Oskari Lahtinen

Lasten ja nuorten ruutuaika on useita tunteja päivässä ja tuo aika on pois oppimisesta, leikkimisestä ja normaalin lapsuuden elämisestä. Älypuhelimien yleistymisen aikana suomalaisten lasten PISA-tulokset ja mielenterveys ovat heikentyneet. Koulupäivä voi toimia eräänlaisena keitaana päivässä, joka saattaa kotioloissa sisältää paljon puhelimen selaamista, pelaamista, sosiaalista mediaa ja matalan tai korkean intensiteetin addiktiota. Lapset ja nuoret ovat joutuneet puhelimien kanssa osaksi ihmiskoetta, jota emme varsinaisesti suunnitelleet. Nyt on aika kääntää kurssi. Henkilökohtaisesti suosittaisin myös vanhempia noudattamaan professori Jonathan Haidtin linjauksia puhelimiin liittyen: älypuhelin vasta 16-vuotiaana, some 18-vuotiaana, ei puhelimia koulussa ja paljon ulkona leikkimistä.

Varhaiskasvatuksen palkat ovat todella matalat ja alalla on työvoimapula. Oppimisen ja sosiaalisten taitojen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, joka on myös tärkeä osa ennaltaehkäisevää hyvinvointia. En halua kuormittaa kuntien taloutta aiheettomasti ja palkankorotukset näkyisivät budjetissa uutena menoeränä. Aiheen tärkeyden vuoksi kaikkia kannustimien tulee kuitenkin olla esillä: palkankorotusten, työolojen parantamisen, joustavampia työaikojen, urakehitysmahdollisuuksien. Olen itse ollut kiitollinen siitä, että oman lapseni päiväkodissa henkilökunta on ollut osaavaa ja motivoitunutta. Siitä maksaa mielellään.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaaminen on tärkeää, mutta rahoitusta tulisi ensisijaisesti etsiä budjetin sisällä priorisointia parantamalla, ennen kuin lähdetään kuntaverojen korottamiseen. Erityisopetusta tulisi olla enemmän tarjolla ja erityisluokkien määrää tulee lisätä perusopetuksen rahoittamiseksi.

Käyn itse säännöllisesti sekä konserteissa että teatterissa, vaikka lapsiperhearki on aivan viime aikoina vauhtia hidastanutkin. Kulttuuri on tärkeä osa elämää sivistysvaltiossa, mutta jos kunnan taloustilanne on erittäin heikko, on arvioitava kaikkia menoja tasapainoisesti. Mieluummin etsitään tehokkaampia toimintatapoja kuin leikataan suoraan kulttuurista. On mielestäni kuitenkin tärkeää vastata rehellisesti tähän kysymykseen, eikä luvata kaikille kaikkea tilanteessa, jossa valtion budjetti on edelleen yli kymmenellä miljardilla alijäämäinen.

Kirjastot ovat koulutuksen ja sivistyksen kulmakiviä, ja niiden säilyttäminen on erityisen tärkeää lukutaidon ja oppimismahdollisuuksien turvaamiseksi. Säästökohteita tulisi etsiä muualta ennen kuin leikataan peruspalveluista.

Kuntatalouden on oltava vastuullista, eikä veroprosentin korotus saisi olla ensisijainen ratkaisu. Ensin on etsittävä muita keinoja menojen hallintaan ja tulojen kasvattamiseen, mutta tilanteen todella vaatiessa voidaan harkita maltillista korotusta.

Vihreän siirtymän investoinnit eivät ole pelkästään ekologisesti välttämättömiä, vaan myös taloudellisesti järkeviä. Ne voivat tuoda kunnalle työpaikkoja, uusia elinkeinoja ja vahvistaa paikallistaloutta samalla, kun vähennämme riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Kunnan tulee aktiivisesti luoda houkuttelevat edellytykset kestäville investoinneille.

Riippuu siitä mitä on liikaa. Yhdysvalloissa asuinalueet ovat mielestäni eriytyneet liikaa asukkaiden varallisuuden mukaan. Tukholmassa asuinalueet ovat eriytyneet liikaa asukkaiden etnisen tausta mukaan. Turussa pitää välttää molemmat ääripäät, puuttumatta kuitenkaan asuntomarkkinan luonnolliseen toimintaan niin paljon, että tulee ennaltanäkemättömiä seurauksia.

Turussa toteutuu tällä hetkellä hallituksen unelma maahanmuuton suhteen: kaupunki kasvaa vauhdikkaasti ja kasvu tulee muuttovoitosta, erityisesti työperäisestä maahanmuutosta. Tämä on hyvä tilanne maahanmuuton suhteen ja meidän tulisi jatkaa valitulla tiellä.

Riippuu luontoalueesta, mutta yleisesti ottaen rakentamista luontoalueilla tulee välttää. Sen sijaan on edistettävä kaupunkien tiivistämistä, kestäviä rakennusratkaisuja ja kohtuuhintaisen asumisen tarjoamista tiiviimmin asutetuilla alueilla.

Suomessa on yksi Euroopan korkeimpia veroasteita ja yli kymmenen miljardin euron alijäämä. Veroja voidaan korottaa vain, jos julkisten palveluiden tai sosiaalietuuksien leikkaaminen tuottaa taloudelle suurempaa vahinkoa kuin verojen korotus. Haittaveroja voidaan silti kyllä korottaa nykyisestä.

Suomessa on muihin maihin verrattuna maltilliset tuloerot. Yleisesti ottaen tärkeää on varmistua, että matalimman tuloluokan ihmisillä on korkea elämänlaatu. Tuloerojen voimakas tasaaminen ei ole hyödyllistä.

Nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio tekee Suomen taloudesta jo yhden maailman reiluimmista ja meillä on hädin tuskin varaa siihen. Valtion ei tule puuttua nykyistä enempää markkinoiden toimintaan.

Suomessa ei ole erityisen helppo elää sosiaaliturvan varassa. Samalla voidaan todeta, että Suomessa on helpompi elää sosiaaliturvan varassa kuin monessa muussa maassa ja joillekin ihmisille se on Suomessakin helppoa. Keskittyisin ensisijassa purkamaan sosiaaliturvan kannustinloukkuja niin että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

Valtion ja kuntien tehtävä on ensisijaisesti taata palvelut, infra ja turvallisuus eikä niinkään osallistua yritystoimintaan. Mahdolliset esim. puolustukseen ja energiaan liittyvät omavaraisuuden kannalta tärkeät omistukset ovat tästä erillinen asia.

Monikulttuurisuuden on hyvä lisääntyä rajoitetusti. Suomeen on tullut intialaisia insinöörejä, joiden palkka on suomalaisten keskiarvoa kaksi kertaa suurempi ja jotka siten tukevat yrityksiä osaamisellaan ja yhteiskunnan palveluita verorahoillaan. Meille on tullut toisaalta useita matalasti tai ei lainkaan koulutettuja ihmisiä, joilla on ollut suuria haasteita työllistyä. Keskustavasemmistopuolueet Ruotsissa ja Tanskassa ovat merkittävästi rajoittaneet turvapaikanhakua yhteiskuntarauhan kärsittyä maissa. Suomen olisi viisasta toteuttaa humanitaarinen maahanmuutto kulloisenkin kantokyvyn mukaan. Voisimme kasvattaa pakolaiskiintiötä ja kehitysapua.

Jos kristillisillä arvoilla tarkoitetaan lähimmäisenrakkautta, perheen tärkeyttä ja armoa, niin mikäs siinä. Jos sillä tarkoitetaan uskoa ilman evidenssiä, evoluutioteorian vastustamista ilman tieteellistä näyttöä, kantasoluhoitojen torppaamista tai ihmisoikeuksien määrittymistä Raamatun perusteella, niin ei.

Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sosiaalisen sukupuolen moninaisuutta. Biologisia sukupuolia on tyypillisesti biologien mukaan kaksi ja ne määräytyvät ihmisen sukusolujen perusteella. Ihmisiä, joille ei voi määrittää sukusolutyyppiä, on yksi per tuhansia. Sen sijaan sosiaalisia sukupuolia on luokiteltu useita ihmisten omien kokemuksien pohjalta. "Sukupuolen moninaisuus"-käsitteen alle puuroutuu sosiaalisen sukupuolen moninaisuus ja biologisen sukupuolen ei-moninaisuus. Juridinen sukupuoli määritellään nykyisessä lainsäädännössä sosiaalisen sukupuolen mukaan. Tämä antaa joidenkin ihmisten kokemuksille virallisen validaation, mutta esim. voi hankaloittaa oikean lääketieteellisen hoidon antamista hätätilanteissa, joissa on hyvin tärkeää tietää biologinen sukupuoli.

Tärkeimmät "arvot", jotka lapsen tulee oppia ovat mielestäni yhteistyökyky, itsesäätely, ahkeruus ja kriittinen ajattelu. Siitä huolimatta tässä kysymyksessä osutaan johonkin ajankohtaiseen. Käytöshäiriöt ja väkivalta ovat viime aikoina yleistyneet kouluissa ja toisten ihmisten kunnioittaminen ja käytöstavat ovat heikentyneet. Lapset kyllä kunnioittavat edelleen joitakin auktoriteetteja, mutta nämä ovat liian usein negatiivisia esikuvia somessa kuin lasten opettajia tai vanhempia. Olen vuosia vastannut tähän kysymykseen "eri mieltä", mutta puute tottelevaisuudessa on joissain luokissa nykyisin niin suuri, että jossain vaiheessa sitäkin tulee lisätä. Tarpeet opettajien auktoriteettiaseman vahvistamiselle eroavat nykyisellään paljon alueittain ja kouluittain.

Suomi ei toimi tyhjiössä, mutta niin kauan kuin se on intresseissämme eikä vahingoita meitä kohtuuttomasti, voimme näyttää esimerkkiä.

Poliitikkojen tulee kylläkin valvoa kuntien ja valtion asukkaiden intressejä, mutta viime vuosien käänteiden vuoksi ulkopolitiikkaa ja hiljalleen muutakin politiikkaa kannattaa alkaa ajatella koko Euroopan näkökulmasta.

Tämä riippuu täysin tilanteesta: kuinka suuri ympäristön etu tai haitta on kyseessä vs. kuinka suuri talouden tai työpaikkojen hyöty tai haitta on kyseessä. Yleisesti ottaen ympäristö asettaa taloudelle ne puitteet, joissa se voi toimia.

Näemme juuri Yhdysvalloissa mihin tämä johtaa, jos voidaan sanoa Trumpin toimivan enää edes sääntöjen rajamailla eikä suoraan niiden yli.

Jos se on kansallisen turvallisuuden kannalta perusteltua, voidaan pyrkiä pitämään kohtalainen osa Suomesta asutettuna. Suomi on kuitenkin suuri ja harvaanasuttu maa, eikä koko maan jatkuva asuttaminen välttämättä ole realistista nykyisen kaupungistumiskehityksen valossa.

Kaupungissa asuminen on sekä talouden että ympäristön kannalta tehokkaampaa ja kestävämpää.