Aino-Kaisa Manninen

En lähtisi rajoittamaan nuorten oikeutta pitää yhteyttä muihin puhelimillaan välitunneilla. Jonkun oppilaan ainoat sosiaaliset kontaktit voivat olla jossain muualla kuin samassa koulussa. Kännyköiden käyttöä kouluissa rajaava lakiuudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Saman muutoksen yhteydessä lisätään peruskoulun tavoitteeksi edistää liikunnallista elämäntapaa. Siksi olisikin suunniteltava koulujen piha-alueet niin, että ne houkuttelevat liikkumaan, leikkimään ja pelaamaan.

Palkkaus on yksi tekijä, mutta työnantajan on huolehdittava myös muista inhimillisistä työoloista, kuten riittävästä henkilöstömitoituksesta ja sijaisjärjestelyistä. Hyvään työnantajuuteen kuuluu myös tarjota mahdollisuuksa kehittää omaa osaamistaan ja vaikuttaa omaan työhönsä.

Erityisopettajiin, koulunkäynninavustajiin sekä ylipäätään opettajiin tulee resurssoida riittävästi. Sivistyspalveluiden järjestämiseen etsitään varmasti säästöjä muun muassa koulurakennuksista luopumisella, mutta jos nämä ei riitä, niin olen valmis mieluummin korottamaan veroja kuin kasvattamaan ryhmäkokoja ja karsimaan opetuksen ja sitä tukevan henkilökunnan määrästä.

Suuriin kaupunkeihin kuuluu kaupunginteatteri ja -orkesteri. Ne työllistävät ja kasvattavat alan ammattilaisia sekä tarjoavat monipuolista kulttuuritarjontaan kuntalaisille. Tukien avulla voidaan pitää teattereiden ja orkestereiden lippujen hinnat myös useammalle saavutettavissa. Teatterin ja Oulu sinfonian vierailijat hyödyttävät myös matkailu- ja ravintola-alaa, sillä usein ihmiset käyvät syömässä tai juomassa ennen tai jälkeen esityksien, ja kauempaa tulevat saattavat myös yöpyä Oulussa.

Kirjastot ovat paikkoja, joissa voi oppia, etsiä tietoja ja hankkia taitoja sekä kohdata ihmisiä. Kaupungeissa tarvitaan tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ilman pakkoa käyttää rahaa. Kirjastot ovat mielestäni oivallinen ratkaisu tähän. Oulussa on myös lisätty paljon kirjaston omatoimiaikoja, joten henkilökunnan määrä on karsittu jo minimiin.

Oulussa talouden tasapainotusta pitää tehdä riippumatta siitä, korotetaanko veroja vai ei. Säästökohteita pitää hakea, mutta haluan itse varmistaa ennemmin palveluiden laadun säilymisen kuin lukkiutua tiettyyn ennalta määriteltyyn veroprosenttiin. Leikkaukset voivat tarkoittaa esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen kasvamista tai palveluiden lakkauttamista. Mahdollisissa talouden sopeutustoimissa vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin tulee punnita tarkoin ennen päätöksiä.

Ehdottomasti tarvitsemme enemmän vihreän siirtymän työpaikkoja. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden tulee sijoittua luontoarvoiltaan ei-merkittäville alueille ja mielellään olemassa olevien suurten voimalinjojen läheisyyteen. On myös tärkeää päättää, mitä tuotetulla energialla tehdään ja onko se kestävää. Esimerkkinä tulee mieleen suuret datakeskukset.

Kaavoituksen ja monipuolisen asuntotuotannon kautta pitää pyrkiä estämään asuinalueiden eriarvoistumista. Maanvuokrasopimuksessa voidaan sisällyttää vaatimuksia asuntojen koosta, jotta esimerkiksi perheasuntoja rakennetaan riittävästi.

Tälläkin hetkellä Pohjois-Pohjanmaan muuttovoitto on ulkomailta muuttaneiden varassa. Muualta tulleet pitää saada paremmin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutustaan vastaavan työhön.

Rakentamista ei tule toteuttaa arvokkaille luontoalueille. Kannatan lähtökohtaisesti täydennysrakennushankkeita, mutta ainutlaatuisia luonto- ja virkistyskohteita ne eivät kuitenkaan saa pilata. Tiivimmällä rakentamisella sekä alueita suojelemalla voidaan säästää nykyisiä viher- ja virkistysalueita.

Oulussa talouden tasapainotusta pitää tehdä riippumatta siitä korotetaanko veroja vai ei. Säästökohteita pitää hakea, mutta haluan itse varmistaa ennemmin palveluiden laadun säilymisen kuin lukkiutua tiettyyn ennalta määriteltyyn veroprosenttiin. Leikkaukset voivat tarkoittaa esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen kasvamista tai palveluiden lakkauttamista. Mahdollisissa talouden sopeutustoimissa vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin tulee punnita tarkoin ennen päätöksiä. Valtion tasolla en kannata julkisista palveluista ja sosiaalietuuksista leikkaamista.

Suuret tuloerot ja niiden tasaamattomuus aiheuttaa yhteiskunnassa eriarvoisuutta. Yhteiskunnan pitää taata kaikille osallistumismahdollisuudet yhteiskuntaan ja ihmisarvoiseen elämään ja se tapahtuu parhaiten oikeudenmukaisen verotuksen kautta. Suuret erot terveydessä ja koulutuksessa ovat yhteiskunnallisia ongelmia, ja näitä eroja tulee kaventaa julkisten palveluiden avulla.

Markkinoita pitää säännellä monin keinoin, jotta esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, kestävyyden rajat ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Ne, jotka vastaavat tähän kysymykseen samaa mieltä, eivät ole tainneet koskaan elää sosiaaliturvan varassa tai he eivät tunne ketään sosiaaliturvan varassa elävää.

Valtiot ja kunnat omistavat pääsääntöisesti strategisesti tärkeitä yhtiöitä, joiden omistaminen on perusteltua ja järkevää. Hyvin pienillä omistusprosenteilla olevia kohteista voi olla tarkoituksenmukaista luopua.

Kansainvälistyminen on niin Suomen kuin Oulun alueen elinehto ja meillä on jo nyt paljon kansainvälisiä osaajia kaupungissamme. Meidän tulisi myös saada työllistettyä osaajat nykyistä paremmin alueellemme koulutustaan vastaavaan työhön.

Jokaisella poliitikolla on oma arvopohjansa. Yhdenvertaisuus, sivistys ja ympäristön kunnioittaminen muodostavat itselleni tärkeän arvopohjan päättäjänä. Nämä eivät mielestäni ole ristiriidassa kristinuskon arvopohjan kanssa.

Ehdottomasti tämä on tärkeä yhdevertaisuustavoite. Kunnissa tulee esimerkiksi huomioida sukupuolen moninaisuus yhdenvertaisuussuunnitelmissaan ja kouluttaa henkilökuntaa sukupuolen moninaisuudesta.

Sääntöjen ja lakien noudattaminen sekä toisten ihmisten kunnioittaminen on toki tärkeää, mutta lasten tulee oppia myös tervettä kriittisyyttä ja kyseenalaistamista.

Jokaisen maan tulee tehdä vähintään oma osuutensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On osoitettu, että Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite on kirittänyt muita maita asettamaan omia tavoitevuosiaan. Esimerkillä johtamisen voimaa ei siis pidä väheksyä. Oulun tulisi asettaa hiiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 ja panostaa muun muassa kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen sekä luopua avohakkuista ja puun myynnistä saatavista tulotavoitteistaan.

Koko ihmiskunnan etu on tärkeintä. Yhteiskuntamme ole irrallaan maailmanpolitiikan valtasuhteista tai talousjärjestelmämme luonnon ja ilmaston hyvinvoinnista. Globaalit haasteet tarvitsevat kansainvälisiä sopimuksia, joten yksin Suomi ei voi asioita ratkoa.

Usein nämä asiat eivät ole vastakkaisia. Kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotoimien on todettu jopa synnyttävän enemmän uusia työpaikkoja kuin vähentävän niitä. Talousjärjestelmä ei ole irrallinen ympäröivästä luonnosta. Tarvitaan ekologisesti kestäviä ratkaisuja talouden ja työllisyyden edistämiseen, jotta voimme jättää maapallon elinkelpoisena vielä tulevillekin sukupolville.

Autoritääriset johtajat eivät kuulu demokratiaan. Arvostan politiikan teossa konsensus- ja kompromissihakuisuutta eli sitä, että eri osapuolia kuullen päädytään suurta enemmistöä tyydyttävään ratkaisuun.

Koko Suomi ei ole tälläkään hetkellä asuttuna, mutta pidän tärkeänä Suomen turvallisuudenkin kannalta, että Pohjois- ja Itä-Suomi pidetään asuttuina. Oikeudenmukainen tapa kustannuksien jakoon on toimia valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kaupungistuminen on globaali kehityssuunta, missä Suomi ei tee poikkeusta: enemmistö suomalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungistuminen on hyvä asia, jos ja kun kaupungit kasvavat ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi. Tämä edellyttää mm. fiksua kaavoitusta sekä joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn panostamista. Uusien innovaatioiden syntyminen tarvitsee ihmisten vuorovaikutusta ja kohtaamista, ja kaupungit ovat tärkeitä alustoja uusille innovaatioille ja kehitykselle.