Julia Rapo

Kännyköiden käytön kieltäminen ei ole oikea ratkaisu, vaan tärkeämpää olisi opettaa nuorille, miten digilaitteita käytetään vastuullisesti ja turvallisesti. Välitunnit ovat oleellinen osa koulupäivää, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja liikuntaan. Liiallinen ruutuaika voi estää näiden hetkien hyödyntämisen kunnolla ja tulisikin keskittyä kehittämään koulun tiloja sosiaalisten ja liikunnallisten välituntien edesauttamiseksi.

Palkankorotus yksinään ei riitä vaan on keskityttävä parantamaan myös työoloja kokonaisvaltaisesti - se on sekä lapsen, vanhempien, että työntekijän etu.

Jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen ja laadukkaaseen opetukseen.

Taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen kannattaa ja se tuottaa moninkertaisestsi hyötyä suhteessa siihen sijoitettuihin varoihin. Kulttuuri on perusoikeus ja sen rahoitus on jo valmiiksi hyvin pieni osa julkista taloutta. Lisäksi monipuolinen kulttuuritarjonta lisää kaupungin asumisviihtyvyyttä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Päätöksiä tulee käsitellä tapauskohtaisesti. Verojen korottaminen on pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa parempi vaihtoehto, kuin välttämättömiin palveluihin investoimatta jättäminen.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Segregaation myötä ihmiset elävät yhä enemmän eristyksissä toisistaan. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin ja ennakkoluuloihin eri ryhmiä kohtaan, mikä vaikeuttaa yhteisön koheesiota ja yhteisymmärrystä. Kun ihmiset eivät koe toisiaan lähellä oleviksi, he eivät helposti ymmärrä toistensa tarpeita ja arkea. Segregaation myötä erityisesti koulutuksessa ja työmarkkinoilla voi syntyä eriarvoisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi alueet, joissa on korkeampaa köyhyyttä tai etnistä eriytymistä, voivat jäädä ilman laadukkaita kouluja tai työllistymismahdollisuuksia, mikä luo sukupolvien ketjun köyhyyttä.

Työikäisten määrän lasku vaikeuttaa työntekijöiden saantia tärkeille aloille, kuten terveydenhuolto- ja teknologia-aloille. Lisäksi väestön väheneminen voi aiheuttaa vakavia haasteita kunnalle, kuten koulujen ja muiden julkisten palvelujen lakkauttamispaineita, infrastruktuurin rapistumista ja elinvoimaisuuden heikkenemistä. Tämän estämiseksi, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Asuntotuotanto tulee toteuttaa kestävästi niin, että luontoarvot säilyvät ja kaupunkirakenne tiivistyy järkevästi. Lähiluonto on Rovaniemen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, ei kaadeta sitä minkään rakentamisen vuoksi.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa veronkorotukset on parempi ratkaisu kuin lyhytnäköinen keskeisistä palveluista leikkaaminen. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on turvattava erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, lapset ja nuoret.

Suuret tuloerot eivät liity ihmisen lahjakkuuteen tai ahkeruuteen vaan ne syntyvät yhteiskunnan vinoutuneista rakenteista, joita tulee purkaa suurten omaisuuksien maltillisella verottamisella, korottamalla pienituloisten perusturvaa ja edistämällä palkkatasa-arvoa työmarkkinoilla.

Valtiolla on tärkeä rooli markkinoiden toiminnan ohjaamisessa ja säätelyssä, mutta sen ei pidä liikaa puuttua markkinamekanismeihin.

Höpö-höpö.

Julkinen omistus turvaa yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluja, kuten energiantuotantoa, vesihuoltoa ja joukkoliikennettä.

Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan muuttuminen monimuotoisemmaksi edistää taloudenkasvua ja tasa-arvoa. Parhaimmillaan ne voivat auttaa kehittämään joustavampia ja kestävämpiä ratkaisuja sekä purkamaan ennakkoluuloja.

Demokraattisessa yhteiskunnassa päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon ja kaikille yhteisiin arvoihin, ei yhden uskonnon tai katsomukson oppeihin. Ei ole merkityksellistä minkä nimisen katsomuksen alla arvoja ajetaan, kunhan arvot perustuvat ihmisten tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja vapauteen elää haluamallaan tavalla vahingoittamatta muita.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lapsia pitäisi kasvattaa sokean tottelevaisuuden sijaan kriittiseen ajatteluun, empatiakykyyn ja vastuullisuuteen. Aiheeseen liittyvä teatteriesitys "1984" Lapin ylioppilasteatterilla 14.3.-6.4.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Pienenä maana Suomen ja suomalaisten etu toteutuu parhaiten kansainvälisenä yhteistyönä, eikä eristäytymällä.

Päätöksiä on tehtävä tarkastellen vaikutuksia tulevaisuuteen. Kaikki taloudellinen toiminta ja talouden kasvu tulee tapahtua ekologisin reunaehdoin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asettamissa rajoissa. Ympäristön ja talouden vastakkainasettelu on turhaa - eikä kovin käytännöllistä. Vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja ja pitkäaikaista elinvoimaa.

Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää ja perustua lakiin. Autoritääriset järjestelmät ovat demokratian vastaisia ja alttiita korruptiolle.

Kaikkien alueiden tasapainoinen kehittäminen, vahvuudet ja erityispiirteet huomioiden, on koko Suomen etu.

Kaupungistuminen on myönteinen kehityssuunta, kun se toteutetaan kestävästi. Kohtuuhintainen asuminen on varmistettava ja lähiluonto turvattava.