Teo Rautio

Kännykät ovat koululaisille tärkeä viestinnän ja sosiaalisen kanssakäynnin väline, mutta ne voivat myös toimia opiskelua häiritsevänä tekijänä, jos niistä ei kyetä irtautumaan. Koulun tulee olla rauhallinen tila, jossa opiskelu onnistuu ilman häiriötekijöitä.

Varhaiskasvatuksen työ on arvokasta ja sen laadusta tinkiminen näkyy huonoina oppimistuloksina ja nuorten sosiaalisena oireiluna. Kunnan tulee huolehtia, että sen palkkaamilla varhaiskasvatuksen työntekijöillä on kilpailukykyinen palkkataso, jonka turvin nämä pystyvät myös tarjoamaan laadukkaan työpanoksen.

Verojen korottaminen tässä taloustilanteessa ei ole ihanteellista, mutta lasten ja nuorten koulutuksen laatu ja taso tulee pyrkiä pitämään korkeana. Tällä hetkellä Kouvolassa on pulaa juuri erityisopettajista. Tämä on ongelma, joka täytyy tavalla tai toisella ratkaista.

Kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät useita yhteiskunnan ongelmien lieveilmiöitä, kuten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja segregaatiota. Kulttuuripalveluista leikkaaminen ei tarjoa yksiselitteisiä vastauksia heikkoon taloustilanteeseen, mutta heikon taloustilanteen tullen niiden rahoitusta tulee tarkastella samoin kuin kunnan muitakin menoeriä.

Kirjastot tarjoavat kuntalaisille korvaamattoman tiedon ja kulttuurin lähteen, ja tekevät tämän vieläpä varsin kustannustehokkaasti. Kirjastojen määrän tai aukioloaikojen leikkaaminen on erittäin lyhytkatseista.

Jos veroprosentin korotus asetetaan vastakkain palveluista leikkaamisen kanssa, on korotus niin kunnan kuin kuntalaistenkin kannalta usein kestävämpi ratkaisu. Koulutuksesta, palveluista ja etuuksista leikkaaminen on lyhytkatseista, koska se tulee maksamaan kunnalle moninkertaisesti tulevaisuudessa. On tunnistettava, että tämänhetkinen taloustilanne on myös haasteellinen ja veronkorotukset hankaloittaisivat monen elämää merkittävästi. Palveluleikkauksia tai veronkorotuksia ei voida tehdä harkitsemattomasti, vaan tulee ennenkaikkea pyrkiä ratkaisuihin, jotka nostavat kunnan ja kuntalaisten elintasoa.

Ekologisesti kestävä teollisuus tukee vihreää siirtymää, samalla tuoden kuntaan lisää investointeja ja työpaikkoja. Teollisuuden investoinnit sitovat sijoittajat vahvemmin kuntaan, näin tukien teollisuuden pitkäaikaista vaikutusta kunnan alueella.

Asuinalueiden varallinen tai etninen eriytyminen toisistaan lisää syrjintää, rasismia ja segregaatiota. Kunnan tulee taata, että jokainen asuinalue on turvallinen paikka elää ja että jokaisella kuntalaisella on yhtäläinen pääsy kunnan palveluiden piiriin.

Kouvola kokee vuosittain merkittävää muuttotappiota, jota ulkomailta tuleva väestö lieventää huomattavasti. Maahanmuutto lisää kunnan elinvoimaa, tuoden työntekijöitä, yrittäjiä ja ammattitaitoa.

Kestävä rakentaminen ei ole ristiriidassa lähiluonnon kanssa. Kunnon kuntaan mahtuu niin lähiluontoa kuin rakennushankkeitakin.

Suomea ei rakenneta lekkaamalla hyvinvointivaltiota ylläpitävistä palveluista ja tukiverkoista.

Ihmisten työnteon tason heijastumisen tämän palkkaan tulisi olla selviö. Kuitenkaan ahkeruus tai lahjakkuus ei usein ole se tekijä, jonka mukaan palkka määräytyy. Haluan tavata sen ihmisen, joka todella uskoo miljoonien eurojen vuosituloja keräävän toimitusjohtajan työskentelevän vaikkapa sairaanhoitajaa moninkertaisesti ahkerammin. Tuloerot eivät saa nousta mittoihin, joissa ne synnyttävät merkittäviä eroja työntekijöiden hyvinvoinnissa. Suomessa on pidettävä kiinni tulonsiirroista ja progressiivisesta verotuksesta, jotta suurimpia tuloeroja voidaan kohtuullistaa.

Valtion tulee puuttua markkinoiden toimintaan alueilla, joilla markkinat uhkaavat keskittyä kartelli- tai monopolivetoisiksi. Markkinoiden tulee olle reilu kaikkia kohtaan.

Joka näin väittää ei todennäköisesti ole koskaan elänyt sosiaaliturvan varassa. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee tulevaisuudessakin keskittyä tukemaan ihmisiä työllistymispyrkimyksissään sekä auttaa ihmisiä sellaisissa elämäntilanteissa ja vastoinkäymisissä, joissa työnteko ei ole mahdollista.

Valtion ja kuntien omistus yrityksissä ja infrastruktuurissa auttaa takaamaan näiden palvelujen säätelyn ja luotettavuuden. Jos valtion omistajuudet vaikkapa sähkö- tai vesiverkossa luovutetaan täysin yksityisille omistajille, valtio ei kykene samoin vaikuttamaan elintärkeiden palveluiden saatavuuteen, laatuun tai hintatasoon.

Yhteiskunnan monimuotoisuus ja monikulttuurisuus syntyy tasa-arvo- ja ihmisoikeuskehityksen luonnollisena tuotteena. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus olla oma itsensä ja oikeus toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tämä ei ole neuvottelukysymys.

”Kristilliset arvot” on terminä valtavan subjektiivinen. Jokainen lienee määrittävän ja käsittävän termin eri lailla, joten en näe voivani ottaa kantaa sen käyttämisestä minkään päätöksenteon pohjana.

Sukupuoli on moninainen ja moniulotteinen ilmiö, joka ei ole jaettavissa vain mies&nainen binääriin. Sukupuolten moninaisuuden parempi huomioiminen ja tukeminen ei satuta ketään, mutta helpottaa ja tukee monia klassisen binäärikäsityksen ulkopuolisia ihmisiä. Ei ole pätevää syytä, miksi sukupuolen moninaisuutta ei tuettaisi ja huomioitaisi nykyistä paremmmin valtion ja kuntien toimesta.

Lapselle tulee opettaa asianmukaiset tunne- ja vuorovaikutustaidot jo varhaiskasvatuksessa ja näitä taitoja tulee vahvistaa kaikilla kouluasteilla. Lasta tulee opettaa käyttäytymään asiallisesti ympäristönsä ja muut huomioiden, jotta tämä kasvaa toimintakykyiseksi yhteiskunnan kansalaiseksi. Tottelevaisuus tai auktoriteettien kunnioittaminen itsessään eivät kuitenkaan ole itseisarvoja. On tärkeää, että lapselle opetetaan myös kriittisen ajattelun taitoja ja kykyä tarpeen tullen kyseenalaistaa auktoriteetteja. Lapselle ei tule opettaa, että jotkin toimijat tai henkilöt ovat asemassa, jossa näitä ei voida kritisoida.

Suomen päätöksenteko ei saa olla sidoksissa siihen, mitä muut maat tekevät. Vihreä teollisuus ei ole Suomelle taakka, vaan teollisuus- ja talouskasvun mahdollistaja.

Poliitikkojen on työskenneltävä Suomen ja suomessa asuvien etu edellä, mutta tämä on kaukana yksiulotteisesta politiikasta. On Suomen etu, että tuemme Ukrainaa Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa vastaan. On Suomen etu, että otamme vastaan maahanmuuttajia ja pakolaisia. On Suomen ja suomalaisten etu toimia osana globaalia sääntö- ja sopimusyhteiskuntaa, joka luonnollisesti tuo mukanaan omat vastuunsa velvollisuutensa.

Talouskasvun ja työpaikkojen tulee olla ennen kaikkea ekologisesti kestäviä.

Demokratia on perusta, jonka päälle koko muu suomalainen yhteiskunta rakentuu. Se on arvo, jota ei tule rikkoa.

Ihmisillä tulee olla oikeus asua siellä missä haluaa ja myös syrjäseudulla asuvilla tulee olla pääsy samojen palveluiden piiriin kuin kapungissa. Jotta kuntien perusrahoitus voidaan turvata, Suomea tulee pyrkiä kehittämään kokonaisuutena, jossa alueelliset voimavarat huomioidaan nykyistä paremmin.

Kaupungistuminen aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa. Vaikka lisääntynyt väestön kasaantuminen kaupunkeihin tuo nälle lisää elinvoimaa, vastavuoroisesti kasvava muutto pois maaseudulta heikentää maaseudun elinvoimaa. Tämä tekee usein haasteelliseksi pienten kuntien palveluverkon järjestämisen. Suomea tulee pyrkiä rakentamaan tavalla, joka hyödyntää myös syrjäisempien kuntien resursseja, jotta näiden elinvoima ei kuihdu liiallisen kaupungistumisen seurauksena.