuovipäästöjen vähentämiseksi.

Inkluusion mahdolliset ongelmat eivät johdu "liian pitkälle menemisestä" vaan siitä, että siihen ei ole annettu riittäviä resursseja. Oppimisen tuen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori pystyy osallistumaan opetukseen ja oppimaan. Oppilaan on saatava tarvitsemansa tuki omaan ryhmäänsä, mutta myös erityisluokkia on oltava riittävästi, jotta oppilaalla on mahdollisuus päästä opiskelemaan erityisluokkaan aina, kun se on oppilaan edun mukaista.

Laadukas kouluruoka on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä oppimisedellytyksiä. Monissa lapsiperheissä rahat ovat todella tiukalla, jolloin kouluruuan merkitys on entistäkin suurempi. Kouluruokailu on myös tärkeä keino edistää kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita. Lisää rahaa tarvitaan siihen, että voidaan lisätä lähiruoan, luomuruoan ja järvikalan käyttöä, mikä olisi hyväksi paitsi lapsille ja nuorille, myös alueen ruoantuottajille.

Vihreät ovat Mikkelissä määrätietoisesti edistäneet koulunuorisotyöntekijöiden palkkaamista, ja nyt, kun nuorisotyöntekijöitä on kouluihin saatu, tulokset ovat hyviä. He ovat pystyneet lisäämään yhteisöllisyyttä, saamaan paljon poissa olevia oppilaita takaisin kouluun jne. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on yksi niistä syistä, miksi heitä tarvitaan. Olisi hyvä, että saisimme nuorisotyöntekijät kaikkiin kouluihin pysyvästi.

Mielestäni tämä on täysin epäolennainen kysymys kuntavaaliehdokkaille ja noudattelee populistista vastakkainasettelua - päiväkotien pelivalinnat ovat ammattitaitoisten kasvattajien päätöksiä, eivät kuntapäättäjien asia. On kuitenkin varmasti olemassa myös pedagogisesti paljon parempia ja nykyaikaisempia pelivälineitä päiväkoti- ja eskari-ikäisille kuin tämä, eli peli ei ole siellä todellakaan välttämätön.

Mikkelissä tämä ei ole olennainen kysymys.

Mikkelissä noudatetaan jo nyt uusia ravitsemussuosituksia, joissa kasvisruuan määrään on lisätty aiempaan verrattuna - hyvä niin. Koulun ja päiväkodin ruokailuiden on tärkeää olla ravitsemuksellisesti hyviä, koska ne ovat iso osa lasten ja nuorten päivittäisestä ruokailusta vuosien ajan. Niillä on myös kasvatuksellinen merkitys, ja tarjoamalla maistuvia ja monipuolisia kasvisruokia voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten myöhempiinkin ruokailutottumuksiin. Kyse on myös merkittävästä hankintaerästä kaupungin taloudessa, ja kaikissa hankinnoissa tulee huomioida vastuullisuus ja ilmastovaikutukset.

Pysyvät ratkaisut lapsiperheiden tukemiseksi/houkuttelemiseksi ovat huomattavasti parempia ja tärkeämpiä kuin yksittäiset rahalliset kertakorvaukset. En usko, että vauvaraha ratkaisee kenenkään muuttoaikeita, koska muuttaminen on iso valinta johon vaikuttavat esimerkiksi lapsiperheiden palvelut lasten eri ikävaiheissa, eivät vain syntymän hetkellä.

On vielä liian varhaista arvioida uudistuksen vaikutuksia.

Itä-Suomen tilanne on tosiasiallisesti vaikea ja erityinen, ja täällä tarvittaisiin nyt erityisesti valtion tukea tilapäisesti - mutta väite on erikoinen, kun siinä laitetaan alueita vastakkain. Oikeasti toimivan Itä-Suomi-ohjelman lisäksi tulisi myös valtionosuuksien oikeudenmukainen jakaminen saada nopeasti kuntoon, se olisi tärkeää Mikkelin ja monen muun itäsuomalaisen kunnan/kaupungin kannalta.

Kuntien erilaisia lähtökohtia tulee tasata ensisijaisesti oikeudenmukaiseks i korjattavan valtionosuusjärjestelmän kautta. Itä-Suomessa kuitenkin menetetään tällä hetkellä verotuloja, kun tuulivoimaa ei voida puolustusvoimien tutkavalvonnan vuoksi rakentaa, ja ratkaisun löytymiseen asti nämä menetetyt verotulot pitäisi kompensoida sekä suorana tukena kunnille että erityisesti tukena muille energia- ja tutkimusinvestoinneille tällä alueella.

Mikkelissä palveluista on jo jouduttu leikkaamaan niin paljon, että niissä ei juuri enää ole leikkaamisen varaa (pois lukien lentokentän ylläpito). Tällä hetkellä suuri joukko mikkeliläisiäkin on jo ahdingossa erilaisten valtakunnallisten, maan hallituksen toteuttamien leikkausten vuoksi, joten tilannetta ei pidä enää kurjistaa paikallisilla leikkauksilla. Palveluiden heikentäminen voi tuoda joissain kohdissa hetkellisiä säästöjä, mutta pitkällä aikavälillä nostaa kustannuksia, jos esimerkiksi erilaisista ennaltaehkäisevistä toimista säästetään ja ihmisten ongelmat pääsevät pahemmiksi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kiinteistöverot ovat yksi tapa saada lisää tuloja kaupungille, joten mikäli toisessa vaakakupissa olisivat peruspalveluiden leikkaukset, niidenkin nostoa pitää siinä tilanteessa voida harkita. On kuitenkin erityisesti huomioitava maaseudulla asuvat vähävaraiset ikäihmiset, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta muuttaa, koska kiinteistöjä on vaikea saada kaupaksi - heidän tilannettaan ei pitäisi kiinteistöveron nostolla kurjistaa.

Ensisijaisesti tulee hyödyntää kiertotalouden keinoja, korjaamista ja muuntamista uuteen käyttöön. Syrjäisillä alueilla voi kuitenkin olla vaikeaa saada korjauksiin lainaa. Monet rakennukset ovat menettäneet arvonsa ja esimerkiksi pienempään ja esteettömämpään asuntoon vaihtaminen hankaloituu. Tähän tarvitaan yhteiskunnalta täsmätukea.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa keino, vaan on huomioitava myös lähipalvelut, yhteisöllisyyden luominen, liikenneyhteydet, hyvinvointia parantava lähiluonto jne.

Oikeasti näiden asioiden ei tarvitse olla vastakkaisia, vaan talouskasvua ja työpaikkoja voidaan luoda myös ympäristön kannalta kestävästi, kun se tehdään vastuullisesti.

Kysymys ei ole Mikkelissä olennainen, sillä tänne ei voi rakentaa tuulivoimaa puolustusvoimien tutkavalvonnan vuoksi.

Susi on erittäin uhanalainen eläin ja päätökset mahdollisista kaatoluvista on syytä tehdä aiheen asiantuntijoiden toimesta, ei kunnissa.

Mikkeli tarvitsee työvoimaa ja osaajia elinvoimansa kehittämiseen.

Maahanmuuttajien on esimerkiksi vaikea työllistyä, vaikka he olisivat opiskelleet oman kaupunkimme korkeakouluissa.

Englanti ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu siihen, että kaikki saavat tietoa ymmärtämällään kielellä. Lisäksi on lisättävä myös selkokielen käyttöä, koska se tukee suomen oppimista ja auttaa samalla myös monia muita ihmisryhmiä, sekä muiden Mikkelissä puhuttavien vieraiden kielten käyttöä. Jokaisen tulee saada riittävästi tietoa palveluista ja tapahtumista ja voida tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöämme.