Noora Kettunen

Kännykän jatkuvalla käytöllä voi olla negatiivisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Koulujen ja oppilaitosten on oltava rauhallisia ja turvallisia paikkoja oppia sekä työskennellä. Koulujen oppimisrauhaa on turvattava mm. rajoittamalla puhelimen häiritsevää käyttöä ja pitämällä luokkakoot riittävän pieninä.

Lähtökohtaisesti tämän ratkaistaan työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Kirkkonummella tulee kuitenkin huolehtia, että se on houkutteleva työnantaja ja, että varhaiskasvatuksessa työskentelee osaavaa henkilökuntaa. Tuen sitä, että työntekijöitä voidaan palkita hyvistä työsuorituksista esimerkiksi henkilöstörahaston kautta. Työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia omia asioitaan koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon lisättävä esimerkiksi henkilöstöjaoston kautta.

Yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä on laadukkaat koulutuspalvelut. Laadukkaan koulutuksen taustalla ovat ammattitaitoiset ja hyvinvoivat opettajat ja muu henkilökunta. Kouluissa on oltava tarpeeksi ammattilaisia.

Kulttuuri on suomalaisuuden sielu ja sitä on puolustettava. Kulttuuri on hyvinvointia, elinvoimaa ja vireyttä. Se tuo mukaan myös veto- ja pitovoimaa. Kirkkonummella on huolehdittava kulttuurin elinvoimasta ja toimintamahdollisuuksista, kun maan hallitus kohdistaa merkittäviä leikkauksia kulttuurin rahoitukseen. Kulttuurilla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus moniin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten yksinäisyyteen ja mielenterveyden ongelmiin.

Kirjastot ovat käytetyin lähikulttuuripalvelu ja keskeinen julkinen palvelu. On tärkeää, että se on jatkossakin kaikkien kansalaisten vapaasti käytettävissä. Kirjasto edistää mm. kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta, lukemista ja monipuolista lukutaitoa. On myös tärkeää kehittää kirjastoja niin, että niissä on myös muita palveluita kuin kirjojen lainausta.

Toimivat palvelut ovat kaiken ydin ja mahdollistavat kaikille tasa-arvoisen arjen. Jokaisen tulee voida luottaa siihen, että julkiset palvelut toimivat ja niihin tulee panostaa, eikä leikata. Koulutuksesta ja palveluista leikkaamisella on haitallisia ja vakavia seurauksia. Minulle tässä on kyse arvovalinnoista. On selvitettävä keinoja, joilla kuntien kykyä vaikuttaa verotuloihinsa voidaan lisätä ja vähentää niiden riippuvuutta valtionosuuksista. Jos on tarve voisi olla järkevää selvittää kunnan veropohjan laajentamista.

Kestävä, hyvä ympäristö lisää niin viihtyisyyttä kuin elinvoimaa. Lähtökohtaisesti kannatan uusiutuvan energian investointeja, ne tuovat kuntaan merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja rakennusaikana myös työpaikkoja. On kuitenkin huolehdittava, ettei investoinneilla tuhota arvokasta luontoa.

Kirkkonummen on oltava hyvä ja turvallinen paikka elää kaikille ja joka asuinalueella. On turvattava kohtuuhintainen asuminen, ja huolehdittava siitä, etteivät asumismuodot jollain alueella yksipuolistu, oli kyse sitten omistus- tai vuokra-asumisesta tai muista asumisen ratkaisuista. Asuinalueiden eriytymistä̈ ja eriarvoistumista on ehkäistävä kaavoituksen, liikenneyhteyksien ja palveluiden avulla. Meidän täytyy myös varmistaa, että järjestöillä on mahdollisuudet järjestää toimintaa eri alueilla yhdenvertaisesti.

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa väestön ikärakenteen vuoksikin. Kirkkonummen tulee olla kaikkien täällä asuvien koti. Samalla on huolehdittava kotoutumispalveluista.

Uskon, että Kirkkonummi menestyy parhaiten kun se panostaa sekä hyvinvoivaan lähiluonto, että kasvuun tähtäävään kestävään rakentamiseen. Tilanteet ovat aina tapauskohtaisia ja ne tulee käsitellä sellaisena. Luontoalueet ovat tärkeitä virkistäytymispaikkoja ja samalla ne tarjoavat luonnon monimuotoisuutta ja lajien säilymistä.

Toimivat palvelut ovat kaiken ydin ja mahdollistavat kaikille tasa-arvoisen arjen. Jokaisen tulee voida luottaa siihen, että julkiset palvelut toimivat ja niihin tulee panostaa, eikä leikata. Koulutuksesta ja palveluista leikkaamisella on haitallisia ja vakavia seurauksia. Minulle tässä on kyse arvovalinnoista.

Eriarvoisuuden vähentäminen on politiikan ydintä. Suomalaiseen hyvinvointivaltioon kuuluu se, että kaikista pidetään huolta. Omalla työllä tulee voida vaurastua, mutta suuret tuloerot eivät ole osottautuneet missään toimiviksi ja jopa tutkimusten mukaan haittaavat talouskasvua. Kohtuullisten tuloerojen yhteiskunnat ovat kaikkein vakaimpia yhteiskuntia.

Olennaista on löytää järkevä kokonaisuus, joka on tasapainoinen. Markkinatalouden tulee toimia kaikkien ihmisten hyväksi reilulla tavalla, jossa lopputulos on oikeudenmukainen ja jokainen voi luottaa omaan tulevaisuuteensa turvallisin mielin. Valtion tulee puuttua ja estää kartellien tai monopolien syntymistä.

Orpon hallituksen väline on ollut ihmisten toimeentulon heikentäminen. Esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen myötä työttömän ei usein enää kannata ottaa vastaan osa-aikaista tai keikkaluonteista työtä. Orpon hallituksen politiikka vie Suomea väärään suuntaan. Sosiaaliturvajärjestelmän tuleekin kannustaa ja tukea ihmisiä työllistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen pärjäämiseen. Etuuksien ja palveluiden tulee nivoutua yhteen, tukea toisiaan ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin.

En kannata omistusten vähentämistä. Monet tukipalvelut ovat huoltovarmuuskysymys. Esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri, kuten esimerkiksi vesihuolto, on pidettävä omissa käsissä.

Monimuotoisuus ja monikulttuurisuus on jo todellisuutta ja tämä on hyvä asia. Jokaisella on oltava oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittava. Erilaisuus on rikkaus ja Kirkkonummen tulee olla kaikkien täällä asuvien koti.

Itse haluan tehdä päätökset perustun tutkittuun tietoon ja tasa-arvon edistämiseen. Kristillisiä arvoja tulkitaan usein myös monin tavoin ja niitä käytetään keppihevosena esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien vastustamiseen. En koe, että uskonnollisten näkemysten tulee olla keskiössä poliittisessa päätöksenteossa.

Kaikissa palveluissa tulee taata ihmisen oikeus olla oma itsensä. Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa vain kahteen (mieheen ja naiseen). Julkisissa palveluissa työskenteleviä ihmisiä on koulutettava kohtaamaan erilaisia ihmisiä yhdenvertaisina yksilöinä. Lisäksi meidän on vahvistettava jokaisen itsemääräämistoikeutta, kehitettävä translakia ja tunnustettava juridisesti myös muunsukupuoliset.

Lapsille ja nuorille on opetettava tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa ja kaikilla koulutustasoilla. Lapsia tulee myös kannustaa olemaan omia itseään, luovuuteen ja kriittiseen ajatteluun.

Jokaisen maan, myös Suomen, on tehtävä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Vitkastelu ilmastopolitiikassa tulee vain kalliimmaksi. Emme voi pakittaa ilmasto- tai päästötavoitteista, vaan niihin tulee sitoutua. Tässäkin asiassa Suomen tulee olla edelläkävijä, ei jarruttaja!

Suomi ei pärjää yksin, vaan tarvitsee kehittyäkseen ja kasvaakseen kansainvälistä yhteistyötä. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan sääntöperusteinen järjestelmä, sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin, on tie kestävään tulevaisuuteen.

Uskon, että Kirkkonummi menestyy parhaiten kun se panostaa sekä hyvinvoivaan lähiluonto, että kasvuun tähtäävään kestävään rakentamiseen. Tilanteet ovat aina tapauskohtaisia ja ne tulee käsitellä sellaisena. Kirkkonummen kasvun ja elinvoiman tulee rakentua investoimalla esimerkiksi vihreään siirtymään. Emme saa rakentaa kasvua ympäristön kustannuksella. Ympäristö ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ilmastokriisi ja luontokadon torjunta avaavat myös ovia uudelle osaamiselle, vihreälle teknologialle ja puhtaalle teollisuudelle, jota meidän tulee tukea.

Minulle on tärkeää, että asioita johdetaan demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen ääni vaikuttaa maansa asioihin. Tärkeintä on turvata demokraattista päätöksentekokykyä; jakamalla vastuuta ja keskustelemalla päätöksistä yhdessä saadaan aikaan myös tuloksia.

Kaupungistuminen on megatrendi. Suomea on kuitenkin kehitettävä kokonaisuutena, alueiden vahvuuksien pohjalta. Se tarkoittaa, että eri alueiden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi kuntien perusrahoitus on turvattava.

Kaupunkien kasvusta ja elinvoimaisuudesta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. On kuitenkin varmistuttava, että kaupungistuminen tapahtuu oikeudenmukaisesti, ilmaston kannalta kestävällä tavalla ja tasa-arvoisesti.