Ali Abdalla

Olen samaa mieltä väitteen kanssa. Välitunnit ovat osa koulupäivää. Välituntien tulisi tarjota oppilaille virkistystä, vaihtelua ja tukea tervettä kehitystä, sosiaalisia suhteita ja opiskelussa jaksamista. Tutkijat ovat esittäneet, että välitunnit ovat mahdollisesti yksi syy, miksi suomalaiset aikoinaan pärjäsivät niin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Välitunneilla on siis merkitystä. Mielestäni koulut pitäisi kokonaisvaltaisesti rauhoittaa puhelimilta. Tosin tämä pitää tehdä sillä tavalla, että tämä ei aiheuta kohtuutonta työtaakkaa opettajille, jotka ovat jo nyt voimiensa äärirajoilla. Kotien on näytettävä mallia! Kotoa lähtee kasvatus. Pidän hyvänä ajatuksena, että välitunneilla liikutaan sekä tutustutaan toisiin. Katse pois puhelimesta! Puhelimilla myös kiusataan toista.

Tämä päätetään kunnissa ja siihen vaikuttaa kunnan taloustilanne. Moniin kuntiin on vaikea saada esimerkiksi päteviä varhaiskasvatusopettajia. Ymmärrän, että silloin kokeillaan tämmöisiä keinoja. Alalla palkkaus ei ole kunnossa. Varhaiskasvatusopettajien palkka on todella heikko verrattuna muihin opettajiin. Tätä kysymystä ei tietystikään kunnissa ratkaista. Kunnissa voidaan reagoida näihin asioihin. Esimerkiksi palkankorotuksilla tai palkkaamalla avustavia henkilöitä päiväkoteihin. Paikallisia korotuksia voidaan siis tehdä. Näen että erityisen suuri tarve niille on pk-seudulla, jossa elämisen kustannukset on korkeat suhteessa varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkaan. Maaseudulla tilanne on kohtuullisempi. He tekevät todella tärkeää työtä. Siitä pitää saada asianmukainen palkka.

Vastustan kuntaveron korotusta tulevalla valtuustokaudella. Opettajana tiedän, että oppilas -ja opiskelijahuollon merkitys nuoren henkisen jaksamisen ja oppimisen kannalta on tärkeä. Kouluissa pitää olla riittävästi erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia. Kuortaneella näin on. Mikäli niitä ei ole niin en ole valmis sitä automaattisesti kustantamaan kuntaveron korotuksena. Siinä tapauksessa pitää käydä tarkasti läpi menopuolta ja miettiä mistä vähemmän tärkeästä voisimme säästää, jotta kouluihin saisi lisää erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia. Kuten aikaisemmin kirjoitin niin Kuortaneella tilanne on oikein hyvä. Meillä on tällä hetkellä todella hyviä erityisopettajia. Lukiossa on erityisopettaja viikon jokaisena päivänä. Täällä on esimerkillisesti panostettu erityisopetukseen.

Pidän ihan luonnollisena sitä, että kaikki vaihtoehdot käydään läpi, jos kunnan taloustilanne on heikko. Automaattisesti ei tietystikään pidä mennä säästämään kulttuurista, mutta jos tilanne sitä vaatii niin olisin valmis sen tekemään. Politiikassa on tehtävä arvovalintoja. Raha ei riitä kaikkeen. Mieluummin karsin teattereista ja orkestereista kuin esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Teatterit ja orkesterit ovat hienoja asioita, mutta eivät välttämättömiä palveluita kaupunkilaiselle.

Pyrkisin pitämään Kuortaneella paikallisen kirjaston rahoituksen nykytasolla. Kirjasto on tärkeä palvelu kuntalaisille. Kuortaneen kirjastolla on tehty aivan mahtavaa työtä. Kuortaneen kirjastolla on erittäin omistautunut, innostunut ja innovatiivinen henkilökunta. He ovat toiminnallaan parantaneet kunnan imagoa. Olisi väärä signaali, jos alkaisimme etsiä sieltä säästökohteita. Meidän pitää panostaa paikalliseen kirjastoon ja tehdä siitä entistä houkuttelevampi. Joissakin kunnissa tilanne voi olla erilainen ja niissä kannustaisin miettimään, että voidaanko säästöjä tehdä.

Olen täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Tulen tekemään kaikkeni, jotta Kuortaneella veroprosentti pysyy ennallaan. Menojen hallitsematon kasvu on aina huolestuttava ilmiö. Oikea ratkaisu ei ole kuitenkaan käydä kuntalaisen kukkarolla. Ei kuntalainen ole siihen syyllinen. Kunnissa on pidettävä huolta siitä, että suomalaisen veronmaksajan kokonaisveroaste ei nouse. Mikäli Kuortaneella olisi paineita menojen kasvattamiseksi niin en kannattaisi veroprosentin nostamista. Minun keinoni olisi se, että käymme tarkasti kaikki toimialat läpi ja etsimme sieltä säästettävää. Sitä kyllä löytyy, kun sen työn jaksaa ja uskaltaa tehdä. Kuntalaisen kukkarolla käyminen ei voi olla ensimmäinen keino. Ensin pitää sopeuttaa menoja!

Olen kannattanut tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja uusiutuvaa energiaa kuluneella valtuustokaudella. Tulevalla valtuustokaudella tulisin jatkamaan tätä politiikkaa. Kuortaneella on aloitettu 33,5 MWp tehoisen aurinkovoimalan rakentaminen entiselle turvetuotantosuolle, Honkisaarennevalle. Se on hieno asia. Hyvä, että vanhoja turvetuotantoalueita pystytään hyödyntämään. Kuortaneelle tarvitaan myös tuulivoimaa. Me tarvitsemme kipeästi kiinteistöverotuloja. Tuulivoima vahvistaa talouttamme tuleviksi vuosikymmeneksi. Se tuo Kuortaneelle työpaikkoja ja voi houkutella mukanaan yrityksiä. Sähkönkulutus on lisääntynyt. Suomi tarvitsee tuulivoimaa, jotta sähkölaskut pysyvät myös kuortanelaiselle kuluttajalle kohtuullisella tasolla. Tuulivoima on tätä päivää. Se vauhdittaa meidät uuteen kasvuun!

En näe, että tämä olisi mikään ongelma Kuortaneella, joten olen väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Kuortaneella erilaiset asukkaat asuvat lähellä toisiaan. Hyvä niin. Esimerkiksi Kortesmäessä on niin omistusasuntoja kuin vuokra-asuntoja. Sama tilanne on esimerkiksi Mäyryssä ja Leppälänkylässä. Kuten aluksi kirjoitin niin tämä taitaa olla enemmän haaste isoissa kaupungeissa.

Kuortaneella on tosi vähän ulkomaalaisia. Täällä on kyllä tilaa uusille tulijoille. Me jatkuvasti pohdimme, että miten saamme tänne uusia asukkaita. Tämä olisi yksi keino. Pohjanmaalla Närpiö on hieno esimerkki siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat piristäneet katukuvaa ja tuonneet uutta hehkua pienelle paikkakunnalle. Siellä esimerkiksi Vietnamista saapuneet maahanmuuttajat ovat remontoineet vanhoja taloja ja siten jopa pelastaneet kyläkouluja lakkauttamisilta. Miksi vastustaa tämmöistä? Me olemme kaikki tietoisia väestöennusteista. Nyt on aika torjua Kuortaneen osalta pahimmat skenaariot ja toivottaa tervetulleeksi uudet tulijat, jos heitä tänne ilmaantuu. Kuortaneella esimerkiksi Urheiluopisto ja metalliteollisuus tietääkseni jatkuvasti hakee uusia työntekijöitä.

Rakentamista määrittelevät kaavat. Niiden mukaisesti edetään. Suomi on metsäinen maa. Suurin osa pinta-alastamme on metsää. Luontoalueita kyllä riittää. Kaavoissa arvokkaita luontoalueita suojellaan, mutta toisaalta tarvitsemme kohtuullisen hintaisia asuntoja ihmisille.

Verojen korottaminen on viimeinen keino. Ennen sitä pitää tarkistella kriittisesti julkisen puolen menoja. Kunnissa tulisi aina muistaa, että siellä käytetään kuntalaisten rahoja. Suomessa työn verotus on jo nyt tapissa ja sitä ei tule yhtäään lisätä. Päinvastoin, veroja pitäisi madaltaa. Jokainen suomalainen joutuu miettimään näinä päivinä, miten saan rahat riittämään vaikkapa seuraavaan palkkaan asti. Jokainen suomalainen joutuu miettimään, että onko menot ja tulot tasapainossa. Miksi kuntien ei pitäisi toimia näin? Menojen ja tulojen pitää olla tasapainossa myös kunnissa. Ei verojen korotuksille!

Silloin kun talous kasvaa niin tuloerotkin kasvavat. Tulojen nouseminen on hyvä asia. Hyvätuloiset maksavat paljon veroja ja nämä rahat menevät yhteiseen pottiin, josta pienituloiset hyötyvät. Suomessa ei pitäisi rankaista siitä, että ihminen tekee kovasti töitä. Se pitäisi olla ihailtava asia. Ei pidä myöskään paikkaansa, että pienituloiset olisivat jotenkin laiskoja ja lahjattomia. Esimerkiksi varhaiskasvatusopettajilla ja alan työntekijöillä on aivan liian pieni palkka, jos ottaa huomioon heidän koulutuksensa ja merkityksellisen sekä tärkeän työn, mitä he tekevät. Suomi on tasa-arvoinen maa ja täällä on yhteiskuntarauha. Lahjakkuudesta ja ahkeruudesta pitää kuitenkin palkata. Työnteosta pitää jäädä enemmän käteen ja sen pitää olla paljon kannattavampaa kuin se, että ei tee työtä.

Olen hieman eri mieltä tämän väitteen kanssa. Valtio on ollut perinteisesti hyvin vahva toimija markkinoilla. Valtiolla on tälläkin hetkellä omistuksia useissa eri yhtiöissä. Vähemmän valtiota, enemmän yrityksiä. Yritykset tuovat vaurautta Suomeen. Kilapiluasetelman pitäisi olla markkinoilla tasapuolinen. Näin se ei aina ole. Sen ymmärrän, että valtio on mukana liiketoiminnassa, joka on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Monella alalla tarvittaisiin lisää reilua kilpailua. Me tarvitsisimme esimerkiksi lisää toimijoita rautateille. Kunnilla ja hyvinvointialueilla taas inhouse-yhtiöt vääristävät kilpailutilannetta ja ajavat ahdinkoon yrityksiä, jotka pystyisivät tarjoamaan laadukkaampia palveluita.

On väärin, että osa elää sosiaaliturvan varassa. On ihmisiä, jotka ylpeilevät sillä ja vieroksuvat työntekoa ja niitä, jotka tekevät töitä. Se ei saisi olla mahdollista. Työssä käyvät ihmiset rahoittavat vapaamatkustajien elämäntavan. Suomessa on edelleen kannustinloukkuja, joita pitää purkaa. Työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin se, että ei tee töitä. On käsittämätöntä, että edelleen on tilanteita, joissa ei otetaan vastaan töitä, koska se ei ole kannattavaa. Työttömyys ei ole hyväksi ihmiselle. Se passivoi ja tuhoaa itsetuntoa. Työttömät on saatava töihin, jotta he kokisivat olevansa arvostettuja. Aikoinaan oli hätäaputöitä, joilla rakennettiin Suomea. Jotain semmoista kaivataan tähänkin päivään. Itärajan linnoittaminen voisi olla tämmöinen projekti. Se on pakko tehdä.

Suomi tarvitsee lisää markkinataloutta ja yksityistä omistajuutta. Yksityinen toimija tarjoaa monesti parempia palveluja kuin valtio tai kunta. Meidän on otettava tarkempaan tarkasteluun niin monopolit, in house-yhtiöt kuin valtion omistukset pörssiyhtiöissä. Hyvä esimerkki Kuortaneelta on koululaisille, kunnan työntekijöille, varhaiskasvatuksen lapsille ja senioreille tarjottava ruoka. Aikaisemmin palveluntarjoajana oli Kuortaneen kunta. Taso ei ollut silloinkaan kovin korkea, mutta siinä tapahtui suoranainen romahdus, kun sote-uudistuksen myötä tilalle tuli inhouse-yhtiö nimeltä Kokkaamo Oy. Näitä vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri Suomea. Yksityiset yritykset eivät onnistu kilpailemaan epäluonnollisia inhouse-yhtiöitä vastaan ja lopulta kuntalainen kärsii. Lisää reilua kilpailua!

Monikulttuurisuutta ei pitäisi pelätä. Toki sen aiheuttamiin ongelmiin pitää suhtautua vakavasti ja niitä on torjuttava. Sitä tämä hallitus on tehnytkin, kun esimerkiksi poliisia ja rajavartiolaitosta on vahvistettu. Hallitus on puuttunut myös jengiytymiseen, joka on todellinen uhka isoissa kaupungeissa. Suomi ei kuitenkaan pärjää kääntymällä sisäänpäin. Täällä väkiluku laskee ilman maahanmuuttoa. Me tarvitsemme kovasti työperäistä maahanmuuttoa, jotta meidän seniorit tulee hoidettua ja yritykset saavat työntekijöitä. Ihmiset ovat liikkuneet paikasta toiseen koko maailmanhistorian ajan. Suomalaiset lähtivät aikoinaan Amerikkaan ja Ruotsiin töihin. Osa palasi kotiin ja osa ei. Tarvitsemme siis tänne muualta tulevia ihmisiä. Heidät pitää kotouttaa tänne. Maassa maan tavalla!

En kuulu kirkkoon, mutta kristilliset arvot ovat joiltakin osin hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. Kristillisiä arvoja ovat esimerkiksi lähimmäisenrakkaus, heikomman puolustaminen ja lempeys. Nämä ovat ihan hyviä arvoja politiikkaan. Kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa. Kirkkoon en kuuluu, mutta olen arvomaailmaltani melko perinteinen ihminen. Toki arvostan ja kunnioitan erilaisia ihmisiä.

Mielestäni se otetaan hyvin huomioon nykyaikana. Tuntuu, että asiasta kirjoitellaan koko ajan medioissa, jolloin se alkaa kääntymään itseään vastaan. Olen perinteistä koulukuntaa. Minulle on opetettu, että on miehiä ja naisia. En näe siinä mitään väärää. Ymmärrän, että on joitakin nuoria, jotka ovat hukassa asian kanssa. En syrji heitä mitenkään. Kenellekään ei tee hyvää, että asiaa vatvotaan koko ajan eri medioissa. Sukupuolen moninaisuus otetaan ihan riittävän hyvin nykyään huomioon. Ne jotka ovat hukassa asian kanssa saavat keskusteluapua niin halutessaan. Pitää huomioida kuitenkin nekin ihmiset, jotka eivät tämmöistä ymmärrä. Esimeksiksi unisex-vessat hämmentävät niitä ihmisiä, ne ovat enemmistölle outo ilmiö. Pitää olla myös perinteisiä tiloja.

Ne ovat tärkeimpiä arvoja. Monissa perheissä vanhemmuus on hukassa. Nuoret yrittävät pomotella opettajia kouluissa ja tekevät mitä huvittaa. Pelaavat kännyköillä ja myyvät vapea koulussa. Jotkut nuoret pahoinpitelevät toisiaan vapaa-ajalla ja levittävät näitä nöyryytysvideoita sosiaalisessa mediassa. Onkohan näiden lasten kotona tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen olleet tärkeimpiä arvoja? Epäilen. Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen on tärkeä arvo. Se saattaa ärsyttää teini-iässä. Se tekee ihmiselle hyvää. Se kasvattaa lainkuuliaisia ja hyviä koululaisia ja työntekijöitä. Äitiä ja isää sekä vanhempia ihmisiä pitää aina kunnioittaa. He opettavat lapsen oikealle tielle. Vanhempien pitää rakastaa ja kunnioittaa omaa lasta. Olla lämmin ja oikeudenmukainen.

Suomi hoitaa oman osuutensa. Mikään mallioppilas tässä asiassa ei tarvitse olla, sillä todellisuudessa kysymys ratkaistaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kaltaisissa väkirikkaissa maissa. Yhdysvallat irtaantui juuri Pariisin sopimuksesta. Suomi ei maailmaa pysty pelastamaan. Teemme jo merkittäviä ilmastotoimia. Tuulivoimaloiden määrä on koko ajan lisääntynyt. Liikenne sähköistyy. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi on pitkä maa. Sähköautoilu ei ole mikään itsestänselvyys täällä maaseutu-Suomessa. Täällä ei ole vielä infra kunnossa sitä ajatellen. Siksi pitää muistaa kohtuus tässä asiassa. Meidän pitää myös ajatella kotimaisen maa -ja metsäteollisuuden sekä muiden teollisuuden alojen kilpailukykyä. Näiden toimien hintalappu ei saa nousta liian korkeaksi kuluttajalle.

Kyllä. Suomi ja suomalaisten etu on kaikista tärkein. Se on pidettävä aina mielessä. Vaikka kuulummekin erilaisiin liittoihin niin kaikista tärkeintä on aina Suomen ja suomalaisten etu.

Ne eivät ole aina ristiriidassa. Esimerkiksi vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus Suomelle. Siitä on ennustettu jopa "uutta Nokiaa". Suurin osa suomalaisista uskoo vihreän siirtymän hyödyttävän Suomea. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat varsinkin saamassa siitä kiinni, Etelä-Pohjanmaalla on enemmän tekemistä asian suhteen. Alueellamme tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt ja esimerkiksi akkuteollisuus kasvaa. Alueellamme on valtava määrä yva-hankkeita ja neuvotteluita eri hankkeista. On tulossa tuulivoimapuistoja, vetyhankkeita, aurinkovoimaa, akkuhankkeita ja biokaasua. Nämä ovat tärkeitä hankkeita koko Pohjanmaalle mutta myös Suomelle. Vihreä siirtymä tuo myös työtä ja hyvinvointia. Toki ympäristön etua ei saa asettaa talouskasvun ja työpaikkojen edelle.

On Suomelle hyväksi, että meillä on vaikkapa vahva tasavallan presidentti joka käyttää sitä valtaa, mitä perustuslaki on hänelle suonut. Mielestäni vahva johtajuus ei tule siitä, että toimii sääntöjen rajamailla. Johtajuus pitää ansaita. Demokratiaan ei kuulu se, että toimitaan sääntöjen rajamailla. Voi olla vahva johtaja, vaikka ei toimisi näin. Perustuslaissa on määritelty selkeästi vaikkapa tasavallan presidentin tehtävät. Mielestäni tasavallan presidentti Alexander Stubb on vahva johtaja ja hän toimii perustuslain hengen mukaisesti.

On tärkeää pitää koko Suomi asutettuna. Se on kaikkien suomalaisten etu. Tämän maan itsenäisyydestä on aikoinaan taisteltu kuolemaan asti. On sotaveteraanien perinnön häpäisemistä, jos kaikki ihmiset koetetaan asuttaa "kasvukolmion" sisäpuolelle eli ruuhka-Suomeen. Suomi on hieno maa, jossa on kaupunkeja ja maaseutua. Maaseudun merkitys on suuri. Sillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon kannalta. Myös sisäinen turvallisuus vaatii koko maan asuttamista. Kaikki eivät halua asua betoniviidakossa vaan osa haluaa olla lähellä luontoa. Ihmisiä pitää asua kaikkialla Suomessa, vaikka jokainen neliömetri ei olisi asutettu. Pitää olla eläviä ja menestyviä maakuntia. Pidetään koko Suomi asuttuna!

Kaupungistumisessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Minä olen asunut niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Asun nykyään 3300 asukkaan Kuortaneella, mutta olen asunut hetken myös yli 15 miljoonan asukkaan Kairossa. Kaupungeissa on paljon työpaikkoja, palveluja ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Ne kokoavat uusia ajatuksia ja ihmisiä yhteen, joka luo talouskasvua. Toisaalta kaupungeissa on vaaransa. Niissä voi ajautua työttömyyteen, syrjäytyä tai pahimmillaan ajautua rikolliseen elämäntyyliin. Jengiytyminen on jo osa arkea isoissa suomalaisissa kaupungeissa. Maaseudulla katsotaan tarkemmin perään. Maaseudulla voi viettää turvallista perhe-elämää eikä tarvitse pelätä joutuvansa rikosten uhriksi. Suomi on kaupungistuneempi maa kuin OECD-maat keskiarvoltaan. Pidetään myös maaseutu virkeänä!