Erkki Karimaa

Toteutuu paremmin tarkoitus: opetus & opiskelu häiriöttä. Välitunnilla pitäisi olla parempaa tekemistä kuin Tiktokin katselu.

Parempi houkutella hyvällä johtamisella, työilmapiirillä, henkilöstökoulutuksella.

Heitä tarvitaan lisää, kun kouluun tulee lapsia, jotka osaavat heikosti suomea / ruotsia tai joilla on muita oppimisvaikeuksia.

Kulttuurin tuki ei ole paljoa Kauniaisten menoissa ja tukeminen kannattaa.

Kirjasto on peruspalveluja, joita jokaisella pitää olla mahdollisuus käyttää. Kirjojen lukemista tulee edistää.

Kauniaisten ylin ja ensisijainen päämäärä on vuosikymmeniä ollut mahdollisimman matala veroaste (-- millä on sitten oma tarkoituksensa). Sen saavuttamisen edellytyksenä eli keinoina on nähty #1 väestön kasvu hyvin toimeentulevilla, työssä käyvillä ihmisillä, #2 joille kaupunki voi tarjota tilavia, laadukkaita asuntoja, #3 joiden tuottamiseksi on päätettävä kaavamuutoksista ja #4 myytävä sijoittajille kaupungin kiinteistöjä + rakennusoikeuksia. Tässä on onnistuttu: Kauniainen on segregoitunut hyväosaisten asuinpaikaksi. Tulevaisuudessa väestö vähenee, koska kasvulle ei ole edellytyksiä ja asutaan väljemmin. (Vireillä on vielä hanke käyttökelpoisen kaupungintalon purkamiseksi ja kiemurtelevan asuinkerrostalon rakentamiseksi sen tilalle.)

Ei sellaiselle ole tarvetta Kauniaisissa eikä sopivaa tilaakaan.

Kyllä, mutta jonkinlainen eriytyminen on jo tosiasia puutarhakaupungissa. Toisaalla on hienot omakotitalot, toisaalla kerrostalot.

Väestö vähenee koska asutaan väljemmin ja uusia asuntoja ei tuoteta. Kauniaisiin muuttaisi muualta kotimaastakin.

Ei pidä sallia, koska esim Espoossa on sopivia alueita asuintaloille. Asuntojen hinnat Kauniaisissa ja Espoossa ovat samalla tasolla.

Valtion talouden tasapainotukseen on myös muita keinoja, mm turhien yritys- ja polttoainetukien ja investointien (esim Turun rata) vähentäminen. Niistä tuista osa on veronalennuksia, jotka hidastavat uusiutumista ja kasvua. ALV-% pitäisi alentaa. Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet lisäävät hyvinvointia.

Työntekijän ansiotulojen taso voi olla korkeampi kuin muilla samaa tehtävää suorittavilla, jos hän osaa ja on ahkera, mutta tuloero ei voi olla suuri.

Yritysten kilpailua voisi edistää enemmän. Nyt isot yritykset ostavat pieniä kilpailijoitansa. Eräillä toimialoilla muutama yritys määrää raaka-aineiden ostohinnoista.

Sosiaaliturvan varassa ihminen ei voi hyvin, on vaikeata elää vaikka toimeen tuleekin jotenkin.

Valtio on ollut tärkeä pääoman sijoittaja, esim Neste. Valtion ei kannata myydä hyvää yritystä, josta saa osinkoja ja jonka arvo nousee, ja sitten sijoittaa rahan johonkin tuottamattomaan kuten Turun rataan. Kunnan ei pidä myydä energia-, satama-, vesihuolto- tms yhtiötään, jos yhtiöllä on kunnassa monopoli.

Muutoksen hyötyjä: innovaatiot, uudet yritykset, muuttajien integroituminen yhteisöön helpompaa, enemmän yhteyksiä ulkopuolelle.

Esim oikeudenmukaisuus (vanhurskaus), rehellisyys, totuus, solidaarisuus. Ne arvot voi hyväksyä uskonnotonkin. Mutta päätöksenteossa pitää ottaa huomioon muitakin arvoja ja kriteerejä, mm luonto, turvallisuus, saatavuus, toteutettavuus.

Ihmisten erilaisuus on tosiasia, mitä kaikki eivät hyväksy.

Lapsen pitää oppia ajattelemaan itsenäisesti. Ehkä tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen eivät ole ensinkään arvoja.

Ei ole lupaa tuhota maapallon luontoa ja ilmakehää, koska muutkin tekevät sitä.

On huolehdittava myös muista ja tyydyttävä kohtuuteen.

Pitää löytää ratkaisu, jossa ympäristö sekä talouskasvu ja työpaikat sopivat yhteen. Talous voi kasvaa kuluttamatta tai pilaamatta ympäristöä tai luontoa.

Yhdessä hyväksyttyjä sääntöjä pitää noudattaa, mutta niitä voi yhdessä muuttaa tai niistä poiketa, jos asia sitä vaatii. Vahva johtaja, diktaattori, voi tehdä huonoja päätöksiä.

Ei ole nytkään eikä kannata rakentaa alueille, joista väki muuttaa pois ja talot jäävät autioiksi. Lähipalveluja, vesihuoltoa, ym ei voida järjestää ja ylläpitää muutamalle syrjäseudulla asuvalle. He muuttavat asutuskeskuksiin.

Kaupungistuminen on kansantaloudellisesti parempi. Ei tarvitse rakentaa infraa ja palvelupaikkoja maaseudulle. Kaupungeissa on enemmän erilaisia palveluja ja vuorovaikutus on intensiivistä, uutta luovaa. Maaseutu ja luonto jää muuhun "käyttöön".