Suvi Kolehmainen

Tärkeintä on oppituntien rauhoittaminen kännyköiltä, ellei käytölle ole pedagogista tai terveydellistä syytä. Kannatan kuitenkin OAJ:n linjaa, että kielto myös välitunneilla ehkäisisi nettikiusaamista ja vähentäisi esim. pelaamisen mahdollisesti aiheuttamaa levottomuutta.

Tällä hetkellä realistisempi vaihtoehto on työntekijöiden houkutteleminen työolosuhteilla: riittävästi henkilökuntaa ja enemmän tukea erityistä tukea tarvitseville lapsille.

En löydä tähän kysymykseen oikeaa vastausvaihtoehtoa, koska kannatan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten määrän lisäämistä, mutta vastustan veronkorotuksia. Talouskasvu on tehokkaampi "keino".

Leikkauksia on valtion katastrofaalisen taloustilanteen ja velkataakan takia ollut valitettavasti pakko tehdä kaikkialle. Sama tilanne on myös monessa kunnassa. Aina ei voi säästää "jostain muualta".

Ks. edellisen vastaukseni perustelu.

Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Parempi olisi houkutella lisää yrittäjiä ja työnantajia mm. kaavoituspolitiikalla ja edistää näin talouskasvua.

Kaksi ensin mainittua eivät ehkä ole Järvenpäähän houkuteltavien investointien kärkipäässä, mutta vähäpäästöiset tehtaat ilman muuta.

Tämä on yksi tapa ehkäistä poteroitumista, segregaatiota ja sosiaalisia ongelmia.

Järvenpää on jo vahvasti muuttovoittokunta, joten erityiseen houkutteluun ei ole tarvetta. On kuitenkin hienoa ja myös talouskasvua edistävää, jos kaupunkimme on työperäisille maahanmuuttajille houkutteleva kotikaupunki.

Lähiluonnon säilyttäminen on kriittisen tärkeää Järvenpään kaltaisessa kaupungissa asuville. Monelle tänne muuttavalle luonnon läheisyys saattaa jopa olla yksi muuton syy. Järvenpään pienen pinta-alan vuoksi pieniä alueita esimerkiksi metsien laidoilta on kuitenkin joskus perusteltua hyödyntää rakentamiseen.

Mieluummin leikkaisin tasaisesti kaikkialta kuin mittavasti tärkeimmistä palveluista. Esimerkiksi hyvin pienet leikkaukset sosiaaliturvaan tuovat valtiolle isot säästöt ja ovat parempi vaihtoehto kuin suuret leikkaukset palveluihin. Taloustilanteemme on kuitenkin niin katastrofaalinen ja velkataakkamme niin valtava, ettei mikään sektori voi olla turvassa säästöiltä ja niitä on tehtävä myös sieltä, minne rahaa menee eniten. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvitaan kuitenkin talouskasvua ja työllisyyttä edistävää politiikkaa - pelkkiin leikkauksiin ei pidä keskittyä. Veronkorotuksilla taloustilanteemme ei ole pelastettavissa.

Suomessa on verrattain pienet tuloerot ja voimakkaasti progressiivinen verotus. Ei ole kuitenkaan valtion tehtävä määritellä "hyväksyttäviä" syitä tuloeroille (kuten "lahjakkuus" tai "ahkeruus"). Ennemmin pitäisi antaa palkkojen määräytyä markkinaehtoisemmin ja pieniä palkkatuloja voitaisiin tarvittaessa kompensoida tulonsiirroilla. Tämä lisäisi työpaikkojen määrää ja suurempi osa ihmisten saamista tuloista perustuisi heidän omaan työhönsä kuin muiden tekemään työhön.

Ennemminkin päin vastoin. Toki sääntelyäkin tarvitaan, mutta vähemmällä puuttumisella madallettaisiin mm. työllistämisen kynnystä, jolloin useampi työtön ylittäisi tuottavuuskynnyksen ja pääsisi töihin.

En sanoisi näinkään, koska valtaosa työkykyisistä sosiaaliturvan varassa elävistä ihmisistä haluaisi työllistyä. On hyvä, että valtio turvaa kaikille perustoimeentulon. Työnteon tulee kuitenkin olla työkykyisille ihmisille aina kannattavampi vaihtoehto.

Julkisen sektorin ei tulisi kilpailla yksityisten yritysten kanssa, vaan keskittyä ydintehtäviinsä, kuten infrastruktuuriin, koulutukseen ja turvallisuuteen. Silloin, kun se on taloudellisesti järkevää ja edistää kilpailua, kunta voi myydä omistuksiaan yrityksissä, jotka eivät liity suoraan kunnan peruspalveluihin. Joskus valtiolla ja kunnilla voi olla strategisia tai taloudellisia syitä omistaa osuuksia yrityksissä mm. huoltovarmuuden vuoksi.

Lähtökohtaisesti kyllä. Työperäinen maahanmuutto edistää talouskasvua ja työllisyyttä. Muutenkin monikulttuurisuus on hyvä asia, kunhan humanitäärisistä syistä maahamme muuttaneiden kotouttaminen on hoidettu vaikuttavasti. On kriittisen tärkeää, että tulijat oppivat suomen kielen ja muita työllistymistä ja yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta edistäviä, poteroitumista ehkäiseviä taitoja.

Kuulun kirkkoon ja kristillisillä arvoilla on sija elämässäni. Moni niistä, kuten inhimillisyys ja lähimmäisenrakkaus, toimii hyvin myös poliittisessa päätöksenteossa. On kuitenkin määrittelykysymys, mitä "kristillisillä arvoilla" tarkoitetaan. Niillä pyritään joskus perustelemaan esim. yksilönvapauden ja ihmisoikeuksien rajoittamista. Siksi en voi sanoa, että kristilliset arvot olisivat lähtökohtaisesti aina hyvä pohja päätöksenteolle.

Tässä on viime vuosina edistytty hyvin, mutta tehtävää riittää vielä niin asenteissa kuin rakenteissa.

Näiden oppimisesta ei ole mitään hyötyä, jos lapsi ei aidosti ymmärrä, miksi esim. joitakin auktoriteetteja on kunnioitettava, vaan tekee niin vain rangaistuksen pelossa. Terve itsetunto ja empatia muita kohtaan ovat oman listani kärjessä, kun pohdin sitä, mitä toivon voivani lapsilleni opettaa.

Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on hyvä.

Lähtökohtaisesti kyllä, mutta tämä ei missään nimessä tarkoita, etteikö meillä olisi velvollisuutta myös auttaa muita ja osallistua yhteisen hyvän edistämiseen. Monesti muille tarjottava apu myös lisää esim. maamme turvallisuutta.

Näiden ei tarvitse olla ristiriidassa. Talouskasvun ja työllisyyden edistäminen on kriittisen tärkeää ja parantaa myös mahdollisuuksiamme huolehtia ympäristöstä. Teollisuudelta voidaan edellyttää tiettyjen ympäristönormien täyttämistä.

Vahva johtajuus ei edellytä tällaista. Mm. Yhdysvalloissa on juuri nyt karmivia esimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua, jos johtaja toimii sääntöjen rajamailla tai rikkoo niitä.

Koko Suomen pitäminen asuttuna ei ehkä ole realistinen tavoite, mutta tärkeimmät palvelut on pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman kattavasti. Palveluverkko ei kuitenkaan voi olla kaikkialla samantasoinen.

Vaikea siitä on huonojakaan puolia keksiä. En usko siihen, että maaseutu olisi aivan autioitumassa.